Viime vuonna uudistunut alkoholilainsäädäntö loi uuden tuotekategorian Suomeen. Kohkatun lonkeromyynnin lisäksi markettien hyllyille ilmestyivät matala-alkoholiset viinit.
Koska suomalainen lainsäädäntö jatkaa prosenttikikkailua alkoholilla, näissäkin ”viineissä” saa olla enintään 5,5 prosenttia alkoholia. Tuntuu nurinkuriselta, että tällaisia tuotteita joudutaan tekemään prosentit edellä sen sijaan, että keskityttäisiin makuun, kuluttajien toiveisiin tai muuhun relevantimpaan seikkaan.
Suomalainen 5,5 prosentin liike jäänee kuriositeetiksi viinimaailmassa, enkä usko markkinan laajasti kiinnostavan kansainvälisiä viinitaloja. Rajatulle markkinalle ei monta kilpailevaa tuotetta mahdu.
Vahvan jalansijan on ottanut perinteikäs viinitalo Torres, joka toi markettiviinit hyllyyn lähes heti lakimuutoksen jälkeen. Torresilla ja Suomella on pitkään jatkunut erityissuhde, mikä lienee vaikuttanut asiaan.
Ikonisen Sangre de Toron pullonkaulassa roikkunut härkä oli suomalaisinnovaatio, ja viini tunnetaan meillä jo läpi sukupolvien. On tietyllä tapaa uskaliasta, että Torres päätti ottaa tämän ykkösnyrkkinsä Suomessa myös markettiviinin koekaniiniksi. Ehkä asiaan vaikutti se, että viinin maahantuoja on eräs Suomen harvoista Master of Wine -tutkinnon suorittaneista, Tuomas Meriluoto, ja hän käsitteli lopputyössään alkoholittomia viinejä.
Alkoholittomiin viineihin verrattuna markettiviinien lähtökohta on hyvä. Esimerkiksi Sangre de Toron kohdalla alkutuote on alkuperäinen viini, josta alkoholipitoisuus on saatu alenemaan erityisen tyhjiöhöyrytyksen /-tislauksen avulla.
Menetelmän sanotaan säästävän kaikki viinin aromit, mutta kokeilemisen perusteella näin ei ihan ole. Viinin tuoksu on makeahko, marjainen ja melko yksioikoinen. Maistettaessa huomaa heti ryhdikkyyden puutteen. Viini on vetisen oloinen, ja makea marjaisuus jatkuu myös maussa.
Ilahduttavaa on kelvollinen hapokkuus sekä viinin kuivuus. Aromikartaltaan ja olemukseltaan tuote on sinänsä ihan miellyttävä, mutta ei se aitoa korvaa – eikä liene tarkoituskaan.
Mihin tällaista tuotetta sitten tarvitaan? Hintakilpailuun täysveristen tuotteiden kanssa se ei kykene, sillä pullohinta liikkuu 9 euron tienoilla. Ehkä kevyeksi lounasviiniksi tai juhlissa autoilijan versioksi tätä voisi ajatella, mutta näissäkin tilanteissa valitsisin itse mieluummin gastronomisen harkinnan pohjalta: jättäisin joko kokonaan väliin tai nauttisin lasillisen hyvää viiniä.
Mieleen eittämättä tulee ajatus, että tällä tuoteryhmällä totutetaan kuluttajaa asioimaan viiniostoksilla marketeissa, sillä jossain vaiheessa täällä pohjanperukoillakin järki voittaa.
Kokeile myös
Hardy’s Stamp Moscato 5,5 %, Australia, 9,85 e (Prisma)
Makeassa moscatossa matala-alkoholisuus ei niin häiritse. Viilennä hyvin.
- Aperitiivi
I Heart Rosé -roseviinijuoma 5,5 %, Saksa, 7,39 e (Prisma)
Makeahko ja hennon viinillinen.
- Pizza
Fresita 5,5 %, kuohuviini, Chile, 9,94 e (Prisma)
Makean mansikkainen, toimii myös vähäalkoholisena, jos tuotteesta muuten tykkää.
- Bileilta
Kolme holitonta
549987, Korpihilla Kuohuva Kuusenkerkkä, Suomi, 14,48 e
Tyylikäs ja aromaattinen kuohuva.
- Juhliin
470114, Kracher Zweigelt Saft 2016, Itävalta, 8,98 e
Viinillinen mehu Itävallan kuulusta punaviinirypäleestä.
- Juustot
730827, La Ribaude Jus de Pommes Artisanal Petillant Biologique, Ranska, 7,36 e
Helmeilevä mehevä omenamehu.
- Possunfilee
Kolme aitoa herkkua alkuvuoteen
554784, Schloss Vollrads Rheingau Riesling Auslese 2011, Saksa, 35,04 e (0,375 l)
Arvostetun tilan upean intensiivinen riesling
- Homejuusto
590187, M. Chapoutier Condrieu Invitare 2016, Ranska, 48,13 e
Laatutuottajan hienostunut valkoviini, jota voisi hetken kellaroida.
- Paistettu kuhafilee
482917, Cascina Bruciata Barbaresco 2015, Italia, 29,90 e
Ihanan aromikas ja jo hieman kehittynyt piemontelainen
- Tryffelirisotto
