Suomessa tehdään pimeää työtä vuosittain arviolta vähintään 900 miljoonan euron ja jopa 1,4 miljardin euron edestä. Pimeä työ aiheuttaa vuosittain noin 300–480 miljoonan euron vajeen verotuloihin ja sosiaalivakuutusmaksuihin.
Yrittäjien osuus pimeästä työstä on lähes kolme neljäsosaa ja palkansaajien osuus noin yhden neljäsosan. Palkansaajien ja yrittäjien pimeän työn ja pimeiden palkkojen suuruutta on arvioitu Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreissa selvityksissä.
Tyypillinen pimeää palkkaa maksava työpaikka on rakennus-, ravintola-, kuljetus-, varastointi- tai vähittäiskaupan alan yritys. Näillä toimialoilla työvoimaa tarvitaan paljon, palkkataso on alhainen ja käteisen käyttö on tavallista.
”Verohallinto valvoo jatkuvasti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennusalaa. Taksiala on juuri ollut erityisseurannassamme, ja seuraavaksi valvomme tehostetusti ravintola-alaa. Verovalvonnan kohteeksi nousee toki tapauksia alalta kuin alalta”, sanoo Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta vastaava apulaisjohtaja Tarja Valsi tiedotteessa.
Selvityksen mukaan yrityssektorilla työntekijöille maksetaan pimeitä palkkoja arviolta 240–400 miljoonaa euroa vuodessa. Pimeänä maksetuista palkoista aiheutuu valtiolle vuosittain 130–210 miljoonaan euroa verotulojen ja eläkemaksujen menetyksiä.
Palkansaajille maksettujen pimeiden palkkojen osuus kaikista yrityssektorin maksamista palkoista on alle prosentti.
Selvityksissä arvioitiin, että osakeyhtiöiden osakkaat nostavat yrityksistään vuosittain pimeästi palkkaa noin 430–590 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä aiheutuu vuosittain noin 110–150 miljoonan euron verovaje.
Osakeyhtiöiden osakkaiden palkoista arviolta 10 prosenttia muodostuu pimeästä työstä.
Osakkaat nostavat tyypillisesti pimeitä palkkoja samoilla aloilla, joissa pimeää palkkaa maksetaan työntekijöille.
Toiminimiyrittäjät eli elinkeinonharjoittajat eivät maksa itselleen palkkaa, joten heidän kohdallaan pimeä työ on tyypillisesti sitä, että elinkeinotoiminnan tulos esitetään veroilmoituksessa liian pienenä.
Selvityksen mukaan toiminimiyrittäjien pimeän työn määrä on vuosittain noin 220–400 miljoonaa euroa, mistä aiheutuu noin 70–120 miljoonan euron verotulojen menetys. Toiminimiyrittäjien elinkeinotoiminnan tuloksista arviolta reilut 10 prosenttia on pimeää työtä.
Pimeän työn yleisyyttä on aikaisemmin kartoitettu lähinnä kyselytutkimuksilla. Harmaan talouden selvitysyksikön tuoreet selvitykset pohjautuivat muun muassa verotus- ja verotarkastustietoihin sekä Tilastokeskuksen aineistoihin, joiden pohjalta ilmiön laajuutta on arvioitu usealla menetelmällä.
Minna Petäinen
