Työeläkevakuuttajat Telan teettämän kyselyn mukaan 73 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei työeläkkeiden tasoa tai eläketurvan sisältöä pitäisi enää heikentää. Samalla noin 60 prosenttia arvioi, ettei työeläke vuonna 2050 enää yksin riitä elämisen tarpeisiin.
Suomalaiset suhtautuvat kielteisesti työeläkkeiden heikentämiseen, käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Verianilla teettämästä kyselystä.
Vastaajista 73 prosenttia oli samaa mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan työeläkkeiden tasoa ja eläketurvan sisältöä ei pidä enää missään tilanteessa heikentää.
Myös nuoremmissa ikäryhmissä enemmistö oli väitteen kannalla. Alle 30-vuotiaista näin ajatteli 57 prosenttia ja 30–39-vuotiaista 56 prosenttia.
"Eläkkeiden riittävyys on suomalaisille tärkeä arvo iästä riippumatta. Tulokset viittaavat siihen, että kansalaiset odottavat työeläkejärjestelmältä vakautta", Telan toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén sanoo tiedotteessa.
Sopeuttamisen kannalla olisi kuitenkin 53 prosenttia vastaajista, jos tulevien eläkkeiden rahoitus olisi vaarassa.
Jos rahaa tarvittaisiin yhteiskunnassa muihin tarkoituksiin, työeläkkeiden sopeuttamista kannattaa 26 prosenttia vastaajista. Työeläkejärjestelmän rahastoitujen varojen käyttöä muuhun kuin työeläkkeisiin kannattaa 11 prosenttia.
Moni pelkää työeläkkeen riittävyyden heikkenevän
Vaikka nykyisen järjestelmän keskeiset periaatteet saavat kyselyssä laajaa kannatusta, tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta.
Noin 60 prosenttia vastaajista pitää todennäköisenäi, että työeläkkeitä leikataan vähitellen vuoteen 2050 mennessä niin paljon, ettei työeläke enää yksin riitä elämisen tarpeisiin.
Vastaajilta kysyttiin myös, siirtyykö vastuu eläkeajan toimeentulosta 2050-luvulla nykyistä enemmän yksilöille. Puolet ei pitänyt todennäköisenä, että eläkeaikaan varauduttaisiin tulevaisuudessa kokonaan itse säästämällä. Noin 37 prosenttia piti tällaista kehitystä puolestaan todennäköisenä ja 12 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.
Yhteinen riskinkanto saa kannatusta
Nykyisen työeläkejärjestelmän pakollisuuteen ja yhteiseen riskinkantoon perustuvaa mallia kannattaa kyselyn mukaan 77 prosenttia vastaajista.
Sirénin mukaan tulos kertoo halusta säilyttää eläkejärjestelmän keskeiset periaatteet.
"Työeläkejärjestelmän yhteinen riskinkanto näyttää olevan sellainen perusperiaate, josta ei haluta luopua. Huoli kohdistuu siihen, haluavatko ja pystyvätkö päättäjät pitämään näistä periaatteista kiinni jatkossa", Sirén sanoo.
Myös nykyinen tapa neuvotella työeläketurvasta saa kyselyssä kannatusta. Vastaajista 71 prosenttia pitää hyvänä mallia, jossa palkansaajia ja työnantajia edustavat työmarkkinajärjestöt neuvottelevat ja päättävät työeläketurvan sisällöstä.
Päätösvallan siirtämistä yksinomaan eduskunnalle kannattaa 16 prosenttia vastaajista.
Tulevaisuudesta kysyttäessä noin 40 prosenttia pitää kuitenkin todennäköisenä, etteivät työmarkkinajärjestöt enää vuonna 2050 neuvottele työeläkkeistä, vaan muutoksia tekee kulloinenkin hallitus. Lähes 34 prosenttia pitää tällaista kehitystä epätodennäköisenä ja noin 27 prosenttia ei osannut ottaa kantaa.
Ruotsin rahastoeläkemalli jakaa mielipiteitä
Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten suhtautumista Ruotsissa käytössä olevan kaltaiseen malliin, jossa osa pakollisista eläkemaksuista sijoitetaan henkilön oman valinnan mukaan.
Ruotsissa kansalaiset sijoittavat tiedotteen mukaan 2,5 prosenttia eläkemaksusta tarjolla oleviin rahastoihin tai jättävät sijoitukset oletusrahasto AP7 hoidettavaksi.
Suomessa mallin mahdollista soveltamista selvitetään. Suomen tuoreimman eläkeuudistuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä sosiaaliturvaministerinä toiminut Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti selvityshenkilön tutkimaan asiaa. Tiedotteen mukaan selvityksen on määrä valmistua ensi vuoden alussa.
Telan kyselyn perusteella mahdollisuus ottaa itse enemmän riskiä eläketurvan tasosta kiinnostaa erityisesti hyvätuloisia ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevia vastaajia. Ajatus kuitenkin jakaa mielipiteitä puoluekannasta riippumatta.
Sirénin mukaan kyselyn tulokset kokonaisuutena tukevat eläkejärjestelmän vaiheittaista kehittämistä suurten muutosten sijaan.
"Eläkejärjestelmää halutaan uudistaa tarpeen mukaan, mutta sen perustan toivotaan säilyvän vakaana ja ennakoitavana, Sirén sanoo.
Minna Petäinen
