Pääministeri Orpon hallituksen ensimmäinen verovuosi tarkoittaa palkansaajalle sitä, että bruttopalkasta jää käteen edellisvuotta suurempi osuus verojen ja veronluonteisten maksujen jälkeen. Kiitos siitä kuuluu pääasiassa veronluonteisten maksujen alenemiselle. Työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut laskevat nimittäin miljardiluokassa.
Vuoden 2024 verotukseen vaikuttaa ansiotuloverotuksen indeksitarkistus. Hallitusohjelman perusteella se olisi tehty 3,5 prosenttia ennustetun ansiotason nousun mukaan. Hallitus kuitenkin päätti leikata indeksitarkistuksen 2,8 prosenttiin, mikä vastasi hallitusohjelman vaikutusta työttömyysvakuutusmaksun laskuun (0,2 %-yks.).
Yleiseen palkkaverotukseen vaikuttaa myös hallitusohjelman mukainen noin 400 miljoonaa euron työtulovähennyksen korotus, joka on tarkoitus toteuttaa vaalikaudella neljässä osassa. Vuodelle 2024 korotus oli 100 miljoonaa euroa, mikä toisaalta jäi mittaluokaltaan pienemmäksi kuin em. työttömyysvakuutusmaksun alenemisen vastapainoksi tehty toimi.
Vuonna 2013 yhden vaalikauden loppuun lanseerattu solidaarisuusvero (2 % yli 85 800 euron verotettavista tuloista v. 2023) muuttuu vuodenvaihteessa, kun uusi hallitus päätti sen jatkamisesta 150 000 euron verotettavilta tuloilta alkaen. Vuoteen 2023 verrattuna se merkitsee solidaarisuusveroa maksaneiden verotuksen kevenemistä.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,09 prosenttia vuodelle 2024. Kunnallisveroprosentti muuttuu kaikissa Manner-Suomen kunnissa.
Bruttopalkasta suurempi osuus nettopalkkaan 2024
Kokonaisuudessaan palkansaajan verojen ja veronluonteisten maksujen osuus palkkatuloista laskee 0,5–1,2 prosenttiyksiköllä ansiotason ollessa ennustetun 3,5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2023.
Keskipalkkaisella, 3 825 e/kk ansaitsevalla, veroprosentti alenee puoli prosenttiyksikköä, mikä merkitsee noin 250 euroa veronkevennystä vuositasolla. Eniten veroprosentti laskee suurituloisilla palkkatasoilla solidaarisuusveron keventyessä vuoteen 2023 verrattuna.
Oman verokortin ennakonpidätysprosenttiin peilatessa on syytä muistaa, että työttömyysvakuutusmaksu peritään verokortin prosentin päälle. Eli palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun aleneminen 0,71 prosenttiyksiköllä ei laske ennakonpidätysprosenttia. Oikeastaan päinvastoin. Nimittäin maksu on verotettavaa tuloa laskettaessa vähennettävä maksu, minkä johdosta sen alennus nostaa mm. valtiolle ja kunnille menevää veron määrää.
Toisaalta verokortin prosenttiin sisältyvät sairausvakuutusmaksutkin laskevat selvästi, joten ennakonpidätysprosentin ei pitäisi erityisemmin nousta.
Tässä kirjoituksessa sekä kuvioissa ja taulukoissa käsitellyt luvut koskevat lopullista verotusta, ja niihin sisältyvät myös palkansaajan veronluonteiset työttömyysvakuutusmaksut sekä työeläkevakuutusmaksut (jotka eivät muutu vuonna 2024). Yleisesti palkansaajalle jää siis tilille loppupeleissä palkasta käteen suurempi osuus kuin vuonna 2023.
Toki esimerkiksi kunnissa, joissa veroprosentti nousee selvästi, näin ei välttämättä tapahdu. Sama pätee, jos on hyötynyt väliaikaisesti korotetusta matkakuluvähennyksen enimmäismäärästä.
Vain viran puolesta tehtävät vähennykset, 18–52- tai 63–64-vuotias palkansaaja.
Yli 60-vuotiaiden työtulovähennys muuttuu taas
Tuloista voi jäädä vuotta 2023 pienempi osuus käteen myös, jos on 60–64-vuotias palkansaaja. Nimittäin hallitusohjelmaan perustuen vasta yhden vuoden voimassa ollut työtulovähennyksen ikäporrastus muutetaan.
Kun vuonna 2023 työtulovähennystä oli korotettu 60–61-vuotiailla 200 eurolla, 62–64-vuotiailla 400 eurolla ja 65 vuotta täyttäneillä 600 eurolla, vuonna 2024 korotus kohdistuu vain 65 vuotta täyttäneisiin, mutta kaksinkertaisella 1 200 euron summalla. Vähennys tehdään automaattisesti työtulojen perusteella.
Koska työtulovähennys tehdään verosta, ennen verovuoden vaihdetta 65 ikävuoden rajapyykin ylittäneellä vähennys kasvattaa käteen jääviä tuloja enimmillään 1 200 eurolla vuodessa alle 65-vuotiaaseen verrattuna vuonna 2024. Tämän verokannustimen tarkoitus on saada työnteko entistä houkuttelevammaksi eläkeiän kynnyksellä.
Myös palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen taso riippuu iästä.
Eläkkeissä suuri indeksikorotus – veroprosentti ylös-alas tulotason mukaan
Eläkkeensaajan veromuutokseen vaikuttaa ensi vuonna mm. verotuksen indeksitarkistuksen ja solidaarisuusveron uuden alarajan lisäksi eläkkeiden indeksikorotukset, jotka ovat toista vuotta perätysten selvästi yleistä palkkojen nousua korkeampia. Työeläkeindeksi nousee 5,7 prosenttia ja kansaneläkeindeksi 5,9 prosenttia vuodelle 2024.
Ansioverotuksen yleistä indeksitarkistusta suurempi eläkkeiden nousu uhkaa nostaa eläkkeensaajien veroprosenttia. Toisaalta eläketulovähennyksen enimmäismäärä on sidottu kansaneläkkeen määrään, ja niin se pysyy nyt myös työeläkkeiden nousun mukana.
Korkeimmilla eläketasoilla, joilla ei ole ollut oikeutettu eläketulovähennykseen, veroprosentit kuitenkin kiristyvät jonkin verran. Myös joillakin pienituloisilla eläkkeensaajilla veroprosentti voi nousta hitusen.
Kiristyminen koskee etenkin eläketulon lisäveroa, jonka euromääräiseen tulorajaan ei tullut tarkistusta. Se on edelleen 5,85 prosenttia yli 47 000 euron eläketulovähennyksellä vähennetystä eläketulosta (eläketulovähennyksellä ei ole ollut käytännön merkitystä lisäveroon, mutta jatkossa on, koska vähennystä saa vielä reilun 50 000 euron vuosituloilla).
Ennestään lisäveroa maksaneilta se vie aiempaa suuremman osuuden tuloista työeläkkeiden 5,7 prosenttia indeksikorotuksen takia. Lisäksi suuri indeksikorotus tuo uusia lisäveron maksajia.
Kaikkein suurimmilla eläketasoilla toisaalta solidaarisuusveron alarajan muutos keventää verotusta (kun verotettava ansiotulo yli 85 800 euron vanhan alarajan). Myös noin 2 000–2 500 euron kuukausieläkkeellä veroprosentti voi hieman laskea, mikä johtuu eläketulovähennyksen aleneman kiinteästä taitekohdasta.
Sosiaalivakuutusmaksujen kevenemisestä eläkkeensaajat eivät juurikaan hyödy, koska niitä ei eläketuloista peritä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua lukuun ottamatta. Sairaanhoitomaksu laskee hitusen, 0,09 prosenttiyksikköä vuodelle 2024.
Alle 13 560 euron vuosieläkkeestä, eli 1 130 euron kuukausieläkkeistä ei tule tuloveroja lainkaan maksettavaksi, jos muita tuloja ei vuoden 2024 aikana ole.
Ostovoima romahti, miten käy vuonna 2024?
Eläkkeen ja etenkin palkan ostovoima on kokenut kovia inflaation kiihdyttyä ennätyksellisesti vuonna 2022. Kuluttajahinnat ovat nousseet yhä kovaa 2023, kun asuntolainojen korot ovat ampaisseet nousuun.
Palkan ostovoima onkin vuonna 2023 yli kuusi prosenttia matalampi kuin koronavuonna 2020. Keskipalkan ostovoima oli heikoimmillaan sitten vuoden 2008 jälkeen.
Ensi vuodelle luvassa on kuitenkin muutos. Varmaa on se, että palkkaverotuksen keveneminen kasvattaa ostovoimaa, mutta myös reaalipalkkojen ennakoidaan nousevan hintojen nousun laskettua.
Jos reaalipalkat nousevat ensi vuonna prosentin, palkkaverotuksen keveneminen voisi lisätä ostovoimaa suunnilleen yhtä paljon. Palkansaajan kahden prosentin ostovoiman kasvu vastaisi suunnilleen vuoden 2023 ostovoiman heikkenemistä, mutta vielä suurin osa ostovoiman kuromisesta jäisi odottamaan.
Eläkkeen ostovoimanäkymä on ensi vuodelle vielä parempi kuin palkansaajan vaikka verotuksen keveneminen ei autakaan kaikkia.
Työeläkkeen 5,7 prosentin indeksikorotus on suurempi kuin ennakoitu ansiotason nousu, joka jäänee yli kaksi prosenttiyksikköä matalammaksi. Nettoeläkkeen viiden-kuuden prosentin nousu toisi selvän ostovoiman kasvun, jos inflaatio palaa kahden prosentin tuntumaan.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti
