Kolmannen vuosineljänneksen tuloskaudesta jäi monelle päällimmäisenä mieleen Nokian ja Nordean osakekurssien romahdukset ja osinkojen leikkaukset, mutta Helsingin pörssissä nähtiin myös onnistumisia.
Analyysiyritys Inderesin strategi ja seniorianalyytikko Juha Kinnunen sanoo, että heinä–syyskuun tuloskausi oli kaksijakoinen. Toisaalta pörssiyhtiöiden tuloskasvu jäi keskimäärin nollatasolle, ja moni yritys jäi analyytikkojen ennusteista. Toisaalta osakekurssit kääntyivät tuloskauden edetessä nousuun.
”Pahimmat pelot osoittautuivat tällä erää turhiksi. Mihinkään suureen juhlaan ei ole aihetta, mutta jonkinlaiseksi torjuntavoitoksi tuloskautta voisi kutsua”, Kinnunen tiivistää.
Taantuman uhka hälveni hieman
Vielä alkusyksystä monet talousmittarit näyttivät yritysten kannalta synkiltä. Esimerkiksi taloussuhdanteita ennakoivat ja sijoittajien tarkasti seuraamat teollisuuden ostopäällikköindeksit olivat eri maissa pohjalukemissa.
Kinnusen mukaan osakekurssien nousu lokakuun alun jälkeen on johtunut osittain siitä, että makrotaloudesta on saatu ainakin pieniä positiivisia merkkejä.
Pelko taantumasta ja huoli maailmantalouden kasvun hyytymisestä ovat jääneet ainakin toistaiseksi hieman taka-alalle, kun esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppakiistan ratkaisemisessa on päästy ainakin neuvottelupöytään. Brexit-ratkaisukin lykkääntyi jälleen kerran.
”Myös keskuspankkien entistä vahvemmat elvytystoimet ovat tukeneet osakemarkkinoita.”
Kinnusen mukaan Helsingin pörssissä kolmatta vuosineljännestä leimasivat isot erot yhtiöiden välillä jopa saman toimialan sisällä. Esimerkiksi konepajoilla tuloskausi oli kokonaisuudessaan kohtuullinen, mutta yritysten välillä oli paljon hajontaa.
Kone ja Valmet menestyivät erinomaisesti, kun taas Wärtsilän tulos ja yhtiön esittämät tulevaisuudennäkymät olivat isoja pettymyksiä.
Rakennusalalla suunta oli yleisesti ottaen alaspäin, mutta poikkeuksiakin löytyi. Lehdon ja SRV:n tulosvaroitusten vastapainoksi YIT:llä menee edelleen kohtalaisesti.
Niin sanotut defensiiviset eli suhdanteista riippumattomat yhtiöt pystyivät tekemään edelleen hyvää tulosta. Kauppakonserni Kesko ja teleoperaattori Elisa olivat tästä esimerkkejä.
Yrityksiltä odotetaan tulosparannuksia
Kinnunen arvioi, että tilannekuva ja tunnelmat ovat Helsingin pörssissä nyt pitkälti samat kuin muissakin Euroopan ja Yhdysvaltain pörsseissä.
”Ensi vuoden odotukset yritysten tuloskasvusta ovat kovat kaikilla markkinoilla. Helsingissä tulosparannuksia odotetaan jo tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.”
Tämän hetken ennusteiden mukaan pörssiyhtiöiden odotetaan palaavan ensi vuonna yleisesti tuloskasvun tielle. Ensi vuodelle analyytikot ennustavat keskimäärin noin kymmenen prosentin tuloskasvua molemmin puolin Atlanttia.
”Kymmenen prosentin tuloskasvuodotus tuntuu tosin olevan ennusteiden normaalitaso vuodesta tai taloustilanteesta riippumatta. Usein on käynyt niin, että analyytikot arvioivat tulevaa vuotta liian optimistisesti ja joutuvat sitten laskemaan ennusteitaan vuoden kuluessa. Tämä kertoo osaltaan ennustamisen vaikeudesta.”
Optimistisen näkemyksen mukaan yritysten tuloskunto paranisi, kun epävarmuuden hellittäessä hieman yritykset alkaisivat taas investoida. Ja jos kuluttajamarkkinatkin vetävät, talous kasvaisi kohtuullisesti myös ensi vuonna.
”Epävarmuus on kuitenkin edelleen suurta. Maailmantalouteen ja yritysten tuloskasvuun liittyvät huolet ovat hälvenneet, mutta eivät ole suinkaan poistuneet.”
Arvostustaso hieman koholla
Kinnusen arvion mukaan osakkeiden arvostustaso on Helsingin pörssissä hieman koholla, mutta mitenkään hälyttävän korkea se ei ole. Nykyistä tasoa tukee historiallisen matala korkotaso. Kun korkomarkkinoilta ei saa tuottoa, monille sijoittajille osakkeet ovat edelleen ainoa järkevä vaihtoehto.
”Osakekurssien mahdollinen nousu kuitenkin edellyttäisi, että yritysten tuloskasvu pysyy nousujohteisena. Yleinen taloustilannekaan ei saisi ainakaan heikentyä.”
Kinnusen mukaan osakekurssien laskukin on mahdollinen, jos yritykset jäävät merkittävästi tuloskasvuodotuksista. Vuoden viimeisen neljänneksen tuloskaudella pörssien suuntaa määrittävät pitkälti yhtiöiden tulosohjeistukset vuodelle 2020, sillä ne vaikuttavat oleellisesti myös tuloskasvuennusteisiin.
”Ennusteiden mahdollisilla tarkistuksilla on iso vaikutus, ovatko osakkeiden arvostustasot yleisesti kestävät. Indeksitasolla Helsingin pörssin riski-tuotto-suhde ei ole tällä hetkellä houkutteleva. Sen vuoksi yksittäisten osakkeiden poiminta on tärkeää myös jatkossa.”
Sampo putosi floppaajaksi
Analyysiyritys Inderesin poiminnat kolmannen vuosineljänneksen onnistumisista ja pettymyksistä Helsingin pörssissä.
ONNISTUJAT Kolmas vuosineljännes
Revenio
Silmänpaineen mittauslaitteita valmistavan yhtiön tulos ylitti odotukset. Se kertoo, että nykyinen tuotevalikoima on erittäin kilpailukykyinen. Myös tuore yrityskauppa Italiassa on edennyt hyvin.
Hoivatilat
Päivä- ja hoivakotikiinteistöjen sekä koulujen rakennuttaja ja vuokraaja teki tammi–syyskuussa erittäin hyvän ja odotuksia paremman tuloksen. Marraskuussa belgialainen pörssiyhtiö teki yhtiöstä ostotarjouksen.
Kamux
Käytettyjen autojen kauppaketju ylitti jälleen odotukset, ja liikevaihto kasvoi peräti 30 prosenttia. Yhtiön markkinaosuus kasvaa samaan aikaan kun moni kilpailija käy yt-neuvotteluja.
Harvia
Sauna- ja spa-tuotteita valmistava yhtiö kertoi ennakoituakin kovemmasta kasvusta. Vahva veto ei perustu hokkuspokkustemppuihin, vaan pitkäjänteiseen työhön, maantieteelliseen laajentumiseen sekä tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen.
Kone
Hissiyhtiö peittosi ennusteet mennen tullen ja julkaisi vahvan osavuosituloksen. Tilauskertymä kasvoi lähes kymmenen prosenttia. Yhtiö näyttää menestyvän vaikeammassakin markkinatilanteessa.
PETTYMYKSET Kolmas vuosineljännes
Nokia
Verkkoyhtiön tulos oli kohtalainen, mutta yhtiö joutui muuttamaan arviotaan kannattavuuden kehittymisestä tuntuvasti huonommaksi. Samalla meni sijoittajien luottamus. Raju kurssilasku oli hyvin perusteltu.
Wärtsilä
Laivamoottoreita ja voimaloita valmistavalta yhtiöltä tuli jo aiemmin tulosvaroitus, mutta tulos heikkeni odotettuakin enemmän. Tilauskertymä laski 29 prosenttia vuoden takaisesta, kun asiakkaat eivät investoi etenkään voimaloihin.
Sampo
Finanssikonserni päätyi poikkeuksellisesti floppaajien joukkoon. Yhtiön ylpeydenaihe on ollut koko ajan nouseva osinkokäyrä, mutta nyt se joutuu tinkimään selvästi osinkojen tasosta. Taustalla ovat ongelmat Nordeassa, josta Sampo omistaa viidesosan.
Finnair
Heinä–syyskuun lomakausi on lentoyhtiölle tärkeä, mutta tulos oli pettymys verrattuna edellisvuoteen ja odotuksiin. Kannattavuutta painoivat muun muassa polttoainekustannusten nousu ja valuuttakurssien muutokset.
Aspo
Monialayhtiön tulos jäi selvästi odotuksista. Pettymys oli laaja-alainen ja kattoi kaikki tytäryhtiöt. Yhtiön tulosparannus on realisoitunut vuoden aikana selvästi odotuksia hitaammin pääosin sisäisten ongelmien vuoksi.
Kuviot: Factset Digital Solutions
Matti Remes
