Kun rankkasateen nostattama tulva peittää lattian tai myrsky on silponut oman metsän tulitikkutehtaan raaka-aineeksi, toivoo, että vakuutukset ovat kunnossa. Äärisäistä ja luonnonilmiöistä johtuvat vahingot ovat lisääntymässä myös Suomessa. Maailmalla on jo riskien vuoksi vakuutuskelvottomia alueita. Ei kai sellaisia tule meille?
Viime joulukuun viimeisinä päivinä Suomeen vyöryi luoteesta talvimyrsky Hannes, joka oli Ilmatieteen laitoksen mukaan vaikutuksiltaan yksi 2000-luvun tuhoisimmista myrskyistä Suomessa.
Yli 180 000 kotitaloutta jäi samanaikaisesti ilman sähköä, ja sähkökatkoista kärsi kaikkiaan noin 227 000 kotitaloutta. Puuta kaatui Metsäkeskuksen arvion mukaan jopa neljä miljoonaa kuutiota.
Pelastuslaitokset eri puolilla maata kiirehtivät tehtävästä toiseen. Junat ja lennot myöhästelivät, ja kiukkuisia turisteja jäi jumiin pohjoisen lentokentille.
Pahimmin Hannes riehui Länsi- ja Pohjois-Suomessa.
Aila, Aapeli, Alli ja Asta ja mitä niitä onkaan. Myrskyjä on nähty maailman sivu, eivätkä kaikki myrskyt johdu ilmastonmuutoksesta. Myrskytuhoihin ilmastonmuutos voi silti vaikuttaa.
Esimerkiksi Hanneksen tuhoja kasvatti se, että koko Länsi-Suomessa lähes Ouluun asti maa oli vuodenvaihteessa roudaton. Se lisää metsätuhoja. Kaatuvat puut puolestaan runtelevat sähkölinjoja.
Ihmisille ja yrityksille koituu myrskyistä menetyksiä – hyvällä tuurilla vain omaisuusvahinkoja. Vakuutusyhtiöille Hanneksen kaltainen myrsky tietää helposti yhteensä kymmenien miljoonien vakuutuskorvauksia maksettavaksi.
| Keskituuli (10 min) vähintään |
Esiintyvyys keskimäärin |
Myrskyluokka |
| 21 m/s | 27 kertaa vuodessa | Myrsky |
| 25 m/s | 5 kertaa vuodessa | Kova myrsky |
| 28 m/s | Joka toinen vuosi | Kova myrsky |
| 29 m/s | Kerran 3 vuodessa | Ankara myrsky |
| 30 m/s | Kerran 5 vuodessa | Ankara myrsky |
| 31 m/s | Kerran 14 vuodessa | Ankara myrsky |
| 32 m/s | Kerran 50 vuodessa | Ankara myrsky |
| 33 m/s | Mitattu kerran Suomessa | Hirmumursky |
Lähde: Ilmatieteen laitos
Äärisäiden kylkiäisenä kalliita vahinkoja
Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden korvausmenosta kuluu luonnonilmiöistä johtuviin vahinkoihin. Esimerkiksi Pohjola Vakuutuksessa niitä on noin kuusi prosenttia kaikesta korvausmenosta, mutta henkilöasiakkaiden omaisuusvahingoista noin 15 prosenttia.
Luonnonilmiövahinkoja korvataan tyypillisesti metsävakuutuksista, kiinteistövakuutuksista, kotivakuutuksista ja ajoneuvovakuutuksista.
”Yleisimpiä syitä luonnonilmiövahinkoihin ovat myrskyt, jotka aiheuttavat vahinkoja etenkin metsissä, sekä huonot keliolot, jotka aiheuttavat ajoneuvovahinkoja”, kertoo Iiris Saranpää. Hän vastaa henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista Pohjola Vakuutuksessa.
”Lisäksi on jo nähtävissä, että muutkin sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyihin liittyvät rankkasateet ja tulvat, ovat Suomessa lisääntymässä”, Iiris Saranpää lisää.
”Globaalisti luonnonkatastrofien vahingot ovat lisääntyneet 5–7 prosenttia vuosittain. Vakuutusyhtiöille ilmastonmuutos riskeineen ei ole tulevaisuutta, vaan arkea jo nyt”, sanoo Iiris Saranpää. Hän vastaa henkilöasiakkaiden omaisuusvakuutuksista Pohjola Vakuutuksessa. Kuva: Esko Jämsä
Jos myrsky riepottelee metsiä, rankkasateet puolestaan voivat koetella kaupunkikeskustoja. Tulva yllätti esimerkiksi Mikkelin toissa vuonna.
Syyskesän lyhyt mutta raju ukkosmyrsky rankkasateineen iski kaupunkiin niin lujaa, että Mikkelin keskustan hulevesijärjestelmä tukehtui. Autoja jäi upoksiin ja vettä tulvi rakennuksiin. Muun muassa Mikkelin keskussairaalassa kahteen alimpaan kerrokseen nousi vettä, ja kosteusvauriokorjauksen ammattilaisille riitti kuukausiksi töitä.
Sittemmin kaupunki on tehostanut hulevesien hallintaa ja pyrkinyt entistä paremmin varautumaan hulevesitulviin – ja työ jatkuu.
”Syyskuun 2024 nopea kaatosade oli harvinaisuus, mutta ilmastonmuutoksen myötä sellaiset sateet saattavat lisääntyä”, todetaan kaupungin tiedotteessa.
Vuotuinen vaihtelu ei peitä trendiä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ei välttämättä pystytä erottelemaan muista luonnonilmiövahingoista, mutta trendi on selvä: ”Globaalisti luonnonkatastrofien vahingot ovat lisääntyneet 5–7 prosenttia vuosittain. Vakuutusyhtiöille ilmastonmuutos riskeineen ei ole tulevaisuutta, vaan arkea jo nyt”, Iiris Saranpää sanoo.
Kansainvälinen jälleenvakuutusyhtiö Swiss Re Institute tilastoi katastrofivahinkoja. Viime vuoden luonnonkatastrofien kokonaisvahinkojen se arvioi olleen maailmanlaajuisesti noin 220 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vakuutuksilla katettujen vahinkojen osuus siitä oli noin 107 miljardia dollaria.
Vertailun vuoksi: Suomen valtion tämän vuoden budjetti on noin 90 miljardia euroa (noin 106 miljardia dollaria).
RAJUILMOJEN TUHOT GLOBAALISTI 1996–2025
Rajuilmasta tai voimakkaasta ukkosmyrskystä (severe convective storm) johtuneet vakuutetut vahingot
Trendi
Vahinkojen vuosittainen vaihtelu on voimakasta, mutta vahinkojen kasvutrendi näkyy selvästi.
Lähde: Swiss Re Institute
Luonnonilmiövahingoissa vuotuinen vaihtelu on suurta. Suomessa ankara talvimyrsky, kuten Hannes, voi muuttaa vuositilaston kertaheitolla. Globaalit mittarit puolestaan heilahtavat rajusti, kun Yhdysvalloissa tiheästi asutulle alueelle iskee voimakas hurrikaani tai Mississippi-joen tulva nousee ennätyksiin.
KATASTROFIEN LUKUMÄÄRÄN KEHITYS 1970–2025
Ihmisen aiheuttamat tuhotapahtumat ja katastrofit, lukumäärä
Luonnonkatastrofit, lukumäärä
Lähde: Swiss Re Institute
”Pohjoismaissa ympäristö on turvallisempi kuin monella muulla alueella maailmassa. Silti viiden viime vuoden aikana täälläkin luonnonilmiöihin liittyvät vakuutetut vahingot ovat lisääntyneet noin 14 prosenttia”, kertoo korvausjohtaja Tia Mäki vakuutusyhtiö Ifistä. If toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Baltiassa.
Myös Iiris Saranpää toteaa, että globaalisti Suomi on riskien suhteen hyvässä asemassa. ”Tänne ei kohdistu trooppisia myrskyjä tai massiivisia raekuuroja, ja metsäpaloihinkin on hyvin varauduttu. Suomessa suurimpia riskejä ovat myös tulevaisuudessa talvimyrskyt, kesän ukkosmyrskyt sekä tulvat.”
Varautuminen kannattaa myös rahallisesti: ”Norjassa on laskettu, että jos esimerkiksi myrskyihin varautumiseen käytetään yksi Norjan kruunu, se säästää kuusi kruunua, koska myrskystä selvitään vähemmin vaurioin”, kertoo korvausjohtaja Tia Mäki vakuutusyhtiö Ifistä. Kuva: Esko Jämsä
”Pitkällä aikavälillä isoja muutoksia voi kuitenkin olla luvassa. On arvioitu, että esimerkiksi metsävahingot voivat lisääntyä jopa 60 prosenttia 2100-luvulle tultaessa”, hän sanoo.
Metsävahinkoja lisäävät juuri talvimyrskyt yhdistettynä siihen, että ilmaston lämmetessä routa vähenee. ”Myös riskit metsäpaloille ja hyönteisvahingoille lisääntyvät, kun ilmasto lämpenee.”
”Ilmastonmuutoksen vaikutusten todentaminen vaatii pitkäaikaista dataa. On kuitenkin tärkeää, ettemme vakuutusyhtiössä vain katso peräpeilistä, mitä on jo tapahtunut, vaan hyödynnämme paljon muutakin tietoa, jonka avulla voimme saada käsitystä tulevaisuuden riskeistä.”
Toistuva riski voi estää vakuuttamisen
Maailmalla on alueita, joissa toistuvien luonnonkatastrofien riski on niin suuri, ettei alueilla ole mahdollista saada perinteistä vakuutusta vaikkapa kiinteistölle.
Esimerkiksi maanjäristyksiin tai trooppisiin hirmumyrskyihin on alettu kehittää uudenlaisia vakuuttamisen tapoja. Yksi tällaisista on parametrisoitu vakuuttamistapa. Siinä vakuutuksesta maksetaan korvaus, kun tietyn luotettavasti todennettavan parametrin, muuttujan, arvo ylittyy.
Muuttuja voi olla esimerkiksi maanjäristyksen voimakkuus. Jos vakuutuksessa määritelty arvo ylittyy, vakuutuksessa sovittu korvaus maksetaan ilman, että vahinkojen suuruutta arvioidaan.
”Etuna on nopea korvausten maksu. Aikaa ei kulu vahinkojen arviointiin, vaan rahat ovat nopeammin käytettävissä luonnonkatastrofista toipumiseen”, Iiris Saranpää kertoo.
Tällaisen vakuutustavan käytöstä hän mainitsee esimerkkinä Marokon tuhoisan maanjäristyksen vuodelta 2023. Marokon valtio oli jo vuosia aiemmin ottanut parametrisoidun vakuutuksen järistysten varalle. Kun järistyksen voimakkuus ylitti sovitun arvon, Marokolle maksettiin 275 miljoonan dollarin korvaus.
Säännöllinen tulva ei tule yllätyksenä
Suomessa ei tiettävästi ole laajoja, luonnonilmiöiden vuoksi ”vakuutuskelvottomia” alueita. Se, mitä vakuutus korvaa, on kuitenkin vakuutusehdoissa tarkasti rajattu.
Jos kotivakuutus kattaa esimerkiksi tulvavahinkoja, tulvan on oltava poikkeuksellinen. Yleensä sillä tarkoitetaan tilastollisesti kerran 50 vuodessa tai harvemmin esiintyvää tulvaa.
Vakuutuksen perusidea on varautua äkillisiin ja yllättäviin vahinkoihin. Aina raja ei ole selvä, mutta jos talo seisoo joen partaalla ja joki tulvii vuosittain, tulvavahingot eivät yllätä ketään.
Joskus myös aiemmin harvinaiset ilmiöt voivat ajan mittaan muuttua säännöllisesti esiintyviksi ja siten rajautua vakuutusten ulkopuolelle.
Ilmastonmuutos suorine ja välillisine vaikutuksineen voi jossain vaiheessa ruveta näkymään vakuutusten hinnoissa ja ehdoissa, kuten vahinkojen korvattavuudessa, enimmäiskorvauksissa ja omavastuussa. Toistaiseksi on kuitenkin vaikea arvioida, miten.
Vakuutuksen hinnan tulisi vastata riskiä, jota kyseisellä vakuutuksella katetaan. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa riskiin.
Otetaan yksinkertaistettu esimerkki metsästä: Kun lämpötilan nousu ja sateisuuden lisääntyminen tarjoavat metsien tuhohyönteisille otolliset elinolot ja hyönteistuhot lisääntyvät, metsävakuutusten korvausmeno kasvaa. Ennemmin tai myöhemmin korvausmenon kasvu johtaa metsävakuutusten hintojen nousuun.
Kun toisaalta saatavissa on yhä tarkempaa dataa erilaisista riskeistä ja vahingoista, vakuutusten sisältöä ja hintaa on mahdollista kohdentaa entistä tarkemmin.
Esimerkiksi juuri tulvariskialueista on ympäristöviranomisilla pitkältä ajalta dataa, jonka perusteella alueellista riskiä on mahdollista arvioida hyvinkin tarkasti. Tulva-alueella asuvien vakuutuksen hintaan ja saatavuuteen voisi vaikuttaa sekin, ovatko he suojautuneet tulvalta.
Joitain riskejä voi pienentää myös itse
Tia Mäki ja Iiris Saranpää eivät usko, että ilmastonmuutos muuttaisi vakuuttamista ja vakuutusten ehtoja meillä nopeasti, mutta pidemmällä aikavälillä muutoksia todennäköisesti tulee.
”Ehkä vakuutusyhtiöt alkavat yhä enemmän korostaa asiakkaille, miten omaa omaisuutta tulisi ja voisi suojella”, Tia Mäki sanoo. ”Kun riskien arviointi tarkentuu ja niiden hallinnasta jaetaan tietoa, lisääntyy myös ymmärrys siitä, miten itse voi pienentää riskiään.”
Riskin pienentäminen voi merkitä yksinkertaisesti vaikkapa sitä, että oman kodin tai taloyhtiön tontin kosteus ja sadevedet otetaan hallintaan. Kenties tämäntyyppisillä toimilla voi tulevaisuudessa olla vaikutusta kiinteistön vakuutuksen hintaan.
Kysy, mitä oma kotikuntasi tekee
Tia Mäki puhuu painokkaasti juuri ympäristömuutoksiin ja luonnonilmiöihin varautumisesta ja sopeutumisesta – eikä pelkästään yksityisen asiakkaan näkökulmasta. ”Olennaista on, miten yhteiskunta pystyy kokonaisuutena varautumaan”, hän sanoo.
Siksi vakuutusyhtiö If kartoittaa Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, mitä kunnat ovat tehneet sopeutuakseen luonnonilmiöihin. Kokemuksista saatuja oppeja pyritään jakamaan eteenpäin vahinkojen ehkäisemiseksi.
”Kunnat voivat miettiä riskejä ja niihin varautumista esimerkiksi kaavoituksessa ja rakentamisessa”, Tia Mäki sanoo.
”Norjassa, jota myrskyt ovat runnelleet pahasti, on laskettu, että varautumiseen käytetty yksi kruunu säästää kuusi kruunua, jos varautumisen ansiosta myrskystä selvitään vähemmin vaurioin ja korjaustöin.”
”Kun raha on tiukassa, on tärkeää tietää, mihin rahaa pitäisi panna, jotta siitä saataisiin suurin hyöty ja riskejä pystyttäisiin parhaiten torjumaan. Siinä vakuutusyhtiöiden tietämyksestä on apua.”
Tia Mäki sanoo, että suomalaistenkin kannattaa olla kiinnostuneita siitä, miten oma kotikunta varautuu luonnonilmiöihin. Todellisuus voi olla ajateltua karumpi:
”Ifin toissa vuonna tekemässä tutkimuksessa 72 prosenttia kuntalaisista Suomessa luotti siihen, että viranomaisilla on riittävät resurssit suojella sään ääri-ilmiöiltä. Kuntatutkimuksemme mukaan kuitenkin vain kymmenen prosenttia kunnista oli tehnyt kattavan kartoituksen alueensa ilmastoriskeistä.”
Uusia tuotantotapoja, uudenlaisia riskejä
Ilmastonmuutoksella on vakuuttamiseen ja vakuutusyhtiöiden toimintaan myös välillisiä vaikutuksia.
Iiris Saranpää mainitsee esimerkkinä siirtymäriskit. ”Ne ovat riskejä, joita syntyy, kun yhteiskunta siirtyy vähähiilisiin ratkaisuihin.”
”Kun yritykset investoivat vastuullisempaan liiketoimintaan, ne voivat innovoida uusia tuotantotapoja, jotka ovat ehkä ensimmäistä kertaa käytössä. Niiden vahinkoriskit ovat osin tuntemattomia ja saattavat olla perinteisiä menetelmiä suurempia.”
”Asiakkaan kanssa yhteistyössä pyrimme ymmärtämään niitä ja varmistamaan niiden vakuutuskelpoisuuden”, Iiris Saranpää sanoo.
Myös Tia Mäki painottaa, että vakuutusten säännöllinen arviointi on tärkeää uusien tuotantotapojen ja niihin liittyvien siirtymäriskien vuoksi.
”Vakuutusyhtiöt tukevat yrityksiä näiden riskien ennakoinnissa ja hallinnassa. Meillä yksi konkreettisista keinoista on investointituki, jolla voidaan kattaa osa riskienhallintaa edistävien hankkeiden kustannuksista. Ennakointi auttaa vähentämään epävarmuutta ja tukee sujuvaa liiketoimintaa.”
Ulla Simola
