veronmaksajat.fi

Toivotko nopeaa korkojen laskua? Ei ehkä kannattaisi

Minna Kuusisto
Minna Kuusisto

Maailmankansalainen

Minna Kuusisto on Danske Bankin pääanalyytikko. Hän seuraa työkseen kansainvälistä taloutta ja geopolitiikkaa ja pyrkii oppimaan maailmasta jotain uutta joka päivä.

 

Lähi-idässä Israel ja Hamas käyvät pisintä sotaa alueella sitten vuoden 1948. Tulitaukoneuvottelut ovat takalukossa, ja viime viikkoina konflikti on näyttänyt vain kiihtyvän.

Lähi-itä on maailman energiakaupan keskipiste. Siksi ei ole yllättävää, että levottomuudet ja konfliktit alueella vaikuttavat usein myös rahoitusmarkkinoihin.

Energia on välttämättömyyshyödyke. Mitä kalliimpaa energia on, sitä heikommin talous toimii – saati, jos energiaa ei kerta kaikkiaan ole riittävästi. Parhaimmillaan tuotantokustannukset nousevat ja kotitaloudet vähentävät muuta kulutusta energialaskun kasvaessa. Pahimmillaan tehtaissa koneet seisovat, ja kodeissa istutaan kynttilänvalossa.

Inflaatiotaistelun loppusuora

Viimeisin energiakriisi on suomalaisillakin tuoreessa muistissa. Venäjän yli kaksi vuotta sitten aloittaman julman hyökkäyssodan seurauksena Eurooppa on pyrkinyt eroon venäläisestä energiasta. Vaikka vaihtoehtoisia energian lähteitä löytyi nopeasti ja kulutus sopeutui, hinnat nousivat rajusti. Moni suomalainen tuskaili bensapumpulla eikä sähkölaskua tehnyt mieli edes avata.

Energiahintojen nousu ajoittui kohtaan, jolloin myös muut tuotantokustannukset nousivat muun muassa pandemian aiheuttamien poikkeusolojen takia. Koska taloudessa elettiin vielä vahvaa nousukautta, yritykset pystyivät siirtämään kohonneet kustannuksensa helposti eteenpäin hintoihin. Seurauksena kuluttajahinnat nousivat voimakkaasti eli inflaatio kiihtyi.

Nyt ollaan inflaatiotaistelun loppusuoralla ja maitohapot painavat. Koronlaskua odotetaan kuin kuuta nousevaa. Ekonomistit lupailevat kesän tuovan helpotusta, mutta voiko tilanne vielä muuttua?

Epävarmuus energiamarkkinoilla vaikeuttaa päätöksentekoa

EKP on todennut, että jos sen kesäkuussa julkaistavat päivitetyt talous- ja inflaatioennusteet vahvistavat luottamusta siihen, että inflaatio on vakautumassa tavoitteeseen, korkoja voidaan laskea. Geopolitiikka muodostaa kuitenkin yhden uhkakuvan horisontissa häämöttäville koronlaskuille.

EKP käyttää ennustemalleissaan energian futuurihintoja eli markkinoiden arviota tulevasta hintatasosta. Energian maailmanmarkkinahintojen nousu heijastuu siis suoraan EKP:n inflaatioennusteisiin. Jos hinnat nousisivat, olisi mahdollista, että päivitetyt ennusteet eivät ”vahvistaisi luottamusta” inflaation vakautumisesta kohti 2 prosentin tavoitetta.

Mikä voisi sotkea EKP:n suunnitelmat? Jännitteiden kiristyminen Israelin ja Iranin välillä on selvästi huolettanut ja heiluttanut energiamarkkinoita viime kuukausina, vaikka vakavalta markkinaturbulenssilta on vältytty.

Sotilaallisten yhteenottojen vaikutuksia on ylipäätään vaikea hinnoitella. Sodan laajeneminen Lähi-idässä olisi tietysti traagista, mutta markkinoilla ei ole tunteita. Niin kauan kun energiakauppa soljuu, alueelliset konfliktit eivät markkinoita liikuta.

Iranilla on ässä hihassa

Energiakaupan kannalta keskiössä on Iranin ja Omanin väliin jäävä kapea Hormuzinsalmi, jonka kautta kulkee jopa viidesosa maailman öljystä. Myös Euroopan maiden Qatarista ostama maakaasu kulkee salmen läpi, eikä vaihtoehtoista reittiä ole. Tuonti Qatarista on korvannut huomattavan osan Euroopan aiemmin Venäjältä tuomasta kaasusta.  

Iran voisi halutessaan estää liikenteen salmella ja on uhannut tekevänsä näin, jos ”vihollinen tulisi heitä häiritsemään”. Riski on ehkä pieni mutta aiheellinen – siitäkin huolimatta, että vakava kostonkierre vältettiin tällä erää, kun Iran päätti olla reagoimatta Israelin tekemään vastaiskuun.

Hormuzinsalmen sulkeminen olisi maailmantaloudelle katastrofi. Öljyn tarjonnassa nähtäisiin niin valtava vaje, että hinnat voisivat jopa kaksinkertaistua. Nesteytetyn maakaasun menetyksen osaltakin tilanne olisi kaksi kertaa vakavampi kuin Nord Stream -putkiyhteyden menettäminen.

Toisin kuin kaksi vuotta sitten, uusi inflaatiosokki ajoittuisi tällä kertaa Euroopassa talouden matalasuhdanteeseen. Riskinä olisi vakava taantuma, jossa EKP:lta tarvittaisiin pikemminkin nopeita koronlaskuja kuin pidättyväisyyttä. Miksi keskuspankki sitten vihjailee, että geopoliittiset jännitteet voivat pikemminkin lykätä koronlaskujen aloittamista?

Toivotko nopeita koronlaskuja?

Lähi-idän jännitteiden kiristymistä pidetään todennäköisenä mutta Hormuzinsalmen sulkeutumista epätodennäköisenä. Tästä markkinat ja EKP näyttävät olevan yhtä mieltä. Maltillinen energiahintojen nousu voisikin lykätä EKP:n ensimmäistä koronlaskua ajassa eteenpäin, koska korkoja on vaikea laskea, jos päivitetyt inflaatioennusteet eivät vakuuta.

Häntäriskinä on sodan laajeneminen, ennennäkemätön energiakriisi ja syvä taantuma. Tällaisessa skenaariossa inflaatiohuolet väistyisivät, koska investoinnit ja kulutus sakkaisivat. Kahden vuoden takainen kriisi kalpenisi. Korot laskisivat nopeasti, mutta muita huolenaiheita olisi sitäkin enemmän.

Kannattaa varoa, mitä toivoo.

Minna Kuusisto

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit