RAHAT

Tuulensuojaan

9.9.2015

Toimittaja Karo Hämäläisen Karon pörssiviikko ilmestyy Taloustaidossa aina keskiviikkoisin.

KARON PÖRSSI "Huomatkaa / vain mun tiedossain on / tie tuulensuojaan", väittää Danny käännöshitissään.

Ei kuulosta reilulta. Kaikilla pitäisi olla tieto reitistä, jota pitkin pääsee pakoon tuiverruksista.

Ehkä maailma on muuttunut sitten 1970-luvun alun, jolloin Tuulensuojaan keikkui singlelistoilla. Tai sitten Ilkka Lipsanen ei laulakaan osakemarkkinoista.

Oli miten oli, viime viikkoina on ilmestynyt tukuittain guruhaastatteluja ja listauksia siitä, kuinka markkinoiden myllerryksestä pääsee pakoon. Kokonaan toinen asia on, muistaako kukaan enää, että toissa viikolla osakemarkkinoilla nähtiin verenpunaisia värejä. Kannattaako tässä enää suojautua, kun osakkeet ovat kesän ja syksyn laskuperiodin jälkeen muuttuneet taas houkuttelevan edullisiksi? Eikö niitä pitäisi kahmia kaksin käsin?

Oma oraakkelinnäkemykseni se, että olemme kurssinoususyklin loppupuolella. Pitkän aikavälin sijoittaja ei voi odottaa nykyisillä arvostustasoilla järin komeita tuottoja.

"Loppupuolella" ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin "lopussa". Kristallipalloni mukaan tulevan talven aikana osakekurssit säntäävät vielä aiempaa korkeampiin lukemiin. Eivät kaikkien osakkeiden osalta eivätkä kaikilla markkinoilla mutta yleisesti.

Musiikki soi vielä. Saattaa olla illan viimeisten tanssien aika.

Pelit sijoitushorisontin mukaan

Mikäli näkemys markkinoista vastaa edellä kuvaamaani, pelistrategia on selvä: kaikki kiinni osakkeisiin ja rahat turvaan hetkeä ennen kuin markkinat alkavat romahtaa.

Strategiassa on kaksi huonoa puolta. Ensinnäkin alkuoletus voi olla väärä. Toiseksi strategian toteuttaminen ei onnistu keneltäkään. Täydellisiä ajoittajia löytyy vain kauppakorkeakoulun laskutehtävistä, ja niistäkin vasta jälkikäteen.

Pitkällä aikavälillä sijoittavan saattaa olla järkevä tässä tilanteessa laskea salkun osakepainoa kurssien noustessa yrittämättä tähdätä markkinahuipuille. Luultavasti hän on tehnyt niin jo keväällä.

Lyhyellä aikavälin sijoittaja eli spekulantti taas nautiskelee tilanteesta, sillä kurssinousun huipentuessa kurssiheilunta eli volatiliteetti tapaa lisääntyä. Se tarkoittaa erinomaisia pelipaikkoja.

Pakoon heilunnalta

Osakemarkkinamyrskyiltä pääsee parhaiten suojaan lähtemällä pois osakemarkkinoilta. Tylsä rahamarkkinatalletus ei tunnu lainkaan tylsältä silloin, kun pörssi-indeksi osoittaa useiden prosenttien mittaista miinusta.

Mikäli kuitenkin haluaa pitää rahojaan kiinni osakkeissa, eurojaan voi siirtää kohti sellaisia kohteita, jotka eivät vähästä hätkähdä.

Sijoitustuoteteollisuus on kehittänyt tuotteita, joilla pääsee käsiksi vähäisen heilunnan eli alhaisen volatiliteetin osakkeisiin. MSCI USA Minimum Volatility -etf (USMV) on pääomilla mitattuna suurin Yhdysvaltoihin rekisteröity alhaisen volatiliteetin etf. Yhdysvaltalaisiin vähän heiluviin osakkeisiin rajoittuneen etf:n vuotuiskulu on 0,15 prosenttia ja sitä voi ostaa dollareina yhdysvaltalaisista pörsseistä.

Eurosijoittajalle iShares tarjoaa hyvän valikoiman alhaisen volatiliteetin osaketuotteita. Kattavin on iShares MSCI World Minimum Volatility -etf (MVOL), joka nimensä mukaisesti sijoittaa koko maailman osakkeisiin. Irlantiin rekisteröidyn etf:n vuotuiskulu on 0,3 prosenttia, ja se tekee sijoituksensa suoraan osakkeisiin, ei johdannaisten välityksellä. Etf:n suurimmat osakeomistukset ovat yhdysvaltalaiset McDonald's, General Mills, Verizon Communications ja japanilainen NTT DoCoMo.

Euroopan vähän heiluviin osakkeisiin sijoittavan iShares MSCI Europe Minimum Volatility -etf:n (MVEU) painavimmat satsaukset puolestaan ovat saksalainen terveydenhuoltotoimialan yhtiö Fresenius, tanskalainen lääkeyhtiö Novo Nordisk, brittiläinen päivittäistavarayhtiö Reckitt Benckiser ja sveitsiläinen jälleenvakuuttaja Swiss Re. Heti niiden perässä viidentenä on kotimainen Sampomme.

Suomalaisyhtiöistä MVEU:n salkkuun ovat yltäneet myös Fortum, Elisa, Kone ja Orion.

Defensiivisyyttä salkkuun

Alttius kurssiheilunnalle pystytään mittaamaan ja laskemaan helposti – mutta vasta jälkikäteen. Volatiliteetti onkin siitä huono riskimittari, että se kertoo menneestä riskistä tai tarkemmin ottaen heilunnasta, ei siitä, miten osake käyttäytyy tulevaisuudessa. Itse asiassa sijoittajaa varmaankin ilahduttaisi löytää kohde, jota on aiemmin pidetty riskisenä mutta joka ei sitä enää ole.

Toinen tapa etsiytyä suojaan markkinamyrskyiltä onkin liiketoiminnaltaan defensiivisten yhtiöiden ostaminen. Defensiiviset yhtiöt ovat syklisten vastakohta: syklisiin yhtiöihin reaalitalouden syklit vaikuttavat huomattavasti, kun taas defensiivisten yhtiöiden kauppa käy suunnilleen samanlaisena, tapahtui reaalitaloudessa mitä hyvänsä.

Markkinaturbulenssi tapaa ilmaista epäuskoa reaalitalouden tulevaisuuteen. Siksi monet sijoittajat hakeutuvat mieluusti defensiivisille toimialoille, kun pörssissä kuohuu.

Maailman melskeistä vähät välittäviä toimialoja ovat esimerkiksi lääketeollisuus, energiayhtiöt, päivittäistavarafirmat, teleoperaattorit ja elintarvikekauppa. Ruokaa, hammasharjoja ja sähköä kulutetaan silloinkin, kun paperikone- tai luksusautotilaukset ovat jäissä. Ylipäätään kuluttajatuoteyhtiöt ovat luonteeltaan defensiivisempiä kuin b-to-b-firmat.

Helsingin pörssin yhtiöistä defensiivisinä tavataan mainita esimerkiksi teleoperaattorit Elisa ja TeliaSonera, Kesko, Orion, elintarvikeyhtiöt (Atria, HKScan, Olvi, Raisio), Fortum... OMXH25-indeksin yhtiöistä myös Huhtamäki on keskimääräistä defensiivisempi, sillä suuri osa sen asiakkaista on päivittäistavarayhtiöitä.

Salkunsisäistä rotaatiota kohti defensiivisiä yhtiöitä hillitsee hieman se, että monet yhtiöt tuntuvat kalliinpuoleisilta. Fortumia taas rasittaa Venäjän-investointien epävarmuus.

Kotona on turvassa?

Etf:ien rahavirrat kertovat suursijoittajien salkunliikkeistä.

Elokuun aikana yhdysvaltalaisista etf:istä eniten uutta rahaa imi Vanguard S&P 500 -etf (VOO), joka sijoittaa S&P 500 -indeksin mukaisesti suuriin jenkkiyhtiöihin. Toiseksi suosituin oli samaan indeksiin sijoittava etf:ien kantaäiti SPDRs (SPY).

Eniten rahaa vedettiin pois kehittyvien markkinoiden osake-etf:istä: nettoulosvirtalistan ykkönen oli elokuussa Vanguard FTSE Emerging Markets (VVO) ja kakkonen sen suora kilpailija iShares MSCI Emerging Markets (EEM).

Rahavirtalistat kuvaavat hyvin yhdysvaltalaisten suursijoittajien ajattelutapaa: silloin, kun maailmalla myrskyää, turvan tuovat "omat" yhtiöt. Yhdysvaltalainen patriotismi on kukassaan.

Koska näin uskotaan, näin myös on. Uskomus toteuttaa itseään.

Suomalaiselle osakesijoittajalle tämä kaava ei toteudu jo siksi, että suurten yhdysvaltalaissijoittajien silmissä Suomi on periferiaa, josta tulee paeta myrskypilvien näkyessä. Herkkäliikkeiset suursijoittajat ovat omiaan lisäämään Helsingin kaltaisten reunapörssien heiluntaa.

Toiseksi Helsingin pörssin suuryhtiöissä on syklisiä konepajoja ja b-to-b-yhtiöitä, jotka tapaavat kärsiä heilunnasta enemmän kuin defensiiviset kuluttajatuoteyhtiöt.

Viikon trio: Pörssin äijäfirmat

Zeeland on Helsingin testosteronisin yhtiö, sikäli kuin omistajakunnan sukupuolijakaumasta voi jotain päätellä. 87 prosenttia pörssin FN-listalla noteerattavan Zeelandin omistajista on miehiä. Miesten hallussa on 88 prosenttia Zeelandin osakkeista.

Äijäfirmat ovat lähinnä pörssin pieniä ja harvaan omistettuja yhtiöitä, joiden omistajakunnassa parinkin naisen liikahdus muuttaa miehisyysprosenttia. Kymmenen suhteessa eniten miespuolisia sijoittajia keränneen yhtiön listalla on vain kolme päälistayhtiötä, nekin pieniä: Incap, Ixonos ja Vaahto.

Tiedot perustuvat Helsingin pörssin omistajatietoja ylläpitävän Euroclear Finlandin tilastoihin. Prosenttiluku kertoo miesten osuuden yhtiön kotitalousomistajista.