Mutta sehän on väärän väristä! Tuo tuli ensimmäisenä mieleeni, kun tilasin bordeaux’laista ja lasissa välkkyikin valkoviini.
Mielikuva punaviinistä, kun puhutaan tästä ehkä kaikkein klassisimmasta viinialueesta maailmassa, onkin hyvin vahva. Ja tietysti hyvästä syystä. Bordeaux’n punaiset aatelisviinit ovat viinimaailman ikoneita, joiden hinta ja arvostus on karannut jonnekin makuhermojen ja nautintoperusteen ulkopuolelle jo kauan sitten.
Ehkä Bordeaux on itsekin hieman syyllinen punaviinivaltaisuuteen, sillä alueen mainioita valkoviinejä ei ole kovin helppo löytää ja niistä aidosti innostuneita tuottajia on melko vähän. Valkoviinien tuotanto on punaisiin verrattuna myös vähäistä, selvästi alle 10 prosenttia.
Ja suurin osa valkoviinistä on melko ”perinteistä”, sanan ei niin innostavassa merkityksessä. Toisaalta valkoviinialueen ytimen, Entre-Deux-Merin viinit ovat luotettavia, raikkaita, tasapainoisia ja hinta-laatusuhteeltaan hyviä. Jos siis kaipaat ruokaviiniltä eloisia happoja, mutta samanaikaisesti hieman pyöreyttä, tartu valkoiseen bordeaux’hon.
Alueen valkoviinit syntyvät yleensä kahden lajikkeen, Sauvignon Blancin ja Sémillonin sekoituksena. Nämä rypälelajikkeet edustavat yli 90 prosenttia viljellyistä valkoisista lajikkeista.
Alueen harvinaisempia lajikkeita ovat Muscadelle, Merlot Blanc, Sauvignon Gris, Ugni Blanc ja Colombard. Uuden polven tuottajat ovatkin innostuneet näistä harvinaisemmista lajikkeista ja lisäksi kokeilevat yhden lajikkeen valkoviinejä Sauvignon Blancista ja Sémillonista. Esimerkiksi suomalaisten Berglundien Château Carsin tuottaa hienoa valkoista Sauvignon Gris -lajikkeesta.
Ehkä kaikkein arvostetuimmat valkoiset tuotetaan Pessac-Léognanin alueella, ja esimerkiksi Wine Spectator on liputtanut Château Smith-Haut-Laffitten valkoista. Myös muutamat tunnetut Médocin huipputilat, kuten Château Margaux ja Cos-D’Estournel, tuottavat valkoista.
Kun puhutaan valkoisista bordeaux’laisista, ei tietenkään voi sivuuttaa upeita jälkiruokaviinejä. Onhan Sauternes eräs tunnetuimmista Bordeaux’n ala-alueista ja Château D’Yquem kiistattoman ikoninen viini. Erinomaisia makeita löytöjä tekee myös vaikkapa Barsacin tai Cadillacin alueilta.
Makeisiin viineihin käytetään tyypillisesti Sémillonia, sillä se on erityisen herkkä jalohometartunnalle ja siten sovelias näiden viinien valmistamiseen. Bordeaux’n kostea jokisuiston ilmasto suosiikin (jalo)hometartuntaa makeiden viinien eduksi ja muiden viininvalmistajien päänsäryksi.
Toisin kun melko nuorena nautittavaksi tarkoitettuja kuivia valkoviinejä voi näitä makeita viinejä säästää pitkäkin aikaa. Itse korkkasin jouluna vuoden 1994 Sauternes-pullon, ja lasiin tulvahtivat kesän aromit.
Kolme huippua
948595, Château Puygueraud Blanc 2015, Ranska, 24,90 e
Côtes de Bordeaux -luokiteltu valkoinen.
- Äyriäiset
940057, Château La Garde Blanc 2018, Ranska, 38,90 e
Pessac-Léognanin alueen ryhdikäs viini.
- Paistettu kampasimpukka
565217, La Clarté de Haut-Brion 2016, Ranska, 123,88 e
Erikoiserään tullut huippuviini.
- Kevätkananpoika
Kolme makeaa
949124, Château Roumieu 2017, Ranska, 16,99 e (0,375 l)
Aromikas ja miellyttävä kolmen rypäleen sekoitus.
- Maksapatee
561964, Château d'Arche 2015, Ranska, 20,23 e (0,375 l)
Sauternesin 2. kasvuluokan viini.
- Homejuusto
935086, Château Bastor-Lamontagne 2010, Ranska, 39,91 e
Makea ja hunajainen jälkiruokaviini.
- Jäätelö
Maista myös
85744, Chateau d'Haurets 2019, Ranska, 7,30 e (0,375 l)
Tyylikään hapokas ja aromikas valkoviini puolikkaassa pullossa.
- Vaaleat kalat
939183, Jean Medeville & Fils Pur Sauvignon, Ranska, 14,49 e
Mielenkiintoinen sauvignon blanc & gris -yhdistelmä.
- Kananpoika
912627, Mouton Cadet Sauvignon Blanc 2019, Ranska, 14,20 e
Perinteinen Rothschildien viinitilan valkoviini.
- Haukipihvit
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
