Vuonna 1985 sarjakuvataiteilija Alison Bechdel loi puolileikillisen testin, jonka avulla voi mitata, kuinka hyvin sukupuolten tasa-arvo toteutuu elokuvissa. Elokuva läpäisee keksijänsä mukaan nimetyn testin, jos siinä esiintyy vähintään kaksi nimettyä naishahmoa, jotka keskustelevat keskenään, jostakin muustakin kuin miehistä.
Kuten Anu Silfverberg tekee näkyväksi mainiossa kirjassaan ”Sinut on nähty” (Teos, 2020), monet tunnetut elokuvat eivät läpäise Bechdelin testiä.
Kun Impaktly julkaisi alkuvuodesta Nordic Business Diversity Indexin tulokset pohjoismaisten pörssiyhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien moninaisuudesta, tutkailin tuloksia Bechdelin ajatusta soveltaen. Missä määrin Suomessa on edelleen hallituksia ja johtoryhmiä, joihin ei ole nimetty yhtäkään naista?
MONI JOHTORYHMÄ ON VAIN MIESTEN PANEELI
Jopa useampi kuin joka neljäs suomalainen pienyritys reputtaa heti ensimmäisen kriteerin: peräti 27 prosenttia pienyritysten johtoryhmistä koostuu vain miehistä. Keskisuurten yritysten johtoryhmistä 14 prosenttia sisältää vain miehiä. Suurissa yrityksissä pelkistä miehistä koostuva johtoryhmä on harvinaisempaa, mutta kuitenkin kolmessa prosentissa on vain miesten paneeli.
Johtoryhmän tehtävänä on yleisesti ottaen valmistella yrityksen strategia, liiketoimintasuunnitelmat, budjetti sekä muut hallitukselle päätettäväksi menevät asiat yhdessä toimitusjohtajan kanssa.
Sillä, kuka puhuu, miten puhuu ja milloin puhuu, on keskeinen merkitys johdon agendan muotoutumiselle, osoitti Kirsi Laineman väitöstutkimus. Sillä on valtava merkitys, jos ainoastaan miehet ovat edustettuina.
Hallitustasolla pelkkien miesten kokoonpanoja on vähemmän. Kaikissa suuryritysten hallituksissa on vähintään yksi nainen, mutta pienyritysten hallituksista 6 prosenttia ja keskisuurten yritysten hallituksista 2 prosenttia koostuu vain miehistä. Edelleen vain joka kymmenes hallituksen puheenjohtaja on nainen. Yhtä harvinaisia ovat naistoimitusjohtajat.
HALLITUSKIINTIÖT NOSTANEVAT JOHTORYHMIEN NAISJÄSENIÄ HALLITUKSIIN
Siis syystäkin EU kirittää yrityksiä tasa-arvoisempaan suuntaan: vuoden 2022 lopussa Euroopan parlamentti hyväksyi direktiivin, jonka tavoitteena on tasapainottaa pörssiyhtiöiden ylimmän johdon sukupuolijakaumaa ja lisätä naisten osuutta hallituksissa.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala ennakoi, että vuonna 2026 voimaan tulevien hallituskiintiöiden myötä osa nykyisistä johtoryhmien naisjäsenistä siirtyy hallitusammattilaisiksi. Jos naisten osuus johtoryhmissä halutaan säilyttää edes nykytasolla, uusissa johtoryhmänimityksissä tulisi olla huomattavasti nykyistä enemmän naisia.
TASA-ARVO JOHTOPAIKOILLA 130 VUODEN PÄÄSSÄ
Moni yritys aktivoituu viestimään tasa-arvosta kansainvälisenä naistenpäivänä. Jos haluaa, että yrityksen tasa-arvotyö erottuu, kannattaa toimia ja viestiä muulloinkin kuin juhlapäivinä. Pelkät juhlapuheet eivät riitä; ihmiset haluavat tietää, miten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistetään konkreettisesti yrityksessä ja sen toiminnassa.
Tasa-arvon toteutuminen on yhä kaukana, niin mallimaa-identiteetistä nauttivassa Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Kuten YK:n tasa-arvojärjestö UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas kirjoittaa, nykyvauhdilla kestää 130 vuotta ennen kuin sukupuolten tasa-arvo on saavutettu korkeimmilla johtopaikoilla globaalisti. On kestänyt 25 vuotta, että naisten määrä parlamenteissa on kasvanut 11 prosentista nykyiseen noin 25 prosenttiin.
Hyviä käytäntöjä edistää sukupuolten tasa-arvoa yritysten ylimmän johdon rekrytoinneissa on tutkitusti monia. Nykyisistä työntekijöistä voidaan kasvattaa johtajia tarjoamalla urasuunnittelua, seuraajasuunnittelua ja mentorointiohjelmia sekä naisille että miehille. Sukupuolten tasa-arvon huomioivaan rekrytointiin kuuluu myös se, että hallituksia täydennetään muualtakin kuin nykyisten johtajien verkostoista.
Bechdelin testi on yksinkertainen ajatusleikki, mutta sukupuolisilmälaseja – eli sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista – tarvitaan vakavasti yritysten johdossa. Datan valossa tämä on päivänselvää. Muistetaan tukea naisia ja tarkistaa työpaikkamme tasa-arvon tila muulloinkin kuin maaliskuun kahdeksantena päivänä.
Shadia Rask
Kommentoi