veronmaksajat.fi

Kenelle tekoälyn hyödyt valuvat?

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatum Asset Managementin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

Tekoäly tulee mullistamaan maailman. Ja jos muutama tekoälyn uhista varoitteleva asiantuntija sivuutetaan, valtaosa uskoo vaikutuksen olevan positiivinen.

Osakemarkkinoilla on meneillään jonkinlainen tekoälyhype, mutta sijoittajalle näkemys tekoälyn voittokulusta ei vielä riitä valistuneiden sijoituspäätösten tekemiseen. Ilmailu mullisti maailman 1900-luvulla, mutta lentoyhtiöihin sijoittamalla vain harva on tehnyt tuottoa.

Kuka käärii siis uuden teknologian taloudelliset hyödyt?

Käytännössä on kolme mahdollisuutta:

1. Hyödyt jäävät teknologiaa kehittäville yhtiöille

Tekoälyyn liittyvää teknologiaa kehittävät yhtiöt ovat ilmiselvin ehdokas suurimmaksi hyötyjäksi. Niin ilmiselvä, että sijoitusteesinä ajatukseen liittyy yksi sudenkuoppa: se on asia, jonka kaikki muutkin varmasti ymmärtävät.

Tämä vaikuttaisikin olevan se kehityskulku, johon sijoittajat nyt panostavat rahansa. Suurten teknologiayhtiöiden, esimerkiksi seitsemästä suuresta teknologiayhtiöstä koostuvan The Magnificent 7 -yhtiöjoukon, kurssikehitys on viimeisten vuosien aikana ollut hurjaa globaaliin osakemarkkinaan verrattuna. 

Kuvio 1_Lähde_Bloomberg.jpg

The Magnificent 7 -yhtiöiden ja globaalin osakemarkkinan tuottokehitys 31.12.2018–31.12.2023. Lähde: Bloomberg

Teknologiayhtiöiden tuloskehitys onkin toistaiseksi ollut odotusten veroista, ja uuden teknologian kehityskaaren alkuvaiheessa on tyypillistä, että teknologian kehittäneet yhtiöt korjaavat ensimmäisen sadon.

Nykyhinnoittelulla markkinat odottavat vahvan tuloskasvun jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sijoittajan kannalta riskinä on, että hyödyt valuvat jatkossa muille. 

2. Hyödyt siirtyvät teknologiaa käyttäville yhtiöille.

Toisessa skenaariossa teknologian hyödyt siirtyvät niitä käyttäville yrityksille ja toimialoille.

Näin kävi esimerkiksi teleoperaattoreille internetin kanssa. Vuosituhannen vaihteen teknohuumassa operaattoreiden osakkeista oltiin valmiita maksamaan mammonaa – olihan tulevaisuus internetin. Niin se olikin, mutta teleoperaattoreiden rooli siinä jäi mahdollistajaksi – rahat on kääritty muualla ja muilla palveluilla, kuten verkkokaupassa.

Tiedonsiirtokapasiteetti ja laskentateho ovat moninkertaistuneet, mutta samaan aikaan bitit siirtyvät vain murto-osalla siitä kustannuksesta, mitä IT-kuplan aikaan maksettiin. Internet-teknologiasta on tullut bulkkia. Tästä johtuen esimerkiksi teleoperaattorit ovat pyrkineet laajentamaan bisnestään esimerkiksi viihteeseen.

Teleoperaattoreiden kurssikehitys on vuosituhannen vaihteen jälkeen ollut vaatimatonta. 

Kuvio_2_Lähde_Bloomberg.jpg

Amerikkalaisen ja eurooppalaisen telekommunikaatiosektorin tuottokehitys 1.1.1999–31.12.2023. Lähde: Bloomberg

3. Hyödyt valuvat laajasti kuluttajille ja yhteiskuntaan

Ehkä sijoittajan siis kannattaisi keskittyä etsimään toimialoja ja yhtiöitä, jotka tekoälyä hyödyntämällä tehostaa toimintaansa? Kyllä, mutta sekään ei välttämättä riitä, kuten teleoperaattoreiden kohtalo osoittaa.

Kilpailuedun voi saavuttaa vain sellaisella teknologialla, jota muilla ei ole. Ja jos kilpailu toimialalla on riittävän kovaa, teknologialla saavutettavat hyödyt valuvat hintakilpailun kautta yhtiöiden asiakkaille.

Tilannetta voi verrata uima-asujen merkitykseen 2000-luvun alun kilpauinnissa. Polyuretaanista valmistetun kokovartaloasun turvin ajat paranivat huimasti. Maailmanennätykset rikkoutuivat vuoden 2008 aikana, mutta uusi superpuku ei oikeastaan hyödyttänyt ketään.

Pekingin olympialaisissa käytännössä kaikki mitalistit käyttivät uutta pukua, ja oletettavasti mitalistit olisivat olleet suunnilleen samat, jos kisat olisi uitu tavallisissa simmareissa. Jos kaikilla on se, kenelläkään ei ole sitä.

Internetin suhteen merkittävä osa hyödyistä on eittämättä valunut kuluttajille alempina hintoina ja laajemmin yhteiskuntaan tuottavuuden kasvun myötä.

Esimerkiksi pankkipalvelujen tarjoaminen verkossa kivijalkatoimipisteiden sijaan on huomattavasti tehokkaampaa, mikä heijastuu myös pankkipalvelujen hinnoitteluun asiakkaille. Nykyihminen ei enää suostu maksamaan erillistä palvelumaksua siitä, että käy itse maksamassa laskun verkkopankissaan.

Entä miten käy tekoälyn kanssa? Ovatko markkinat oikeassa, vai eikö parviäly ole vain vielä tullut ajatelleeksi mahdollisia skenaarioita numero kaksi ja kolme? Vain aika näyttää.

Topias Kukkasniemi

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit