Verohallinto sai viime vuonna yhteensä yli 10 000 vihjettä verovilpistä. Vihjeitä tuli tasaiseen tahtiin eri puolilta Suomea.
Vihjeet koskivat noin 9 500 yritystä ja henkilöä. Eniten vihjeitä, reilu 1 800, tuli Helsingistä.
Vihjeistä puolet koski yhtiömuotoisia yrityksiä ja yhdistyksiä, neljännes liikkeen- ja ammatinharjoittajia ja neljännes maa- ja metsätalouden harjoittajia. Yritystoimintaan liittyvistä vihjeistä 80 prosenttia koski pienyrityksiä, joiden liikevaihto on alle miljoona euroa. Eniten vihjeitä tuli ravintoloista, tavarakaupasta ja rakentamispalveluista.
Henkilöihin liittyvät vihjeet koskivat palkka- ja vuokratuloja sekä nettikauppaa.
Sähköinen vihjelomake otettiin käyttöön tammikuussa 2015. Sen jälkeen Verohallintoon on tullut vihjetietoja reilusti ennakoitua enemmän.
Verohallinto kertoo verovalvonnan saaneen kansalaisten antamista vihjeistä hyödyllistä taustatietoa. "Niin sanottu naapurikateus ei vihjeissä näy. Valtaosa koskee havaintoja, joihin vihjeen antaja on henkilökohtaisesti törmännyt asioidessaan yrityksen kanssa", Verohalluínnon tarkastuspäällikkö Heimo Säkkinen kertoo.
Kaikkiaan 1213 kohteessa, josta Verohallinto sai vihjeen, harkittiin verotarkastuksen aloittamista. Lisäksi 426 tapauksessa harkittiin kuitin tarjoamisvelvollisuuden tarkastusta. Usein toimenpiteeksi riittää, että asiakasta ohjataan verotusasioiden hoitamisessa, jolloin ne hoituvat jatkossa oikein.
Verohallinto ei kerro tarkkaa lukua siitä, kuinka monessa tapauksessa verovilppivihje on ollut oleellinen tekijä. "Verovilppivihje ei kuitenkaan koskaan ole ainoa syy verotarkastuksen aloittamiseen", Heimo Säkkinen painottaa.
Vihjeen verovilpistä voi antaa anonyymisti vihjetietolomakkeella. Lisätietoa vihjetietolomakkeesta.
Minna Petäinen
