Arvonlisäveron perusteettomista palautuksista aiheutunut arvonlisäveron menetys on ollut noin 30 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2014–2016. Perusteettomista palautuksista aiheutuva verovaje on puolestaan alle 5 prosenttia Suomen koko arvonlisäverovajeesta, joka on noin 1,3–1,8 miljardia euroa.
Europolin arvioiden mukaan EU:n vuosittaisista arvonlisäveron menetyksistä jopa 60 miljardia euroa johtuu järjestäytyneiden rikollisryhmien toimista.
Suomessa palautuspetoksia tekevät koti- tai ulkomaiset harmaan talouden toimijat, ja mukana on ollut myös järjestäytynyttä rikollisuutta. Verohallinnon havaintojen mukaan perusteettomat palautushakemukset ovat lisääntyneet vuodesta 2016 alkaen.
Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö on tutkinut alv-palautuksia perusteettomasti hakevia yrityksiä erityisen profiloinnin avulla. Selvitys koski vuosia 2014–2016, jolloin riskiryhmään kuuului arviolta noin 500 osakeyhtiötä ja ulkomaista yhteisöä.
Arvonlisäveron palautuspetoksiin liittyvät mm. vääränsisältöiset veroilmoitukset, fiktiivinen liiketoiminta, EU:n sisäisen yhteisömyynnin väärinkäytökset sekä identiteettivarkaudet.
Arvonlisäveron palautuspetoksesta on kyse, kun vilpillinen toimija hakee arvonlisäveron palautusta väärin perustein ja Verohallinto maksaa perusteettoman palautuksen.
ARVONLISÄVERO SUOMESSA Arvonlisäveron nettokertymä oli vuonna 2017 noin 14,8 miljardia euroa ja bruttokertymä noin 28,3 miljardia euroa. arvonlisäveron palautuksia maksettiin Verohallinnon asiakkaille 13,5 miljardia euroa.
Tutustu Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikön selvitykseen Arvonlisäveron palautuspetokset 1/2019 (pdf)
Minna Petäinen
