Finanssikriisin kurssipohjista tuli joitakin viikkoja sitten kuluneeksi 15 vuotta. Lyhyitä ajanjaksoja lukuun ottamatta tuo 15 vuotta on ollut USA:n osakemarkkinoiden ylivoimaa. Voiko voittokulku jatkua, vai onko edessä vääjäämätön tasoittava erä?
En osaa antaa kysymykseen vastausta, mutta keksin kaksi argumenttia kummankin puolesta. Aloitetaan syistä, miksi USA porskuttaisi edelleen:
USA innovoi, Kiina kopioi, Eurooppa reguloi
Yksi keskeinen tekijä USA:n osakemarkkinoiden kurssinousun taustalla ovat olleet teknologiayhtiöt. Niiden menestys puolestaan perustuu edelläkävijyyteen. Suuri osa teknologisista innovaatioista on viimeisen parin vuosikymmenen aikana syntynyt juuri Amerikassa.
Kiinalaiset ovat onnistuneesti kopioineet amerikkalaisia innovaatioita, Eurooppa puolestaan tuntuu esimerkiksi tekoälyn saralla keskittyvän enemmän sääntelyyn. Toimintamallit ovat niin syvällä kunkin alueen kulttuurissa, että niiden voi odottaa säilyvän myös seuraavan vuosikymmenen aikana.
Amerikassa kaikki on suurempaa
Keskimääräisen amerikkalaisen auton parkkeeraaminen eurooppalaiseen parkkiruutuun olisi sen koon takia haastava tehtävä ilman nykyistä kamerateknologiaa. Siinä missä italialainen nauttii espressonsa pienestä kupista, amerikkalaisessa kahvilassa on tarjolla vain suuri ja extrasuuri muki.
Näin on käynyt myös elvytyksessä. Finanssikriisissä USA elvytti isosti Euroopan viivytellessä. Sama toistui koronakriisissä. USA laittoi heti ison pyörän pyörimään, Euroopassa kesti aikansa saada pienetkin pyörät liikkeelle. Jos sama jatkuu, USA:n talouden kriisikestävyys saattaa tulevissakin kriiseissä olla parempi – ja uusi kriisihän on aina edessä, emme vain tiedä milloin.
Entäpä sitten syyt, minkä takia voittokulku saattaisi tyssätä?
Hyväkään yhtiö ei ole hyvä sijoitus, jos siitä maksaa liikaa
Amerikkalaiset yhtiöt ovat siis menneen vuosikymmenen aikana menestyneet keskimäärin paremmin kuin eurooppalaiset. Totta, mutta tällä hetkellä ne ovat myös kalliimmin hinnoiteltuja kuin eurooppalaiset yhtiöt. Ja historiallisesti korkea arvostustaso on ennakoinut alhaisempia pitkän aikavälin tuottoja.
Sanapari ”pitkä aikaväli” on tässä yhteydessä oleellinen. Kalliskin markkina saattaa parin vuoden aikajänteellä kallistua entisestään ja edullinen halventua entisestään. Kuitenkin 5-10 vuoden horisontilla kalliit osakkeet ovat tyypillisesti tuottaneet heikommin ja edullisesti arvostetut osakkeet paremmin. Hyvä yhtiö ei siis välttämättä ole hyvä sijoitus, jos se on liian kallis.
Nollakorot saattoivat suosia amerikkalaista
Finanssikriisin jälkeinen aika on suurelta osin ollut nolla- tai alhaisten korkojen aikaa. On mahdollista, että tämä on suosinut sekä USA:n taloutta että osittain myös amerikkalaisia yhtiöitä.
USA:n väestörakenne on Eurooppaa suotuisampi ja talouskasvu keskimäärin Eurooppaa korkeampi. Korkotason puolestaan on historiallisesti korreloinut talouskasvun kanssa – alueille, joilla talouskasvu on vahvempaa, korkotaso on tyypillisesti korkeampi.
USA:n korko pitäisi siis olla korkeampi kuin euroalueen korko. Näin onkin tällä hetkellä, mutta korkoero oli pienempi USA:n keskuspankin vetäessä ohjauskorkonsa kellariin koronakeväänä, missä Euroopan keskuspankki jo oli. On siis mahdollista, että USA:n talous sai toimista suhteessa enemmän buustia, mistä amerikkalaiset edelleen nauttivat.
Jos näin on, myös suhteellinen etu voi kääntyä nyt, kun korot ovat normalisoituneet. Suuret laivat kääntyvät hitaasti, ja USA:n talous on maailman suurin laiva.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi