Avioeron yhteydessä tehtävässä osituksessa tasinkoa saava saa tasinkona pörssiosakkeita varakkaammalta puolisolta. Pankki hoitaa arvo-osuussiirrot.
Mikä on tasingon saajan hankintahinta näistä osakkeista osituksen jälkeen? Onko hinta tasingon antajan alkuperäinen hankintahinta, vai syntyykö tässä uusi hankintahinta tasingon saajalle siirtopäivän päätöskurssin mukaan?
Verojuristi Georg Rosbäck vastaa:
Kertomasi perusteella hankintahinta on tasingon antajan alkuperäinen hankintahinta. Osituksessa saadun omaisuuden hankintamenosta säädetään tuloverolaissa seuraavasti: "Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta".
Avioeron jälkeisessä osituksessa omistusaika ja hankintameno saadaan siis siltä puolisolta, joka luovuttaa osakkeet tasinkona. Myös hankintameno-olettaman käyttö on mahdollista (20/40 %).
Ositussaantoa ei katsota vastikkeelliseksi luovutukseksi, jos puolisoiden välillä siirrellään avio-oikeuden alaisia varoja ja velkoja. Tästä pääsäännöstä on tärkeä poikkeus, joka koskee avio-oikeuden ulkopuolisten varojen käyttöä osituksessa. Mikäli osituksessa käytetään avio-oikeuden ulkopuolista varallisuutta, omaisuuden luovutus katsotaan tältä osin vastikkeelliseksi ja syntyy uusi hankinta-aika ja hankintameno.
Ulkopuolista varallisuutta on esimerkiksi avioeron vireilletulon jälkeen nostettu uusi lainaraha, jolla lunastetaan omaisuutta toiselta puolisolta osituksessa. Lunastukseen päädytään esimerkiksi silloin, kun toinen puolisoista haluaa jonkin omaisuuserän, joka ei mahdu osituksessa hänen avio-osaansa.
Avio-oikeuden ulkopuolison varallisuuden käyttö voi aiheuttaa omaisuuden luovuttajalle luovutusvoiton veroseurauksia ja saajalle varainsiirtoveron maksuvelvollisuuden, mikäli luovutuksen kohteena on kiinteistö tai arvopaperi.
Osituksen yhteydessä tapahtuvasta kiinteistön saannosta on suoritettava veroa siltä osin kuin vastikkeena on käytetty muuta kuin jaettavana olevaa varallisuutta, ei kuitenkaan siltä osin kuin vastikkeena on käytetty elatusavun kertamaksua.
Poikkeuksiakin löytyy. Siltä osin kuin vastikkeena on käytetty elatusavun kertamaksua, kysymys ei ole ulkopuolisista varoista varainsiirtoverotuksessa.
Ositussaantoa ei pidetty luovutusvoittoverotuksessakaan vastikkeellisena, kun verovelvollinen oli saanut kiinteistön sitä vastaan, että hän luopui vaatimasta lapsen elatusmaksuja (KHO 1977-B-II-569).
Varainsiirtoverotuksen osalta aihetta on käsitelty mm. Verohallinnon Varainsiirtoverotuksen yhtenäistämisohjeessa. Kyseistä ohjetta voi käyttää apuna myös pohdittaessa luovutusvoittoverotusta osituksessa, avio-oikeuden ulkopuolisia varoja sekä vastikkeellisuutta.
