Oman tahdon ilmaiseva ja muotoseikat täyttävä testamentti turvaa lesken aseman, ehkäisee riitoja ja säästää veroeuroja.
Jos haluat varmistaa, että saat omaisesi riitelemään kuolemasi jälkeen, jätä jälkeesi riidanpoikasia sisältävä epäselvä testamentti. Ja sama päinvastoin: jos et halua kylvää riitoja hautasi takaa, hoida testamentti huolellisesti kuntoon, kun pää vielä pelaa.
Tätä mieltä ovat kokeneet perintö- ja vero-oikeuden juristit. He muistuttavat, että epäselvät paperit ovat usein taustalla myös käräjillä setvittävissä perintöriidoissa, joita puidaan vuodessa lähemmäs pari tuhatta. Riidat voivat kestää useita vuosia.
Testamenttia varten on netissä valmiita pohjia, joita kaupataan alle satasella. Veronmaksajain Keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm ei tukeutuisi niihin, ei myöskään varatuomari Piia Jeremejeff Säästöpankki Helsingistä.
Juristin kanssa tehtävä testamentti maksaa yleisesti useamman satasen.
Mikä siinä maksaa?
Lindholmilla ja Jeremejeffillä on useita perusteluja. Tärkein on se, ettei valmis testamenttikaavake taivu eri ihmisten yksilölliseen tilanteeseen, sillä niistä jokainen on omanlaisensa perhesuhteineen ja omaisuuksineen.
Jos oman tahtonsa kuolemansa jälkeen yrittää tiivistää yleiseen malliin, riskinä on, että jättää jälkeensä lukuisia kysymyksiä ja tulkinnanvaraa, menettää rahaa ja saa aikaan sukuriitoja.
Juristien yleinen hokema on, että maallikko ei tiedä, mitä kaikkea ei tiedä. Muun muassa perintökaari, avioliitolaki ja vero-oikeus sisältävät lukuisia yksityiskohtia, joista voi testamentissa sukeutua ikäviä sudenkuoppia.
Lindholm huomauttaa, että perintö- ja testamenttioikeuksista on koottu kaksi hyvää perusteosta, joissa on yhteensä yli 2 500 sivua – eikä verotus ole niissä mukana.
”Miten kukaan voi edes kuvitella, että teosten tiedonjyvät olisi mahdollista yhdistää yhteen nettilomakkeeseen?”
Ei vain veroja varten
Tuomo Lindholm on vero- ja perintöasioiden konkari ja kertoo tehneensä uransa aikana tuhatkunta testamenttia.
Hän on huomannut, että maallikolla jo peruskäsitteet, kuten hallintaoikeus ja käyttöoikeus, menevät helposti sekaisin omistusoikeuden kanssa.
Senkin hän on nähnyt, että testamentin teettäjällä on yleensä mielessään verojen alentaminen.
Vaikka hän on verojuristi, hän kehottaa suunnittelemaan perinnönjakoa verotusta laajemmin. Pyrkimällä pelkästään verojen alentamiseen voi ajautua tilanteeseen, jossa menettääkin jossakin toisessa kohtaa huomattavasti enemmän rahaa.
Pelkkä perintöverotuksen tunteminen ei siis riitä.
Hyvä testamentti pitää sisällään ison kokonaisuuden oman ja lähipiirin asioita. Lindholm kehottaa testamentin tekoa suunnittelevia asiakkaitaan kartoittamaan sitä varten perhepiirinsä, sen omaisuuden ja vastuut.
”Testamenttia laadittaessa tärkein juttu on taustatyö.”
Keskeinen kysymys on, kenen omaisuudesta kaiken kaikkiaan on kyse ja mitä tuo omaisuus pitää sisällään.
Käytännön esimerkissä Lindholm muistuttaa, että puoliso ei ole huoneiston omistaja edes puoliksi, jos hänen nimensä puuttuu kauppakirjasta.
Testamenttia varten selvitetään, mikä on omaisuuden hinta nykyrahassa.
Kokonaisuuden kartoitukseen kuuluvat myös velat ja velkojat, leskeksi jäävän puolison oikeudet ja lasten lakiosat. Entä onko jotakin omaisuutta pantattu jonkun perheenjäsenen velkoja varten?
Millaisia henkivakuutuksia on mahdollisesti tehty? Niitä ei voi yleensä määrätä testamentilla.
Vanhat paperit saattavat pitää sisältää merkintöjä lahjoituksista ja omaisuuden myynnistä, joilla niilläkin voi olla vaikutusta perinnönjakoon.
Tuon jälkeen päästään juridisesti määrittämään, mikä on jäämistö.
Jeremejeff korostaa, että testamentin teettämistä ei tarvitse stressata. Riittää, että tulee tapaamaan juristia avoimin mielin ja on tarvittaessa valmis tekemään kotiläksyjä juristin kysymyksiin vastatessaan.
Riittävätkö lesken rahat?
Testamentti on tärkeä asiakirja lesken aseman suojaamiseksi. Aviopuolisolle on suuri merkitys sillä, onko puolisoiden omaisuus avio-oikeuden alaista vai ei.
Naimisissa olevalla leskellä on paljon parempi turva kuin avoliitossa, mutta vihittykään leski ei peri vainajaa, jos tällä on rintaperillisiä.
Lesken oikeuksista on paljon väärinkäsityksiä. Lindholm mainitsee esimerkkinä melko yleisistä harhaluuloista testamenttimaininnan lesken käyttöoikeudesta.
”Käyttöoikeus ei tarkoita sitä, että leski saa käyttää vainajan rahavarallisuutta. Sen sijaan käyttöoikeuden perusteella saa käyttää korkoja, joita omaisuudesta kertyy. Käyttöoikeus yksinään ei myöskään anna leskelle oikeutta myydä puolisoiden yhteistä kotia.”
Avoliitossa turva tulee käytännössä aina testamentin avulla.
Testamenttiaan suunnittelevat joutuvat pohtimaan, miten vahva turva leskelle halutaan. Selviääkö puoliso kuoleman jälkeen edes asumiskuluista?
Testamenttia tulee tarpeen mukaan päivittää vuosien saatossa, ja myös päivityksissä siihen pätevät tarkat muotomääräykset.
Jeremejeff muistuttaa, että jos muotoseikat eivät ole kunnossa, koko testamentti voidaan mitätöidä pätemättömänä.
Testamentti voi olla pätemätön jo sen takia, että siitä puuttuu allekirjoitus, testamentin todistaja on esteellinen tai vaadittavat kaksi todistajaa eivät ole samaan aikaan paikalla.
Lasten puolisot ulos?
Lindholm kertoo, että toisinaan testamenttia joudutaan hieromaan useamman päivän aikana.
Yksi päätettävistä asioista on, halutaanko perinnönjaosta sulkea ulkopuolelle lasten aviopuolisot. Tässäkin kohtaa on omat mutkansa, joihin vaikuttavat esimerkiksi lasten lapsettomuus ja avioehdot.
Omat kuvionsa on uusperheillä etenkin, jos pariskunnalla on lapsia sekä edellisestä liitosta että yhteisiä lapsia nykyisestä.
”Tilanteessa on jo valmiiksi vastakkainasettelua, mikä voi tietää ikäviä tilanteita lesken asemaan”, Lindholm huomauttaa.
Yrittäjien pitäisi suunnitella testamenttinsa erityisen huolellisesti, koska huonosti mietitty testamentti voi tietää jopa yrityksen loppua.
Ei yhtään vilunkia
Tuomo Lindholm kertoo korostavansa testamenttiin vaikuttavia asioita kootessaan, että mitään omaisuuteen liittyvää ei saa salata.
”Yksittäisillä pienilläkin asioilla voi olla merkitystä kokonaisuutta rakennettaessa.”
Isoin ”unohtunut” asia hänen urallaan on ollut tapaus, jossa testamentin teettäjä jätti kertomatta jälkeläisestään.
Äiti oli ajatellut, että lapsen olemassaolo ei selviäisi, koska häntä ei mainittu edes normaaleissa virallisissa papereissa.
Tosin kävi, ja lapsi tuli vaatimaan äitinsä kuoleman jälkeen omaa lakiosaansa.
Osa hyväntekeväisyyteen?
Juristin palveluja käytetään myös testamenttilahjoitusten suunnittelussa. Piia Jeremejeff toimii Säästöpankin lisäksi luennoitsijana ja asiantuntijana Hyvä testamentti -kampanjassa.
Kampanjassa on mukana yhteensä lähes 30 järjestöä ja säätiötä, muun muassa Amnesty International, Korkeasaaren eläintarhan säätiö, Kuurojen liitto ja SOS-Lapsikylä.
Jeremejeff kertoo, että testamenttilahjoituksia tekevät etenkin lapsettomat sinkut ja pariskunnat.
”On joukossa toki muitakin. Yleensä testamentissa halutaan ensin varmistaa lesken turva ja lasten lakiosat. Jos testamentin tekijälle jonkin yhteisön toiminta on ollut merkityksellistä tai hän itse on saanut jonkun järjestön kautta apua, hän saattaa harkita testamenttilahjoituksen tekemistä.”
Jefemejeff kertoo, että testamenttilahjoituksen sisältävä testamentti tehdään kuten muutoinkin muotoseikat ja lainsäädännön täyttävä testamentti, jossa ilmaistaan testamentin tekijän tahto.
Myös tällainen testamentti allekirjoitetaan ja päivätään.
Avointa keskustelua
Ihanteellisessa tilanteessa testamenttiaan suunnitteleva keskustelee ensin lähipiirinsä kanssa.
Tällöin hän voi perustella ajatuksiaan ja kertoa esimerkiksi, kuinka on tukenut taloudellisesti jotakin lastaan tämän hankalassa elämänvaiheessa ja että testamentissa tuo tuki otetaan huomioon.
Yhteisissä keskusteluissa kannattaa käydä läpi myös hankalammin jaettava omaisuus, kuten kesämökki. Haluavatko perilliset, että vanhemmat myisivät sen vai kuinka sen kohtalosta kannattaisi mainita testamentissa?
”Yksi asiakkaistani kertoi käyneensä testamenttiasioitaan läpi perhekahvittelun aikana. Kaikilla oli ollut hauskaa eikä hän itse ollut aikoihin nauranut niin paljon”, Jeremejeff kertoo.
Sanktiot riitelijälle
Amerikkalaisissa televisiosarjoissa testamentin lukeminen on suurta draamaa, eivätkä riidat ole harvinaisia meikäläisittäinkään.
Lindholm sanoo, että huolella valmisteltuun testamenttiin on mahdollista lisätä riidan estämisen pykälä, josta hän käyttää epävirallista nimitystä peikkopykälä.
Se on ikään kuin pelote siitä, että jos perillinen riitauttaa testamentin, hän menettää osan perinnöstään. Menetys voi olla jopa puolet lakimääräisestä perintöosasta.
Peikkopykälän mainitsema riitauttaminen on määriteltävä yksiselitteisesti ilman tulkintojen mahdollisuuksia.
Kaikkia pieniä kiistoja ei niilläkään ratkaista, sillä kyse on eurojen lisäksi – tai etenkin – tunteista.
Suomalaisessa perinnönjaossa Kirsti Paakkasen omaisuuden kaltaiset riidat ovat harvinaisia. Jeremejeff mainitsee, että todennäköisemmin kinataan muumimukeista tai muusta kodin irtaimistosta.
Sopivasti talteen
Jos testamenttiin käyttää satasia tai jopa tonnin rahaa, se kannattaa säilyttää huolellisesti tallessa, mutta kuitenkin siten, että se on kuoleman jälkeen löydettävissä.
Asiakirjan säilytystä voi kysyä pankista, mutta on tavallista panna testamentti kotona muiden tärkeiden papereiden joukkoon.
Lindholm tietää tapauksia, joissa testamentti on hävinnyt. Jos on epäily, että joku perillisistä saattaisi testamentin löydettyään hävittää sen, sen olemassaolosta kannattaa kertoa kaikille ja vaikka antaa kopio jollekulle edunsaajista.
Testamentin jäljennös ei kuitenkaan yksin osoita, että testamentti on olemassa. Testamentin tahallinen salaaminen tai hävittäminen on rikos ja voi johtaa koko perintöoikeuden menetykseen.
Huojentava prosessi
Juristien mukaan moni asiakas kertoo huojentuneensa testamentin tekemisen jälkeen.
”Vastikään yksi asiakkaani sanoi tuntevansa kuin kivi olisi pudonnut hartioilta”, Lindholm kertoo.
On huojentavaa nähdä, kuinka oman elämäntyön saa jäsenneltyä testamenttiin ja näkee, miten sen saa oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti jaettua.
Moni haluaa lisäksi varmistaa, että jäljelle jäävät säilyttävät hyvät suhteensa ja pystyvät jatkamaan elämäänsä mahdollisimman hyvin taloudellisesti turvattuina.
Paljonko testamentin teettäminen maksaa?
- Nettipohjan voi saada jopa alle 60 eurolla.
- Juristit veloittavat testamentin teosta yleisesti useita satoja euroja, noin 400–1 000 euroa.
- Säästöpankki Helsingissä testamentin teettäminen maksaa arviota 360–460 euroa.
- Veronmaksajain Keskusliitto laskuttaa testamentista alkaen 375 euroa.
- OP ilmoittaa verkkosivuillaan testamentin hinnaksi 360–510 euroa.
- Nordeassa testamentin hinta on verkkosivujen mukaan 310–510 euroa. Premium-asiakkaille on omat tarjouksensa.
HUOMAA: Laaja perintösuunnittelu nostaa juristien työn hintaa.
Kirsi Riipinen
