Yhteiset velat tuovat omat mutkansa avioeroon. Puolisosta pääsee eroon, mutta yhteiset velat on maksettava tavalla tai toisella loppuun asti. Siitä saattaa joskus seurata ikäviä yllätyksiä.
Kukaan ei haluaisi kuulua rakkauden huumassaan niiden joka toisten joukkoon, joiden avioliitto päätyy eroon. Rakkauden roihutessa ei myöskään tule miettineeksi, miten tulisi erotilanteessa hoitaa yhdessä hankitut asuntolainat ja kulutusluotot.
Juristi Päivi Riutta Tammer-Juristeista sanoo, että nykyään raha-asiat eivät kaikeksi onneksi ole sellaisia tabuja kuin vuosikymmeniä sitten. Yhä useamman mielestä on ihan ok ottaa avioehto puheeksi naimisiin menoa suunniteltaessa.
Hän toivoo, että yhtä lailla voitaisiin keskustella etukäteen siitä, miten mahdollisessa avioerossa hoidetaan yhteiset velat.
Avioliitto on juridinen sitoumus, mutta Riutan mielestä sitäkin isompi sitoumus on yhteinen asuntolaina. Puolisosta pääsee eroon avioerossa, mutta yhteiset velat jäävät maksettavaksi eron jälkeenkin.
Asuntolaina ja vakuudet uusiksi
Yhteiset lainat on maksettava, vaikka yhteiselo päättyy. Riutta muistuttaa, että velkojaa ei kiinnosta, ovatko velalliset yhä naimisissa vai eivät.
Laina-asioita kannattaa alkaa hoitaa heti, kun erosta päätetään. Asuntovelka on yleensä isoin järjesteltävä.
Riitainen ero mutkistaa järjestelyjä. Jos pariskunta ei kykene keskustelemaan veloistaan yhdessä ja joutuu palkkaamaan ulkopuolista apua raha-asioiden selvittelyyn, erosta voi tulla myös kallis.
Iso päätettävä asia on, mitä tehdään yhteiselle kodille ja sen lainalle. Jääkö toinen puolisoista asumaan yhteiseen asuntoon ja pyrkii ostamaan toisen osuuden?
Yhteinen asuntolaina pitää järjestää joka tapauksessa uudelleen. Pankit myöntävät pariskuntien asuntolainat yleensä yhteisvastuullisena. Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos toinen osapuoli ei maksa omaa osuuttaan, pankki velkoo sen toiselta.
”Pankki on katsonut lainan myöntäessään pariskunnan yhteistä maksukykyä. Erotilanteessa on hyvä ensin yhdessä selvittää, onko edes realistista, että pankki suostuisi myöntämään toiselle lisälainaa”, Riutta sanoo.
Myös lainan vakuudet voivat vaatia uudelleenjärjestelyjä. Riutta kertoo esimerkkinä, kuinka jossakin tapauksessa asuntolainan vakuutena on ollut asunnon lisäksi perheen isän sukulaisen henkilökohtainen takaus.
Jos äiti jää lasten kanssa asuntoon, hän todennäköisesti joutuu etsimään henkilökohtaisen takaajan omasta suvustaan.
Asunnon lunastus osituksen avulla
Päivi Riutta kertoo, että erotilanteessa asunnon lunastamiseen toiselta puolisolta liittyy yleinen väärinkäsitys: tällaisessa tilanteessa ei ole pakko laatia kauppakirjaa, vaan järjestely voidaan hoitaa osituksella.
Osituksen tekeminen ei ole pakollista, ellei kumpikaan sitä vaadi. Käytännössä se on fiksua tehdä, sillä ilman ositusta ex-puolisot voivat olla taloudellisesti sidoksissa toisiinsa vielä vuosien jälkeen ja esimerkiksi esittää uusia vaatimuksia omaisuuden jaosta.
Osituksen jälkeen uusia vaatimuksia ei voi tehdä.
Osituskirjassa sovitaan omaisuuden ja velkojen omistussuhteista sekä niiden mahdollisista muutoksista.
Osituksessa puolisoiden omaisuudesta vähennetään velat ja jäljelle jäävä positiivinen netto-omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan tasan – ellei pariskunnalla ole avioehtoja.
”Osituskirja auttaa näkemään, mitä varoja ja velkoja kummallekin on jäämässä. Se auttaa myös ymmärtämään, mikä olisi tilanne, jos toinen lunastaisi osituksessa koko asunnon itselleen.”
Velkojen maksamisesta on hyvä tehdä paperi
Asuntolainojen ja muidenkin lainojen järjestelyistä on oltava yhteydessä pankkiin. Vaikka lainat osituksessa jaettaisiin puolisoiden kesken, pankin ei tarvitse sitoutua sovittuun.
”Kumpikin puoliso voi joutua olemaan vastuussa koko velasta velkojille, vaikka osituksessa olisi sovittu toisin”, Päivi Riutta huomauttaa.
Velkojen maksamisesta avioeron jälkeen kannattaakin tehdä selkeä sopimus, johon voidaan kirjata esimerkiksi maksuaikataulut ja vastuunjako.
Jos toinen puolisoista tästä huolimatta luistaa sovitusta, toisen on hoidettava hänenkin osuutensa.
Yhteistä pottia maksava voi kuitenkin myöhemmin vaatia ex-puolison laiminlyömät maksut häneltä takautumis- eli regressioikeuden perusteella.
Maksetaanko varainsiirto- ja luovutusvoittoveroja?
Erotilanteessa asunnon lunastaminen toiselta puolisolta voi onnistua osituksella.
Jokainen tilanne on omanlaisensa. Reippaasti yleistäen: jos pariskunnalla ei ole avioehtoa ja jos asuntoon jäävän ei tarvitse ottaa lainaa toisen ulosostamista varten, asunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa eikä myyjän luovutusvoittoveroa.
Luovutusvoittoverolta välttyy, jos asunnossa on asunut omistusaikanaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.
Talo myyntiin, mökin käytöstä sopimus
Karua arkea on, että useissa tapauksissa kummallakaan puolisolla ei ole tarpeeksi varallisuutta tai velanmaksukykyä ostaa toista ulos.
Koti myydään, mikä etenkään nykyisillä asuntomarkkinoilla ei houkuta. Uuden elämäntilanteen aloittamista ei helpota, jos lainaa ei saa kuitattua asunnon myymisellä.
Tilanne on ikävän tuttu muualla kuin kasvukeskuksissa. Jäljelle jäävää lainaa voi jäädä maksettavaksi myös isojen remonttien takia.
Pankin kanssa pitää sopia jäljelle jäävien lainaerien maksuista.
Arkitodellisuuteen kuuluu mutkikkaita tilanteita myös yhteisestä mökistä. Päivi Riutta kertoo tapauksesta, jossa yhteinen vapaa-ajankoti rakennetaan pankkilainalla toisen puolison suvun maille.
Mitä sille tehdään, jos myöhemmin erotaan? Olisi hyvä pohtia etukäteen, olisiko edes harkittavissa, että keskellä suvun maita oleva tontti rakennuksineen ja velkoineen jäisi sukuun kuulumattomalle puolisolle erotilanteessa.
Vai olisiko mahdollista, että vapaa-ajan asunnolla voitaisiin käydä vuoroviikoin? Silloin voisi olla helpompi sopia myös, että mökin rakentamista varten otettu laina voitaisiin maksaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
Sulle autolaina, mulle veneen velka
Sovittaviin asioihin kuuluvat myös yhteisten kulutusluottojen järjestelyt. On päätettävä, mitä niistä jokaiselle tehdään, ja selvitettävä, millaisiin lainajärjestelyihin uudessa tilanteessa joudutaan.
Autolainaa voi olla yhteisissä nimissä useampi kymppitonni ja lainan vakuutena itse kulkupeli. Jos kumpikaan ei halua lunastaa autoa itselleen, sen voi myydä – ja toivoa samalla, että hinta kattaa jäljellä olevan velan.
Sopuisasti eroava pariskunta voi päättää esimerkiksi, että toinen pitää auton lainoineen, toinen ottaa kontolleen veneen ja sen velan.
Jäljelle jäävät kulutusluotot herättävät pohtimaan, oliko tuokin luotto ihan pakko ottaa. Erityisen katkeraa on, jos ero tulee pian häiden jälkeen ja maksettavaksi jää juhlaa varten otettu laina.
”Toivottavasti puolisot ovat tietoisia toistensa varallisuudesta ja veloista ennen kuin alkavat ottaa yhteistä lainaa”, Päivi Riutta sanoo.
Hyvin toivottavaa on myös, että tuntee toisen tavat käyttää rahaa. Muuten vasta erotilanteessa voi selvitä, että toisella onkin esimerkiksi peliriippuvuuden takia velkaa.
Säntillisempi puoliso on saattanut sitoutua suhteen alussa toisen kulutusluottojen takaajaksi, jolloin velkapotista tulee myös hänen ongelmansa.
Riita tulee kalliiksi tai erittäin kalliiksi
Ositukseen tarvitaan alan ammattilaisen apua. Päivi Riutta kertoo, että jos puolisoilla on yhteinen näkemys omaisuuden ja velkojen hoidosta eron jälkeen, ositusasiakirjan laadinta helpottuu huomattavasti.
Asiakirjan laadinta maksaa tuolloin noin 700–1 500 euroa.
Vaikeammassa tapauksessa puolisot eivät pääse keskenään sopuun ja kumpikin palkkaa itselleen oman asianajajan.
Jos juristitkaan eivät saa neuvoteltua sovintoa ja avuksi tarvitaan käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, rahaa palaa tuhansia, Riutan arvion mukaan 5 000–15 000 euroa.
OMAISUUSJÄRJESTELYT: AVIOEHDOLLA VOI RAJATA VASTUITA
■ Avioehto vaikuttaa velkojen järjestelyyn avioerossa. Siinä on saatettu sopia vaikkapa, että kummankin netto-omaisuus pysyy erillisenä, vaikka avioliitto päättyisi. Tällöin varakkaamman puolison ei tarvitse osituksessa maksaa omasta omaisuudestaan varoja velkaantuneemmalle puolisolle eikä tasata eroja varallisuudessa.
■ Avioehdolla voidaan siten tavallaan pienentää myös riskiä, että toinen puoliso joutuu vastuuseen toisen lainoista.
■ Avioehdolla ei ole kuitenkaan merkitystä, jos velkojien kanssa on sovittu, että kumpikin puoliso on vastuussa yhteisesti. Tällöin lainat voidaan joutua järjestelemään uudelleen, vaikka puolisoilla olisi avioehto.
Yhteisen lainan sijaan kaksi erillistä
Asuntolainat voivat olla erillisiä, mutta vakuus on yhteinen.
Asuntolaina on mahdollista hankkia kahtena erillisenä lainana, mikä voi puolisoiden erotessa helpottaa järjestelyjä.
Käytetäänkö tällaista mahdollisuutta hyväksi?
”Tällaiset ratkaisut ovat selvästi harvinaisempia ja liittyvät yleensä yksilöllisiin elämäntilanteisiin”, vastaa kehityspäällikkö Annemari Airaksinen S-pankista.
Tyypillinen syy kahteen erilliseen asuntolainaan on esimerkiksi tilanne, jossa vain toinen käyttää asunnon hankintaan asp-lainaa. Myös puolisoiden omistusosuudet ja varallisuustilanne voivat poiketa toisistaan ja olla syynä erillisiin lainoihin, samoin vakuus- ja takaajajärjestelyt.
Kuinka paljon kalliimmiksi erilliset lainat tulevat?
”Kahden erillisen lainan ottaminen voi tulla jonkin verran kalliimmaksi kuin yksi yhteinen, koska lainat hinnoitellaan erikseen ja niissä voi olla omat marginaalit ja kulut.”
Vaikka kumpaankin lainaan tulee oma avauspalkkio, kokonaisuus on lopulta samansuuruinen riippumatta siitä, otetaanko yksi yhteinen vai kaksi erillistä lainaa, koska maksu lasketaan luoton määrästä.
S-pankissa asuntolainan avauspalkkio on vähintään 300 euroa tai vähintään 0,4 prosenttia luoton määrästä. Kummassakin lainassa on myös omat tilinhoitopalkkionsa.
”Käytännössä kustannuserot jäävät kuitenkin useimmiten melko maltillisiksi, eivätkä ne tyypillisesti nouse lyhyellä aikavälillä useisiin tuhansiin euroihin. Pitkällä laina-ajalla erot voivat kasvaa, minkä vuoksi eri vaihtoehtoja tarkastellaan aina tapauskohtaisesti.”
Sekä erillisissä että yhteislainoissa kumpaakin kumppania sitoo yleensä yhteinen vakuus eli asunto.
Kirsi Riipinen
