KARON PÖRSSI Kiina on ollut minulle aina mysteeri. En ole ymmärtänyt markkinaa enkä ole koskaan sijoittanut kiinalaisiin osakkeisiin muuten kuin osana laajempaa kehittyvien markkinoiden etf:ää.
Muistan lausuneeni yhden ennustuksen Kiinan markkinoista. Olimme vuosituhannen alussa Espanjan Aurinkorannikolla järjestetyillä sijoitusmessuilla, jossa oraakkelina kerroin, että Kiinan osakemarkkinoilta kannattaa poistua puoli vuotta ennen Pekingin olympialaisia.
Erehdyin siinäkin: jyrkkä kurssipudotus alkoi lähes vuosi ennen olympiatulen syttymistä, kun finanssikriisi alkoi vaivata markkinoita. Suunnilleen oikeassa olin mutta aivan väärästä syystä.
Viime ajat olen jälleen katsonut Kiinaa kummeksuen. Kiinan "kotimaiset" A-osakkeet ovat olleet viime aikojen superhitti. Pari viikkoa sitten kirjoitin iSharesin etf:stä, joka on erikoistunut juuri näihin Shanghain ja Shenzhenin pörsseissä listattuihin osakkeisiin.
Shenzenin pörssi-indeksi on noussut vuoden kuluessa yli 2,5-kertaiseksi. Kurssinousun myötä tämän vuoden tulosennusteilla laskettu p/e-luku on kirmannut huikeaan 44:ään. Shanghain pörssissä arvostukset ovat sentään maltillisempia. Noin parinkymmenen p/e-lukua ei voi pitää kehittyvälle markkinalle edullisena, mutta ei se sentään aivan järkyttävä kupla-arvostus ole.
Saadakseni selkoa Kiinasta tapasin NSBO-investointipankin tutkimusjohtajan Oliver Barronin, jonka ajatuksia olen joskus lueskellut Forbesin nettisivuilta. Barronin oli Suomeen lennättänyt eQ, jonka instituutioasiakkaille suunnatussa tilaisuudessa hän kävi puhumassa.
"Kuplassa mutta nousee vielä"
"Osakemarkkinat saattavat olla kuplassa, mutta nousunvaraa on silti", Oliver Barron sanoo oitis, kun istumme eQ:n uudenvaaleissa toimitiloissa neuvotteluhuoneen pöydän ääreen.
Instituutiosijoittajien seminaarissa kysymys on koskenut juuri sitä: ollaanko kuplassa? Se on myös kysymys, jonka minä olisin esittänyt, jos olisin ennättänyt.
Vastaus on juuri niin käsittämätön kuin Kiina-kysymykseen voi olettaa saavansa. Osakesijoittamisen perusteet eivät tunnu pätevän Kiinan markkinoilla.
Mikä selittää Barronin uskoa siihen, että kallis muuttuu vielä kalliimmaksi?
"Hallitus haluaa pitää kansalaiset onnellisina. Nousevat osakemarkkinat saavat ihmiset iloisiksi, koska he tekevät rahaa osakemarkkinoilla."
Anteeksi?
"Silloin he eivät kiinnitä niin paljon huomiota hallituksen muihin tekemisiin."
Niin?
"Hallitus tukee osakemarkkinaa. Hallitus haluaa kurssien nousevan ja haluaa luoda toimivan osakemarkkinan."
Hallituksella on siihen keinonsa. Ohjauskorot ovat yhä korkealla, joten korkoaseessa on paljon tulivoimaa jäljellä. Kiinan hallitus hallitsee myös tiedotusvälineitä, ja tiukan paikan eli kurssilaskun tullen media saadaan toitottamaan osakkeiden edullisuutta. Näin on Barronin mukaan tehtykin.
Lisäksi hallitus voi laittaa eläkerahastonsa ostamaan osakkeita.
Uskotaan: Jos Kiinan hallitus haluaa, että kiinalaisosakkeiden kurssit nousevat, ne nousevat.
Toisaalta eikös niin pitänyt olla asuntomarkkinoidenkin laita? Asuntokuplaa ja sitä seurannutta myymättömien asuntojen tulvaa Kiinan hallitus ei pystynyt estämään.
"Se, mikä näytti isolta ongelmalta, ei ehkä olekaan niin iso ongelma", Barron kommentoi asuntomarkkinahyyhmää. Viime aikojen luvut kun ovat jo näyttäneet lupaavilta.
Yksityissijoittajien markkina
Kiinan osakemarkkina on sekin varsin kiinalainen juttu. Ulkomaisille sijoittajille Kiina on ollut pitkään sama asia kuin Hongkongissa listatut niin sanotut H-osakkeet.
Kiinalaisille osakemarkkina taas ovat "paikallispörssien" A-osakkeet. Kiinalaisille yksityishenkilöille H-osakkeiden ostaminen Hongkongista on tehty kalliiksi.
Juuri A-osakkeet ovat olleet kuluneen vuoden buumimarkkina. Selitykseksi löytyvät Kiinan valtavat mittasuhteet. Osakesijoittamisesta on tullut kansanhuvia. Joka viikko A-osakkeilla käy kauppaa yli 50 miljoonaa kiinalaista, tai tarkkaan ottaen niin monta viikottain aktiivista osakesijoitustiliä Kiinassa on. Aktiivisia A-osakesijoitustilejä Kiinassa on noin 180 miljoonaa, siis yli kolmenkymmenen Suomen verran.
Pörssikasinopeli on vallannut kiinalaiset alkuvuoden aikana, jolloin tilien määrä on räjähtänyt. Rahaa on virrannut osakkeisiin, joiden kurssit ovat nousseet spekulaation vuoksi.
"Jotkin markkinan osat ovat varmasti yliarvostettuja. Esimerkiksi pienosakkeet – p/e-luku 130 – ovat varmasti kuplassa. Sekään ei silti tarkoita, etteivätkö kurssit voisi nousta, sillä kiinalaiset yksityishenkilöt eivät sijoita fundamenttien vaan sentimentin perusteella."
Kyse on enemmän vedonlyönnistä kuin sijoittamisesta.
Halvempi ei kelpaa
"Jos olet fundamenttipohjainen yksityissijoittaja, A-osakkeista ei juuri löydy ostettavaa. Silloin kannattaa katsoa Hongkongiin. Sieltä saa samoja yhtiöitä selvästi halvemmalla. Hang Seng -indeksin p/e on kymmenen luokkaa."
Kiinan monista kummallisuuksista ehkä suurin on se, että samoja yhtiöitä voi ostaa paikallispörsseistä ja "ulkomaisten sijoittajien pörssistä" Hongkongista, mutta osakkeiden välinen hintaero on hurja. Keskimäärin paikallispörssien A-osakkeet ovat järkyttävät 30 prosenttia kalliimpia kuin samojen yhtiöiden hongkongilaiset H-osakkeet.
EQ:n kehittyvien markkinoiden osakkeista vastaava johtaja Jukka-Pekka Leppä nostaa esimerkiksi omassa eQ Emerging Asia -rahastonsa salkussa olevat kymmenen osaketta, jotka on listattu sekä Hongkongissa että paikallispörsseissä. H-osakkeiden hinnat voivat olla kaksinkertaisia A-osakkeisiin verrattuna.
Millä tahansa toimivalla osakemarkkinalla arvostusero kuroutuisi umpeen. Jos samalla osakkeella käydään kauppaa vaikkapa Frankfurtin pörssissä ja New Yorkissa, arbitraasikaupankäyntiin erikoistuneet ohjelmat pitävän huolen siitä, että kaiken aikaa hinnat pysyvät valuuttakurssikorjattuna samassa Atlantin molemmin puolin. Jos lattialla on seteli, yleensä se poimitaan.
Kiinassa näin ei ole.
Selitys: markkina ei ole fundamentti- vaan sentimenttivetoinen. Sijoittajat eivät katso hintaa tai arvostusta vaan sitä, minkä osakkeen he uskovat nousevan enemmän. Ja päätyvät näköjään usein uskomaan, että "hyvässä vedossa" olevat A-osakkeet nousevat jatkossakin enemmän kuin H-osakkeet. Siksi ei ole mitenkään sanottua, että hintaero supistuisi.
Sijoitusopit roskiin
"Kiinan A-osakemarkkina on yksityissijoittajavetoinen. Siksi institutionaalistenkin sijoittajien täytyy käyttäytyä niin kuin yksityissijoittajien", Barron sanoo.
"Jos tänä vuonna olisi sijoittanut fundamenttien pohjalta, olisi hävinnyt rahaa. Tietenkin ammattilaiset tietävät sijoitusteoriat, mutta heidän täytyy heittää ne roskiin."
Kuitenkin hän uskoo, että Hongkongissa listatut H-osakkeet seuraavat mukana, jos A-osakkeiden nousu jatkuu. Eivät välttämättä yhtä paljon mutta nousevat kuitenkin. Pitkällä aikavälillä A- ja H-osakkeiden hintaeron pitäisi hänen mukaansa kaventua.
Enpä silti rakentaisi pitkän aikavälin sijoitussuunnitelmaa tämän varaan, sillä A-osakkeiden hintakupla saattaa puhjeta, ennemmin tai myöhemmin.
Mennessäni tapaamaan Barronia ajattelin, etten tiedä Kiinasta mitään – paitsi että mittasuhteet ovat valtavat ja että olen aivan sekaisin siitä, miten Kiinaan pitäisi sijoittaa.
Uskoni vahvistui.
"Kiina hämmentää jatkuvasti. Jos pää ei ole sekaisin, silloin ei yritä riittävästi", Barron sanoo.
Viikon trio: Kiinan arvokkaimmat
Arvokkaimmat Hongkongin "ulkomaisten sijoittajien pörssissä" listatut kiinalaisperäiset yhtiöt ovat kehittyvän maan pörssille tyypillisesti pankkeja ja teleoperaattori. Arvokkain Hongkongin pörssissä listattu yhtiö on kuitenkin Microsoft, joka on Nasdaqin ohella rinnakkaislistattu sinne.
| Yhtiö | Osinko |
| Kiinan teollisuus- ja liikepankki | 4,9 % |
| China Mobile | 2,9 % |
| Kiinan rakennuspankki | 4,9 % |
Lähde: Morningstar, tilanne 15.6.2015
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
