Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneillä on jo 10 vuotta aikaisemmin enemmän pitkiä sairauspoissaoloja kuin muilla. Heidän saamansa kuntoutus on kuitenkin vähäistä ja se painottuu viimeisiin vuosiin ennen eläkettä, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisemista selvityksistä.
”Sairauspoissaolot ennakoivat työkyvyttömyyttä, mutta suurella osalla eläkkeelle päätyvistä ei ole merkittävää sairauspäivärahahistoriaa", toteaa erikoistutkija Mikko Laaksonen Eläketurvakeskuksesta. ETK:n ja Kelan selvityksessä tarkasteltiin työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2011 siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoriaa.
Laaksosen mukaan yli 60 päivän poissaoloja ei edes ole kovin paljon: työikäisestä väestöstä noin joka 50. on vuoden aikana näin pitkään sairauspäivärahan turvin pois töistä. Tämän ryhmän työkyvyn tukeminen tehostetusti voisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja pidentää työuria.
Kuntoutuksen ja työn muutosten vähäisyys on työkyvyttömyyseläkkeen hakemusasiakirjojen mukaan silmiinpistävää. Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma oli tehty vain 20 prosentille tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia eläkettä hakeneista ja vielä harvemmalle, kun perusteena oli masennus tai muut mielenterveyssyyt.
”Joka viides työkyvyttömyyseläkkeen hakija piti omaa työhön paluutaan ainakin jossain määrin mahdollisena”, toteaa erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta.
Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista ei kuitenkaan saanut aktiivista tukea työterveyshuollolta. Merkillepantavaa on myös se, että suurissa työpaikoissa työhön paluuta tuetaan selvästi aktiivisemmin kuin pienissä ja keskisuurissa.
Minna Petäinen
