Verotus 2022: Verotuksessa vuosi vaihtuu pikkuviilauksin

Perustavanlaatuisia veromuutoksia ei vuodelle 2022 ole tulossa. 

Viime vuonna tähän aikaan koronapilvien varjostamalla taivaalla alkoi näkyä pilkahduksia auringosta, kun terveyden- ja hyvinvoinnin laitos oli vastikään ilmoittanut koronarokotusten aloittamisesta. Koronapandemia on valitettavasti edelleen voimissaan uusien virusmuunnosten ja hitaasti kohenevan rokotekattavuuden vuoksi.

Talouskasvua ja Suomen taloutta varjostavasta uhkasta ei olla päästy eroon, mutta toiveissa on, että vuoden 2022 aikana voisimme akuutin kriisin hoitamisen ohella alkaa keskittyä myös talouden pitkäjänteisen kasvun edistämiseen ja julkisen talouden kestävyydestä huolehtimiseen.

Ansiotuloverotukseen pientä hiomista

Ansiotuloverotuksessa ei vuonna 2022 tapahdu suuria. Kokonaisuudessaan palkkaverotus säilyy kutakuinkin vuoden 2021 tasolla.

Eläkkeidenkään verotuksessa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Eläketulon lisävero on pysyvästi voimassa ja kaikkiin ansiotuloihin kohdistuvaa solidaarisuusveroa on tarkoitus hallitusohjelman mukaisesti jatkaa hallituskauden loppuun. Solidaarisuusverolla tarkoitetaan sitä, että valtion tuloveroasteikon ylimmällä portaalla on kahden prosenttiyksikön korotus normaalista.

Espanjassa asuvien eläkkeensaajien verotus muuttuu, sillä Suomen ja Espanjan välisen uuden verosopimuksen kolmen vuoden siirtymäaika loppui vuoden 2021 päättyessä. Espanjassa asuvat, Suomesta yksityissektorin työeläkettä saavat joutuvatkin vuodesta 2022 lähtien maksamaan eläkkeestä veroja Suomeen. Jos Espanja määrää veroja maksettavaksi samasta yksityissektorin eläkkeestä, poistaa Suomi kaksinkertaisen verotuksen.

Miltä ansiotuloverotuksen kehitys näyttää jatkossa? Jonkinasteista keventämistä vielä tällä vaalikaudella on väläytelty niin keskustan kuin sosiaalidemokraattienkin suunnalta. Aika näyttää, johtaako tämä kevennyksiin vuoden 2023 verotuksessa. Lähestyvä sote-uudistus ei ainakaan lähivuosina vaikuta ansiotulojen verotuksen tasoon. Vuonna 2023 toimintansa aloittaville hyvinvointialueille ei olla ainakaan alkuun antamassa verotusoikeutta vaan valtio rahoittaa toiminnan.

Hallituksen sote-ministeriryhmä kaavaili syksyllä 2020, että maakunnille annettaisiin oma verotusoikeus 2026 alkaen. Asiaa selvittämään asetettu parlamentaarinen maakuntaverokomitea kuitenkin torjui maakuntaveron nyt perustettavien hyvinvointialueiden rahoituksessa. Myös lähestyviin aluevaaleihin valmistautuvat puolueet vaikuttavat näin loppuvuodesta 2021 varsin laajasti torjuvan maakuntaveron käyttöönoton. Näyttääkin siltä, ettei veron käyttöönotosta ole välitöntä uhkaa.

Pientä säätöä verotukseen sote-uudistus joka tapauksessa tuo mukanaan. Uusien hyvinvointialueiden aloittaessa 2023 kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan yhtä monella prosenttiyksiköllä kuin valtion verotusta kiristetään (vuoden 2022 tasossa arvioituna siirto on 12,39 prosenttiyksikköä, määrä tarkentuu myöhemmin). Valtionverotuksen korottaminen toteutetaan muuttamalla tuloveroasteikkoa sekä yhtenäistämällä valtion- ja kunnallisverotuksen tulosta tehtävät vähennykset. Muutos on neutraali veronsa maksavan kansalaisen kannalta. Kunnallisvero kevenee ja valtionverotus kiristyy, mutta kansalaisen yhteensä maksamien verojen määrä ei muutu.

Vähäpäästöisen liikenteen verouudistukset jatkuvat

Autoilun sähköistyminen on lähtenyt vauhdilla käyntiin hallituskaudella tehtyjen veroratkaisujen myötä. Sähköautoilun veroporkkanat ovat maistuneet kansalaisille: näyttää, että ladattavien autojen osuus nousee vuonna 2021 lähes kolmannekseen ensirekisteröitävistä autoista.

Vähäpäästöisen liikenteen verokannustimet saavat vuonna 2022 jatkoa. Täyssähköautot vapautettiin autoverosta jo 1.10.2021 alkaen ja vastaavasti täyssähköautojen ajoneuvoveron perusveroa korotetaan 1.10.2023 alkaen. Ajoneuvoveron korotus ei koske aiemmin käyttöönotettuja täyssähköautoja ja autoveron vapautus koskee 1.10.2021 jälkeen verotettavia autoja.

Työnantajan autolla ajeleville on luvassa verohelpotuksia, sillä vähäpäästöisten hybridi- ja kaasuautojen verotusarvoa työsuhdeautona alennetaan 85 eurolla kuukaudessa vuosille 2022–2025. Alennuksen saa vain uusiin, 2021 tai sen jälkeen ensirekisteröityihin työsuhdeautoihin. Vuonna 2021 toteutettu täyssähköautojen luontoisetuarvon alennus laajennetaan siis osittaisena myös muihin vähäpäästöisiin autoihin.

Uudistus on tarpeen sen varmistamiseksi, että latausinfran rakentaminen ja vähäpäästöinen autoilu tulisi houkuttelevaksi myös suurempien kaupunkien ulkopuolella. Lisäksi lataushybridien ja kaasuautojen polttomoottoriautoja alhaisemmat käyttökustannukset huomioidaan vuonna 2022 ensimmäistä Verohallinnon luontoisetupäätöksessä: näiden työsuhdeautojen kuukausiarvoon on tulossa 60 euron lisäalennus.

Verotuksen painopisteen asteittainen siirtäminen auton hankinnasta käytön aikaiseen verotukseen on autokannan uudistumisen ja päästötavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta hyvä suunta.

Nopea siirtymä vähäpäästöiseen autoiluun on kuitenkin aiheuttamassa loven verotuottoihin nopeammin kuin ennakoitiin. Kun polttoaine- ja autoverojen tuotto vaikuttaa laskevan ennakoitua nopeammin sähköautojen määrän kasvaessa, on valtion keksittävä korvaavia verotuloja.

Päättäjät joutuvatkin ennakoitua aiemmin tosissaan pohtimaan, mistä veroja seuraavaksi kerätään. Ei saa käydä niin, että ensin autoilijoita houkutellaan verotuksen keinoin siirtymään vähäpäästöisiin autoihin ja seuraavaksi näiden verotus nostetaan samalle tasolle kuin vanhoissa polttomoottoriautoissa.

Pääomatulojen verotukseen tai vähennyksiin ei tule vuoden vaihteessa merkittäviä muutoksia. Pörssiyhtiöistä ja listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus säilyy ennallaan. Hallitusohjelman mukaan kiristyksiä pääomatuloverotukseen ja yritysverotukseen ei tällä hallituskaudella tehdä.

Asuntolainan korkovähennysoikeus vetelee viimeisiään ja vuonna 2022 pääomatuloista on vähennyskelpoista enää 5 prosenttia. Vuonna 2023 vähennys poistuu kokonaan. Yhteismetsäosuuden hankintavelan korot puolestaan ovat jatkossa vähennyskelpoisia pääomatuloista.

Useamman kuin yhden osakesäästötilin avanneille verovelvollisille ei enää vuonna 2022 määrätä veronkorotusta, jos useampi tili on avattu selvästi erehdyksessä eikä varoja ole ollut kuin yhdellä tilillä. Osakesäästötilin veronkorotuksen määräämisessä voidaan muutenkin käyttää vuodesta 2022 alkaen enemmän kohtuusharkintaa.

Vuoden 2021 aikana otsikoissa oli tiuhaan asuntosijoittajien pääomavastikkeiden verovähennysoikeuden rajaaminen. Asiaa on selvitetty hallitusohjelman kirjausten mukaisesti valtionvarainministeriössä kahdessa osassa. Viimeksi tarkoituksena oli selvittää mahdollisuutta kohdistaa vähennysoikeuden rajaaminen vain uudisrakentamiseen liittyviin pääomavastikkeisiin.

Syksyn budjettiriihen yhteydessä ei tehty asian suhteen päätöksiä, joten asuntosijoittajien verotus ei kiristy ainakaan vuonna 2022. Ilmeisesti selvää poliittista päätöstä ei vielä ole, haudataanko hanke kokonaan.

Tähän saataneen selvyys vuonna 2022, jolloin viimeiset tämän hallituksen verouudistukset olisi saatava konkreettisen esityksen muotoon, jotta ne ehditään käsitellä ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Nykyinen epätietoisuus luo epävarmuutta niin asuntomarkkinoille kuin yksittäisten asuntosijoittajien talouteenkin, ja olisi suotavaa, että päätökset asiasta tehtäisiin pian.

Kotitalousvähennys kohenee

Kotitalousvähennys on laajenemassa merkittävästi vuoden 2022 alusta. Tavallisen remontoinnin eli kunnossapito- ja perusparannustöiden kotitalousvähennys säilyy entisellään, mutta luvassa on kaksikin erilaista määräaikaista korotusta.

Öljylämmityksestä luopujien kotitalousvähennyksen määrä nousee yritykselle maksetun työkorvauksen osalta 60 prosenttiin ja työntekijälle maksetun palkan osalta 30 prosenttiin vuosien 2022–2027 ajaksi. Muutoksella tuetaan lämmitystapamuutoksia ja vihreää siirtymää. Myös vähennyksen henkilökohtainen enimmäismäärä on näille töille määräajan korkeampi 3 500 euroa.

Saman korotetun kotitalousvähennyksen voi saada myös tavanomaisen kotitalous- sekä hoiva- ja hoitotyön osalta kahden vuoden määräaikaisen kokeilun ajan (2022–2023). Kokeilun tarkoituksena on selvittää kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutukset.

Kiinteistöverotuksen uudistaminen lykkääntyy edelleen

Kiinteistöverotuksessa on pitkään ollut käynnissä uudistamishanke, jonka tavoitteena on päivittää verotusarvot lähemmäs niiden markkina-arvoja ja tehdä kiinteistön arvostamisesta nykyistä avoimempaa. Hallituksen esitys oli tarkoitus antaa eduskunnalle jo 2021, mutta valmistelu on venynyt ja uudistus edelleen lykkääntynyt. Näyttää siltä, että hallituksen esitys saadaan aikaisintaan keväällä 2022. Ensimmäinen uuden lain soveltamisvuosi voisi näin ollen olla aikaisintaan 2024.

Lykkääntyminen on ollut aiheellista, kunhan aika on käytetty perusteellisten selvitysten ja arviointien laatimiseen. Valmiista esityksestä päättäjien ja asiantuntijoiden pitäisi saada selvä käsitys suunniteltujen arvostusmuutosten, prosenttien vaihteluvälin säätämisen ja muiden muutosten kokonaisvaikutuksista veron määrään.

Uudistus ei saa johtaa siihen, että kiinteistöverotuksen kokonaistaso nousee tai että yksittäisten kiinteistöjen kiinteistöverot nousevat kohtuuttomasti nykyisestä.

Maastapoistumisveroa harkitaan 

Hallitusohjelmassa kaavaillusta, asiantuntijoiden keskuudessa laajaa vastustusta herättäneestä osinkojen lähdeveron käyttöönotosta osinkoverosta vapautetuilla yhteisöille luovuttiin syksyn budjettineuvottelujen yhteydessä. Korvaavaksi veropohjan tilkitsemiskeinoksi valittiin Suomesta pois muuttavien henkilöiden ns. maastapoistumisveron käyttöönotto. Maastapoistumisveron eli arvonnousuveron tarkoituksena olisi laajentaa Suomen oikeutta verottaa myyntivoittoja siltä osin kuin on kyse Suomessa asumisen aikana tapahtuneesta arvonnoususta.

Asiasta julkaistiin vuonna 2020 valtiovarainminiteriön selvitys, joka ei puoltanut veron käyttöönottoa. Veropohjan reikien parsimista tavoitteleva hallitus on kuitenkin katsonut sääntelyn tarpeelliseksi. Veron yksityiskohdista ja toteutustavasta ei ole vielä selvyyttä. Oletettavasti vero tulisi perustumaan omaisuuden arvioituun arvoon maastamuuttohetkellä.

Suotavaa olisi, että vero vähintäänkin rajattaisiin vain suurempiin omistuksiin ja toisaalta, että mahdollinen vero maksuunpantaisiin vasta, jos omaisuus jossain vaiheessa oikeasti myydään. Realisoitumattoman arvonnousun verottaminen johtaisi helposti kohtuuttomiin tilanteisiin.

Monenlaista veroselvitystä

Hallitus päätti syksyn 2021 budjettiriihen yhteydessä alkaa selvittää useaa uutta asiaa verotuksen saralla. Selvitys on tekeillä ensinnäkin siitä, miten kotitalousvähennystä voitaisiin laajentaa myös muihin energiaremontteihin sekä taloyhtiön teettämiin remontteihin. Mahdollisia muutoksia harkittaessa on huolehdittava, ettei muutoksilla rampauteta nykyistä hyvin toimivaa, työllisyyttä parantavaa ja harmaata taloutta kitkevää kotitalousvähennysjärjestelmää.

Valtiovarainministeriö on myös asettanut työryhmän, joka selvittää kesäkuun 2022 loppuun mennessä mahdollisuudet käynnistää negatiivista tuloveroa ja työtulotukea koskeva kokeilu vuoden 2023 alusta.

Budjettiriihessä päätettiin lisäksi aloittaa terveysperusteisen veron käyttöönottoon tähtäävä valmistelu. Tarkoituksena on ensivaiheessa muuttaa virvoitusjuomaveroa terveysperusteiseen suuntaan 2023 alkaen.

Toisessa vaiheessa terveysperusteinen vero olisi tarkoitus laajentaa myös muihin epäterveellisiin tuotteisiin. Verotuksen kohdistaminen erilaisiin haittoihin esimerkiksi työn verotuksen sijaan on hyvä kehityssuunta. Veron laajentaminen virvoitusjuomista muihin tuotteisiin voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia määrittelyongelmia.

Terveysveron laaja käyttöönotto vaikuttaa edellyttävän niin monimutkaista lainsäädäntöä, ettei sen säätäminen, saati soveltaminen, tule olemaan helppoa. Tämän vuoksi suunnitelmaan onkin syytä suhtautua varauksella. On myös muistettava, että makeisvero kaatui aikanaan EU:n valtiontukisääntelyyn. Samoja ongelmia on ennakoitavissa terveysverollekin.

Uudistuksia yritysverotuksen ja välillisen verotuksen rintamalla

Lähivuosina on luvassa muutoksia myös yritysverotukseen ja välilliseen verotukseen. Vuonna 2022 tulevat voimaan seuraavat muutokset:

• Tutkimus- ja kehittämistoimintaan 150 prosentin lisävähennys vuosiksi 2022–2027.
• Veronumero käyttöön myös laivanrakennusalalla. Veronumerorekisteriin voi hakea 1.4.2022 alkaen ja työntekijällä oltava rekisteröity veronumero 1.7.2022 alkaen.
• Työttömyysvakuutuksen alaikäraja nousee 18 vuoteen 1.8.2022.
• Yritysten korkovähennysrajoitussäännökset uudistuvat hieman.
• Siirtohinnoitteluoikaisusäännökseen tulee muutoksia.
• Tupakkaveroa korotetaan.
• Turpeen verotusta muutetaan ja energiaverotus muuttuu mm. sähköveroluokkien soveltamisalojen osalta.

Erityisesti Suomessa toimivissa kansainvälisissä konserneissa huolta on herättänyt suunnitelma muuttaa verolainsäädäntöä ottamalla käyttöön taloudellisen työnantajan käsite. Muutosta kaavaillaan voimaantulevaksi vuonna 2023. Muutos laajentaisi tietyissä tilanteissa Suomen verotusoikeutta ulkomailta Suomeen työskentelemään tulevan työntekijän palkkaan ja aiheuttaisi epävarmuutta esimerkiksi konsernin sisäisiin lyhyisiinkin komennuksiin liittyen.

Kone- ja laiteinvestointien kaksinkertaiselle poisto-oikeudelle on valmisteilla jatkoaika vuosille 2024–2025.

Talousjärjestö OECD:ssä on vireillä kansainvälisen suuryritysten verotuksen uudistamishanke, johon myös Suomi on sitoutunut. Uudistussuunnitelmat sisältävät kaksi kokonaisuutta: verotusoikeuden uudelleenallokointi eli uudenlainen jako valtioiden kesken (nk. Pilari 1) sekä maailmanlaajuisen miniverotason (nk. Pilari 2).

Verotusoikeuden uudelleenallokoinnin myötä markkinavaltiot eli valtiot, joissa on esimerkiksi asiakkaita tai käyttäjiä, saisivat enemmän verotusoikeutta. Komissio antaa mahdollisesti jo joulukuussa 2021 direktiiviehdotuksen Pilari 2:n täytäntöönpanosta EU:ssa.

Kati Malinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasianjohtaja

VEROTUS 2022! Minkälaisia muutoksia verotuksessa tapahtuu ensi vuonna? Katso tästä, miten esimerkiksi autoja ja alkoholia vuonna 2022 verotetaan, miten kotitalous- ja asuntolainan korkovähennys muuttuvat, jne.