Liikkujan viikko 16.–22. syyskuuta muistuttaa, että Suomessa jokaisella on lakisääteinen oikeus esteettömään liikkumiseen. Taloustaito selvitti, miten esteetön liikkuminen sujuu esimerkiksi työmailla, jotka aiheuttavat poikkeusjärjestelyitä kaupungeissa.
Euroopan liikkujan viikko 16.– 22.9. on Euroopan komission kampanja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Sen aikana kaupungit ja kunnat järjestävät tapahtumia, joiden tavoitteena on kannustaa esimerkiksi aktiiviseen liikkumiseen ja joukkoliikenteen käyttöön. Samalla korostetaan kaikkien oikeutta kestävään liikkumiseen riippumatta tuloista, asuinpaikasta, sukupuolesta, toimintakyvystä tai iästä.
Suomessa Liikkujan viikon järjestelyissä työskentelevät liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Motiva Oy.
"Liikkuminen on yhdenvertaista, kun jokaisella on mahdollisuus osallistua arjen toimiin, kuten työelämään, opiskeluun, vapaa-ajan harrastuksiin ja palveluiden käyttöön", Traficomin erityisasiantuntija Taina Saarinen sanoo.
Liikenteessä moni ei tule ajatelleeksi, että kanssakulkijoita on hyvin monenlaisia.
"Usein tunnistetaan fyysisesti liikkumisesteiset. Lisäksi on tärkeää huomata esimerkiksi näkö- ja kuulovammaiset sekä ihmiset, joilla on ymmärtämisen haasteita tai heikommat mahdollisuudet käyttää digitaalisia laitteita", Saarinen toteaa.
Katu poikki, kuka kiertää?
Tämän artikkelin kirjoittajan kokemuksen mukaan kaupunkiympäristössä hyvin tavallinen pulma on poikkeusjärjestely, jossa työmaan kohdalla kävelijät ja pyöräilijät ohjataan murskeella päällystetylle kiertoreitille pois katualueelta. Autot ja joukkoliikenne jatkavat samaa asfaltoitua katua joskin ehkä kapeampaa, mutta kuitenkin sujuvampaa kaistaa.
Monissa Suomen kaupungeissa kuitenkin yritetään toimia toisin. Esimerkiksi Oulu laati vuonna 2025 uudet ohjeet ja toimintatavat infrahankkeiden työmaa-aikaiseen liikkumiseen.
”Jatkossa Oulussa työmaanaikaisissa liikennejärjestelyissä asetetaan tärkeysjärjestyksessä ykköseksi jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen esteettömyys”, kerrotaan hankkeen loppuraportissa.
Kuvan lähde: Oulun ohjekortti tilapäisten liikennejärjestelyjen suunnitteluun. Koulun kohdalla kävelijät ja pyöräilijät kulkevat suoraan, henkilöautot kiertävät tai jakavat yhden kaistan.
”Jalankulku ja pyöräreitit tulee toteuttaa samantasoisina yhteyksinä kuin ennen työmaata. Mikäli moottoriajoneuvot ja jalankulku sekä pyöräilijät ohjataan kulkemaan rinnakkain, tulee liikennemuodot erottaa aina raskailla suojakaiteilla. Vähäliikenteisellä väylällä pyöräliikenne voi olla ajoradalla”, todetaan ohjekortissa.
Lakiuudistuksesta apua kadun luovuttamiseen työkäyttöön?
Helsingissä julkisen katutilan varaamisesta työmaiden käyttöön päättää Kaupunkiympäristö-niminen toimiala. Varaaja maksaa kaupungille korvauksen.
Kaupunkiympäristön tiimipäällikkö Elina Airaksinen kertoo, että viranomaiselle työmaiden ohjaaminen voi joskus olla haastavaa. Toimintaa ohjaava kunnossapitolaki on jäänyt ajastaan jälkeen.
"Nykyisessä lainsäädännössä on puutteita siinä, kuinka vahvasti kunta voi ohjata työstä vastaavaa, kun kyseessä ei ole sopimussuhde. Onneksi laki on uudistumassa. Muutosten odotetaan tulevan voimaan vuoden 2028 alussa”, sanoo Airaksinen.
Helsingissä vanhat kadut ovat ahtaita ja siksi työmaiden järjestely ei ole helppoa.
”Jokaisella toimijalla on kuitenkin oikeus kunnostaa kiinteistöjä, rakentaa uutta sekä korjata infrastruktuuria kuten putkia ja johtoja. Työmaan kestoonkaan kaupunki ei voi vaikuttaa, Airaksinen toteaa.
Anna palautetta kaupungille, älä kiukuttele somessa
Työmaita valvotaan ahkerasti. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 2024 Kaupunkiympäristön henkilöstö teki yli 36 000 valvontakäyntiä Helsingissä. Tarkastukset tehdään sekä ennen töiden alkua, työmaan aikana että katualueen ennallistamisen jälkeen.
Kaupunkiympäristön projektipäällikkö Denys Zaychenko on huomannut, että aina löytyy parannettavaa.
”Karttakuvasta ei voi etukäteen arvioida, miten alueen asukkaat ovat tottuneet liikkumaan”, hän toteaa.
Esimerkiksi silloin, kun suojatie poistetaan käytöstä, jalankulkijat joko ohjataan lähimmälle käytössä olevalle suojatielle tai tarvittaessa järjestetään tilapäinen suojatie.
”Jos kiertoon lähimmän suojatien kautta kuluu noin neljä tai viisi minuuttia, osa jalankulkijoista voi kokea sen jo liian pitkäksi", Zaychenko toteaa.
Sekä Airaksinen että Zaychenko toivovat kaikilta Helsingissä liikkuvilta palautetta, jos he huomaavat työmaan liikennejärjestelyissä puutteita tai vaarallisia paikkoja.
”Palautteet käsitellään ja havaittuihin ongelmiin puututaan mahdollisimman nopeasti”, he sanovat.
Anna tästä palautetta liikennejärjestelyistä esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella tai Turussa.
Satu Alavalkama
Kuva: Helsingin Arabianranta, syyskuu 2026
