Kellopuhelimien suosio on kuusinkertaistunut vuoden 2022 jälkeen, kertoo Elisan kysely. Kellopuhelimen valitsee yhä useampi vanhempi lapsen ensipuhelimeksi, ja 90 prosenttia vanhemmista valitsisi kellopuhelimen myös seuraavalle lapselleen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ei suosittele puhelinta ollenkaan alle 13-vuotiaille. Moni vanhempi ei kuitenkaan pysty pitämään tästä kiinni.
Koulumatkat ja esimerkiksi kotona yksin vietetty aika huolestuttavat vanhempia, ja juuri siksi puhelin usein hankitaan jo nuoremmalle lapselle.
Kellopuhelin on tuonut vaihtoehdon vanhemmille, jotta puhelinta ei tarvitsisi hankkia niin aikaisin. Muutos on ollut nopea, sillä DNA:n kyselyn mukaan viime vuonna 68 prosentilla 7–9-vuotiaista oli puhelin. Nyt luku on tippunut huimasti, ja puhelin on enää 37 prosentilla.
”Kellopuhelin on turvallisempi vaihtoehto puhelimelle. Lapsi voi olla yhteydessä vanhempiin, mutta puhelimen kaikkia ominaisuuksia siinä ei ole. Kellopuhelimessa ei esimerkiksi ole sosiaalista mediaa tai tekoälyä”, kertoo Elisan lasten liittymistä vastaava liiketoimintapäällikkö Mikael Aslan.
Kellopuhelin turvallinen lapselle ja hyödyllinen vanhemmalle
Kellopuhelin on turvallinen yhteydenpitolaite, sillä kaikki yhteystiedot hyväksytetään vanhemmalla. Vaikka lapsi kertoisi numeronsa ulkopuoliselle, ei soitto mene läpi, ennen kuin vanhempi hyväksyy numeron.
Lisäksi lapsi ei voi itse lisätä yhteystietoja puhelimeen, joten vanhempi voi rajata puheluita myös toisin päin.
Kellopuhelin on siis hyvin turvallinen, ja se sisältää vain tärkeimmät ominaisuudet, joita lapsi ja vanhempi voivat tarvita. Yleensä kellopuhelimissa on kamerat, joten niillä voi soittaa myös videopuheluita ja ottaa kuvia.
Lisäksi joissain kellopuhelimissa on opettavaisia pelejä, jotka kuitenkin pyörivät esimerkiksi lapsen aktiivisuuden ympärillä.
”Kellopuhelin kulkee aina lapsen mukana, eikä se niin helposti unohdu, sillä se on lapsen ranteessa kiinni. Lisäksi kellopuhelin on kestävä, joten se pysyy helpommin ehjänä lapsen leikeissä”, kertoo DNA:n toimitusjohtaja Sami Aavikko.
Ruutuajan hallintaan kellopuhelin
Kellopuhelin auttaa myös ruutuajan hallinnassa. THL suosittelee 6–10-vuotiaille enimmillään tunnin ruutuaikaa ja 11–13-vuotiaille enimmillään kahta tuntia ruutuaikaa.
DNA:n kyselyn mukaan valtaosa lapsista saa jopa kaksi kertaa enemmän ruutuaikaa kuin THL suosittelee.
Vanhemmat arvioivat 6–10-vuotiaalle sopivan ruutuajan olevan noin puolitoista tuntia, mutta todellisuudessa lapsi viettää vapaapäivinä jopa kaksi tuntia ruudun äärellä.
11–13-vuotiaille vanhemmat arvioivat hyväksi ruutuajaksi 1,5–2 tuntia. Silti lapset viettivät ruudun äärellä kahdesta kolmeen tuntia.
Kellopuhelin auttaa vähentämään lapsen ruutuaikaa, jolloin suosituksissa pysyminen on helpompaa.
Älypuhelin lapselle
THL suosittelee puhelimen hankintaa vasta yli 13-vuotiaille ja juuri kellopuhelimen ansiosta puhelimen hankinta on siirtynyt myöhemmäksi.
”Kellopuhelimen lisäksi tarjoamme lapselle ensipuhelinta. Tämä on puhelimen näköinen laite, joka ei kuitenkaan sisällä esimerkiksi sosiaalista mediaa tai avointa internetiä. Tämä on hyvä vaihtoehto esimerkiksi 10–13-vuotiaalle lapselle, sillä kellopuhelimien automaattiviestivastausten sijaan lapsi voi tässä jo vapaammin viestitellä ja harjoitella puhelimen käyttöä”, kertoo Aslan.
DNA ja Elisa suosittelevat puhelimen hankkimista vasta 13-vuotiaalle. Kun puhelin hankitaan, kannattaa siihen silti laittaa rajoitukset ja käyttöajat.
Lapsen ruutuajassa kannattaa myös huomioida muut laitteet, kuten televisio tai pelikonsolit.
Seela Kalliokoski
