Kuka pärjää Amerikan mediajäteille?

Mediayhtiöiden osakekurssit ovat ropisseet viime vuosina murto-osaan entisestä. Joko myllerrys toimialalla helpottaa?

Pohjoismaisten mediayhtiöiden osakekurssit ovat olleet liki vapaassa pudotuksessa. Esimerkiksi Sanoman markkina-arvosta on haihtunut viidessä vuodessa lähes 80 prosenttia, eikä kilpailijoilla ole mennyt juuri paremmin.

Ongelmia on useilla rintamilla. Mediayhtiöitä on kurittanut erityisesti kuluttajien käyttäytymisen muuttuminen, sillä digitaaliselta puolelta ei ole irronnut tuottoja yhtä helposti kuin ennen muinoin printtimediasta.

Toisaalta markkinoille on ilmaantunut uusia pelureita, jotka napsivat mainoseuroja perinteisten yhtiöiden nenän edestä, eivätkä edes rajut kulukuurit ole tuoneet helpotusta yhtiöiden ahdinkoon.

”Kotimaista media-alaa voi pitää melko suuren riskin sijoituksena. Riskitaso on muuttunut paljon viime vuosina, sillä aikaisemmin mediaa pidettiin melko matalariskisenä toimialana”, FIMin pääanalyytikko Kim Gorschelnik sanoo.

Gorschelnikin mielestä paras tilanne kotimaisista mediayhtiöistä on Alma Medialla, joka on onnistunut laajentamaan liiketoimintaansa digitaalisiin kuluttajapalveluihin myös Suomen rajojen ulkopuolella.

”Talentumin osto oli hyvä veto. Lisäksi Alma Median asema muutamien maiden digitaalisissa rekrytointipalveluissa on erittäin vahva ja sen kasvu sekä kannattavuus ovat hyvät.”

Gorschelnik poimisi media-alalta salkkuun Alma Median lisäksi tv-ohjelmia tuottavan ruotsalaisen Modern Times Groupin, koska ”yhtiöllä on pohjoismaiseksi toimijaksi vakaa tuloskehitys ja kohtuullinen arvostus”, sekä Googlen.  

FANG-yhtiöt omissa sfääreissään

Ålandsbankenin osakesijoituksista vastaava johtaja Albert Hæggström ei pidä media-alaa tällä hetkellä lainkaan houkuttelevana sijoituskohteena. ”On vaikea nähdä, että suomalaiset tai edes pohjoismaiset perinteiset mediayhtiöt voisivat pärjätä globaalissa kilpailussa, kun vastassa ovat kansainväliset talot.”

Hæggströmin mielestä mahdollista on, ettei nykyisiä pohjoismaisia mediayhtiöitä tulevaisuudessa enää ole. Hän ei kelpuuttaisi salkkuunsa kuitenkaan edes niin kutsuttuja FANG-osakkeita (Facebook, Amazon, Netflix, Google).

”Ne ovat järkyttävän kalliita. Vaikka firma on kuinka loistava ja bisnes menee hyvin, osake voi tulla alas, jos hinta on väärä. Esimerkiksi Amazonin p/e-luku oli jokin aika sitten 800”.

Hæggströmin mielestä tällä hetkellä ainut järkevä tapa sijoittaa media-alaan olisi etsiä salkkuunsa uusia innovatiivisia yrityksiä, jotka eivät ole vielä listautuneet pörssiin.

Myöskään Gorschelnik ei usko, että kilpailu media-alalla hellittää. ”Kuluttajalle tilanne on nyt parempi kuin koskaan – tarjontaa on enemmän ja edullisemmin kuin ikinä ennen. Kotimaisilta yhtiöiltä vaaditaan ketteryyttä ja uusia ideoita. Toisaalta muutos on samalla mahdollisuus”, Gorschelnik sanoo viitaten Alma Median kykyyn löytää kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. 

Mediayhtiöiden osakkeet yhä hintavia

Sekä Gorschelnik että Hæggström pitävät mediayhtiöiden osakkeita kurssipudotuksesta huolimatta edelleen melko kalliina. ”Mediayhtiöt ovat aina olleet aika kalliita. Niissä on jokin ihmeellinen preemio, jota en ole koskaan ihan ymmärtänyt”, Hæggström sanoo.

Gorschelnikin mielestä media-alalle sijoittavilla tahoilla voi olla tuottotavoitteiden ohessa muita intressejä. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että hyvät osinkotuotot mediayhtiöistä voivat olla tältä erää ohi. ”Osingot seuraavat tuloskehitystä. Osa mediayhtiöistä on vuosien saatossa myös niin velkaantunut, ettei taseessa ole enää ylimääräistä hyvää jaettavaksi osinkoina. Esimerkiksi Sanomalla on nettovelkaa noin 800 miljoonaa euroa”, Gorschelnik sanoo.

Uutta puhtia alalle voi tulla yrityskaupoista, joita voivat vauhdittaa mediayhtiöiden ristiinomistukset, heikot kasvunäkymät ja paineet uusista kustannussäästöistä. ”Alma Media ja Talentumin fuusio oli se ilmeisin, ja nyt se on jo tapahtunut”, Gorschelnik sanoo.

Hæggström pitää mahdollisena myös sitä, että operaattorit kiinnostuvat mediayhtiöistä. Joka tapauksessa hän suosisi tällä hetkellä sijoitusstrategiana riskien välttämistä.

”Riski on selvästi yli 50 prosenttia, että nyt on siirrytty laskumarkkinaan. Silloin ei kannata omistaa mitään sellaisia osakkeita, joista ei ole aivan varma, että ne ovat edullisia ja että firma on olemassa vielä viiden vuoden päästä. Media-ala ei kuulu siihen kategoriaan.” 

Viiden vuoden salkkuun?

”Verkkomainonnan tuotoista noin puolet kansainvälisille jäteille”

 Pääanalyytikko Kim Gorschelnik, FIM 

• Alma Media
• Modern Times Group
• Google 

”Nykyiset pohjoismaiset mediayhtiöt voivat ehkä hävitä kokonaan.”

Osakesijoituksista vastaava johtaja Albert Hæggström, Ålandsbanken

• Media-alan listaamattomat startup-yhtiöt 

Pitkä ja lyhyt tuotto

Taulukko perustuu yhtiöiden päätöskursseihin 5.2.2016.

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Kuviosta näkee, että esimerkiksi Keskisuomalaisen kurssi on puolen vuoden aikana laskenut 11 % ja viiden vuoden aikana 61 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu. 

Halpa vai kallis?

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2016 ennuste) on laskettu käyttämällä 5.2. päätöskurssia. Keskisuomalaiselle ja North Medialle ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa.

Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki

Outi Airaksinen