veronmaksajat.fi

Ajatteletko sinäkin salaa työpaikan vessassa?

Shadia Rask

Yritys ymmärtää

Shadia Rask on filosofian tohtori ja opintovapaalla oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö. Hän on kiinnostunut yrityksistä, jotka ovat ymmärtäneet sosiaalisen kestävyyden merkityksen. 

Penny for your thoughts, oli äidilläni tapana sanoa minulle, kun istuin lapsena ajatuksissani. Olin lukemisesta innostunut lapsi, jolla oli vilkas mielikuvitus. Muistan alakouluikäisenä suunnitelleeni muun muassa salapoliisin työtä, orpokodin avaamista Intiaan, sudenpentujen käsikirjojen rakennusvinkkien versiointeja, ja jatko-osia hevoskirjasarjoille. Jos äiti olisi maksanut minulle pennin jokaisesta ajatteluun käyttämästäni minuutista, olisi viikkorahaani pitänyt korottaa roimasti!

Mutta kuinka onkaan ajatteluun käytetyn ajan laita nyt aikuisena?

Osallistuin Ajatustyön suunta -selvityksen tilaisuuteen, jonka Heltti ja Filosofian Akatemia järjestivät huhtikuussa. Selvisi, että ajatustyötä tekevät aikuiset ajattelevat keskimäärin vain puoli tuntia päivässä.

Tulos kuulosti huolestuttavalta, mutta tutulta – ja herätti ajatuksia.

Miten selvityksen tekijät, Aalto-yliopiston organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori ja yksi Filosofian Akatemian perustajista, Frank Martela, ja yksi Heltin perustajista, työterveyspsykologi ja johdon coach, Tanja Lappi, alustivat tuloksia?

TYÖAJALLA AJATTELUN PELÄTÄÄN NÄYTTÄVÄN LAISKOTTELULTA

Ajatustyön suunta -selvitykseen haastateltiin 635 ajatustyötä tekevää ja noin 20 ajatustyötä johtavaa ammattilaista. Haastateltavat kertoivat, ettei nykyinen työelämä tue ajatustyön tekemistä. Ajattelua estää työaikana koettu kiire sekä organisaation yhteiset arjen käytännöt, jotka ohjaavat rutiininomaisten tehtävien suorittamiseen.

Ajatuksiin uppoutumisen ei myöskään koeta olevan sosiaalisesti hyväksyttävää. Ajattelun pelätään näyttävän työpaikalla laiskottelulta, ja siksi ajattelutyötä tehdään ”salaa”, myös iltaisin ja viikonloppuisin, tiivisti Tanja Lappi.

Minunkin työni Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkönä on ajatteluintensiivistä. Mutta työpäivät, jotka kuluvat Teams-kokousputkissa, ovat intensiivisiä muilla tavoilla kuin ajattelun puolesta. Kun reilu vuosi sitten aloitin opintovapaani, yksi toiveistani oli löytää enemmän aikaa ajatella uusista näkökulmista, kriittisesti ja kiireettömästi. Sellaiseen tuntui olevan työelämässä liian rajallisesti aikaa.

Opintovapaallakin joutilaan ajatteluajan vaaliminen ja salliminen on ollut vaikeaa, niin sitkeästi luterilainen työmoraali vahtii olalla. Työnteko on kuitenkin muuttunut olennaisesti Lutherin ajoista – ja lisää muutoksia on tulossa.

TULEVAISUUDEN TYÖ ON KOGNITIIVISESTI RASKAAMPAA

Maailman talousforumin mukaan tulevaisuuden tärkeimpiä työtaitoja ovat analyyttinen ajattelu, aktiivinen oppiminen, kompleksinen ongelmanratkaisu, kriittinen ajattelu ja analyysi sekä luovuus. Tulevaisuuden työssä ratkaisee laatu, ei määrä.

Ihmistä tarvitaan kysymisen taitoon, vastausten etsiminen voidaan automatisoida, kiteytti Frank Martela. Kun kevyet rutiinityöt siirtyvät ihmiseltä tekoälylle, tulevaisuuden työ on kognitiivisesti raskaampaa.

Tarvitaankin uusia ratkaisuja ja työelämärakenteita – kuten lyhyempää työaikaa tai nelipäiväistä työviikkoa – jotta tulevaisuuden ajattelutyö ei ole liian kuormittavaa. On aika ajatella uusiksi, miltä työnteon kuuluisi näyttää.

EI VAIN YKSIN KAMMIOISSA, VAAN MYÖS YHDESSÄ KAHVIHUONEISSA

Mistä oikein löytää lisää ajatteluaikaa työpäiviinsä? Asiantuntijat vinkkasivat varaamaan aamupäivät pitkäjänteiselle ajattelutyölle, sulkemaan sähköpostin ja mykistämään sovellusten ilmoitukset. Ei kuitenkaan kannata poteroitua pelkkään tutkijankammioon, sillä tutkimustiedon valossa ideoita syntyy yhdessä.

Martela viittasi Marylandin yliopiston taloustieteen professorin Michael Andrewsin ja kollegoiden tutkimukseen, jossa vertailtiin Yhdysvalloissa vuonna 1920 julistetun kieltolain vaikutusta uusien patenttien määrään. Viitisen vuotta sitten julkaistuista tuloksista uutisoitiin myös Suomessa.

Kieltolain vaikutus oli dramaattinen. Kieltolain vaikutuspiirissä olevilla alueilla patenttien määrä laski noin 15 prosenttia. Pudotus patenttien määrässä oli samansuuruinen kuin se, jonka 1930-luvun alun lama aiheutti. Tutkijat arvioivat, että merkittävin selittävä tekijä ei kuitenkaan liittynyt alkoholiin, vaan siihen, että kieltolain myötä baareja suljettiin. Uudet ideat tarvitsevat kohtaamispaikkoja syntyäkseen.

Tuottavin työntekijä ei enää ole se, joka tuijottaa vain tehokkaanoloisesti ruutua. Ajatustyötä tekevän on tärkeä tuijottaa välillä myös ikkunaruudusta. Salaa ajattelemisen sijaan kannattaa myös satsata ääneen ajatteluun kahvihuoneessa.

Shadia Rask

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit