veronmaksajat.fi

Ajat muuttuvat ja markkinat niiden mukana

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatum Asset Managementin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

Historia opettaa meille, ettei mikään ole ikuista.

Mahtavimman kansakunnan valtikkaa ovat vuorollaan kantaneet muun muassa antiikin egyptiläiset, assyrialaiset, babylonialaiset, persialaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, mongolit ja brittiläiset. Yhteistä kaikille on, että ne ovat jossain vaiheessa menettäneet asemansa suurvaltana.

Yksi suosikkikuvioni maailmanhistoriasta on tämä kuvio, joka esittää eri valtioiden, kansojen ja imperiumien keskinäiset voimasuhteet yli vuosisatojen. 4000 vuotta ihmisen historiaa, jona aikana maailman hegemonia on vaihtunut useita kertoja.

Entä päteekö sama sijoitusmarkkinoihin? Lyhyt vastaus on kyllä.

Aloitetaan eri maiden pörssien suhteellisista markkina-arvoista. 1900-luvun alussa maailman suurin osakemarkkina oli Lontoon pörssi. USA:n painoarvo kasvoi nopeasti tanssivalla 1920-luvulla, jonka juhlat päättyivät maailmanhistorian pahimpaan pörssiromahdukseen ja syvään lamaan. Uusi nousukausi koitti toisen maailmansodan jälkeen. Amerikan kultakaudella maan osakemarkkinat muodostivat enimmillään yli 70 prosenttia maailman osakemarkkinoista.

Japanin menestyksen siemenet kylvettiin jo sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana, jolloin maasta rakennettiin amerikkalaisten tuella Aasian talousmoottoria.

Kirkkaimpaan kukoistukseensa kirsikankukat puhkesivat kuitenkin vasta 1980-luvulla. Tuolloin maan pörssin markkina-arvo oli parhaimmillaan noin 45 prosenttia maailman osakemarkkinoiden arvosta. Sittemmin meno on ollut vaisumpaa, eikä maan osakemarkkinoiden yleisindeksi Nikkei 225 ole vieläkään saavuttanut vuoden 1989 huippua.

2000-luvun alkua puolestaan leimasi Kiinan ja muiden kehittyvien talouksien rivakka kasvu. Joidenkin ennusteiden mukaan näiden maiden pörssit muodostavat yli puolet maailman osakemarkkinoista jo hyvän aikaa ennen vuosisadan loppua. Finanssikriisin jälkeinen aika on kuitenkin toistaiseksi ollut amerikkalaisten yhtiöiden voittokulkua.

Vielä enemmän alkaa tapahtua, kun tarkastelemme maiden sijaan toimialojen suhteellista osuutta koko markkinasta. 1800-luvun alussa Amerikan pörsseissä oli käytännössä ainoastaan pankkeja, joiden kautta reaalitalouden yritykset saivat rahoitusta, sekä vakuutusyhtiöitä.

1830-luvulla käynnistyneessä rautatiebuumissa tehtiin ja menetettiin omaisuuksia. Parhaimmillaan rautatieyhtiöiden osakkeet muodostivat noin 80 % USA:n pörssien markkina-arvosta.

1900-luvulla tultaessa teollisuusyhtiöiden osuus markkina-arvosta alkoi kasvaa. Maailman vanhin yhä julkaistava osakeindeksi on vuonna 1896 muodostettu Dow Jones Industrial Average. Aikakautensa lapsena indeksin nimessä on yhä teollisuuteen viittaava sana industrial, vaikka nykypäivänä se sisältää myös monien muiden toimialojen kuin teollisuusyhtiöiden osakkeita.

Renesanssin teollisuus koki 50-luvulla, jolloin globaali toipuminen sodasta ja uudet energialöydöt vauhdittivat talouskasvua. Myös energiayhtiöiden osuus kasvoi.

Vuosisadan loppu oli teknologiayhtiöiden voittokulkua, mikä huipentui IT-kuplaan. Finanssikriisin jälkeen teknologiayhtiöt ovat jälleen olleet markkinavetureita, mikä suurelta osin selittää myös Amerikan osakemarkkinoiden globaalia dominanssia viimeisen vuosikymmenen aikana.

Alun kuvion 4000 vuotta kätkevät taakseen lukuisia kiehtovia ihmiskohtaloita. Yksi monista kiinnostavista on ranskalainen diplomaatti Charles Maurice de Talleyrand (1745–1838). Suurten aatteiden aikakaudella eläneellä Talleyrandilla ei vaikuta itsellään olleen aatetta lainkaan, vaan vallan vaihtuessa hän siirtyi sujuvasti uuden regiimin palvelukseen.

Vaikka selkäänpuukottajana, kieroilijana ja elostelijana tunnettu Talleyrand ei muutoin ole hyvä ihmisen malli, oli hänellä kuitenkin yksi jokaiselle sijoittajalle ja salkunhoitajalle tärkeä ominaisuus. Miehen ilmiömäinen poliittinen selviytymiskyky näet perustui valmiuteen muuttaa mielipidettä silloin, kun ympäristö antoi siihen aihetta.

Se, mitä politiikassa on tapana kutsua takinkääntämiseksi, tarkoittaa sijoittamisessa sopeutumista uuteen markkinaympäristöön tai sen myöntämistä, että on ollut väärässä. Siihen jokaisen hyvän sijoittajan on tarvittaessa oltava valmis – joka päivä, jumiutumatta eilispäivän voittajiin.

Topias Kukkasniemi

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan viisi ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit