Veroprosentti kiristyy 53 kunnassa vuonna 2020. Veronkorotukset koskevat noin 1,1 miljoonaa kuntalaista. Vuonna 2019 korottajakunnissa asui 480 000 asukasta.
Asukasluvultaan suurimmat korottajat ovat Tampere, Kuopio, Kouvola ja Vaasa. Suurin korotus tehtiin Mikkelissä: 1,50 prosenttiyksikköä. Mikkelissä veroprosentti nousee 20,50 prosentista 22:een. Veroprosentti kiristyy 0,50 prosenttiyksiköllä 26 kunnassa.
Ensi vuonna veronkorotukset koskevat noin 1,1 miljoonaa kuntalaista. Viimeksi kunnallisveron korotus koski näin suurta joukkoa vuonna 2014.
”Korottajakuntia on seitsemän enemmän kuin kuluvana vuonna, mutta korottajat ovat nyt asukasmäärältään isompia kuin vuosi sitten. Vaikka korotuksia on odotettua vähemmän, korotukset koskevat kaksinkertaista määrää kuntalaisia vuoteen 2019 verrattuna”, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio sanoo.
Vuonna 2020 keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,97 prosenttia, mikä on 0,09 prosenttiyksikköä enemmän kuin tänä vuonna.
Manner-Suomessa kovin korottaja on Halsua, jossa kunnallisvero nousee 23,5 prosenttiin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuntaveroprosentti ylittää 23 prosenttia. Alhaisin vero on Kauniaisissa, 17 prosenttia.
”Kunnallisveroa korotetaan tyypillisesti 0,5 prosenttiyksiköllä. ”Tänä vuonna on ollut useita 0,75 prosenttiyksikön ja yhden prosenttiyksikön korotuksia. Maltillinen 0,25 prosenttiyksikön korotus ei tuo riittävästi rahaa kunnan kassaan.”
Seitsemän kuntaa on päättänyt laskea veroprosenttiaan vuodelle 2020. Eniten verotustaan kevensi Sotkamo: 1,50 prosenttiyksikköä. Veroprosentti laskee noin 78 000 kuntalaisella.
”On yllättävää, että verotus keveni näinkin monessa kunnassa. Kuluva vuosi on ollut kuntatalouden näkökulmasta heikko, ja ensi vuosi on useassa kunnassa todella haasteellinen.”
Ennallaan veroprosenttinsa pitää kaikkiaan 250 kuntaa, joiden 4,4 miljoonan asukkaan veroprosentti ei muutu.
Ensi vuonna kuntien väliset veroerot kasvavat: alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 7,00 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton mukaan ensi vuonna Suomessa on 196 kuntaa, joissa veroprosentti on 21 tai enemmän. Kriisikuntakriteerin raja-arvo on 21 prosenttia.
Korotuksien vaikutukset vaihtelevat kunnittain, koska kuntien veropohjat eroavat toisistaan. Kunnallisveroa ei tarvitse maksaa, jos palkkatulot ovat alle 15 700 euroa tai eläketulot alle 11 500 euroa. Suomessa kunnallisveroa ei maksa noin 40 % kuntalaisista, joilla on verotettavaa ansiotuloa.
Korotuksia tehtiin vähiten Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaa, ja eniten Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa.
”Etelä-Savossa verotus kiristyi 0,76 prosenttiyksikköä, kun koko maassa nousu oli 0,09 prosenttiyksikköä. Ero on hurja. Toki Mikkelin 1,50 prosenttiyksikön kiristys nykäisee ylös koko maakunnan lukemaa, mutta korottajissa oli mukana myös useita pienempiä kuntia.”
Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ei tullut muutoksia kunnallisveroon. ”Esimerkiksi Päijät-Hämeessä oli jokunen vuosi sitten useita kuntia, joissa verotus kiristyi. Veroprosentteja korotettiin tuolloin kerralla niin paljon, ettei korotuksia tehty nyt lainkaan”, Minna Punakallio sanoo.
Pohjois-Karjalassa ja Päijät-Hämeessä ei tullut muutoksia kunnallisveroon.
Kunnallisveron yhteenlaskettu tuotto on Kuntaliiton arvion mukaan ensi vuonna vajaa 20,4 miljardia euroa. Yhteisveroja kertyy arviolta 2 miljardia euroa.
Kiinteistöverojen korotukset maltillisia
Kiinteistövero kiristyy 36 kunnassa. Laskijoita on kaksi: Pyhäranta ja Ylöjärvi.
Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto on ensi vuonna arviolta 1,9 miljardia euroa. Kuntien verotuloista se on noin 8 prosenttia. Korotukset tuovat kuntien kassaan 12 miljoonaa.
- Kuntien veroprosentit 2020 (excel)
KUNNALLISVEROPROSENTIT KARTALLA Klikkaamalla tiettyä kuntaa kartalta näet kyseisen kunnan tuloveroprosentin vuonna 2020 ja sen muutoksen vuoteen 2019 verrattuna.
Minna Petäinen
