Hallitusohjelman verolinjaukset on isommassa mittakaavassa toteutettu jo vaalikauden ensimmäisinä vuosina. Tuloverotus ei juuri muutu vuonna 2022.
Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti ansiotuloverotukseen tehdään ns. ”indeksitarkistukset”. Ilman näitä vuosittain tehtäviä tarkistuksia tuloveroprosentti nousisi progressiivisessa verotuksessa pelkän nimellisen ansiotason nousun myötä.
Tämä söisi käteen jäävien tulojen ostovoimaa. Tarkistus tehdään tälle vuodelle arvioidun kolmen prosentin ansiotason nousun perusteella, jolloin siis palkkatulojen kolmen prosentin nousu pitäisi veroprosentin tänä vuonna ennallaan (kun muita muutoksia ei oteta huomioon).
Muita palkansaajan verotukseen ja käteen jäävään tuloon vaikuttavia muutoksia tulee sosiaalivakuutusmaksuista. Ennakonpidätyksessä Verohallinnolle maksettavat sairausvakuutuksen sairaanhoito- ja päivärahamaksu alenevat kumpikin vuonna 2022. Sen sijaan palkansaajan työeläkevakuutusmaksu pysyy ennallaan ja työttömyysvakuutusmaksu nousee hieman, jolloin nämä verokortin prosentin päälle palkasta perittävät kaksi maksua ovat ensi vuonna yhteensä 8,65 % (53–62-vuotiailla 10,15 %).
Sosiaalivakuutusmaksujen kokonaistaso keveneekin hieman ensi vuonna vakuutettujen osalta. Osasyynä on se, että vuodelle 2021 maksutaakkaa taasen korotettiin turhan pessimistiseksi osoittautuneiden tuloennusteiden perusteella.
Eniten tänä vuonna tuloverotusta voi kiristää oman kotikunnan päätös nostaa kunnallisveroprosenttia. Nyt poikkeuksellisesti kuitenkin useamman kunnallisveroprosenttia kevennetään kuin nostetaan.Veroprosenttia laskeneista kunnista suurimmat ovat Rauma ja Savonlinna ja korottajista Kotka ja Nurmes.
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti pysyy käytännössä ennallaan 20,01 prosentissa.
Poikkeuksellista on myös se, että sote-uudistuksen voimaantulon takia kunnat voivat nostaa tai laskea kunnallisveroprosenttiaan seuraavan kerran vasta verovuodelle 2024. Veronmaksaja on siis kaksi vuotta turvassa kunnallisverotuksen korotuksilta.
Koronakriisin alusta vuodesta 2020 vuoteen 2023 vain 53 kuntaa on korottanut kunnallisveroprosenttiaan (ja 13 keventänyt). Jos vertaa finanssikriisin, niin silloin pelkästään vuodelle 2010 kunnallisveroprosenttia korotti 181 kuntaa (ja kevensi kaksi). Nyt koronakriisissä kuntien talous on selvinnyt selvästi pienemmillä haasteilla talouskasvun nopean paluun ja valtion mittavien koronatukien ansiosta.
Kaiken kaikkiaan edellä mainitut ansiotuloverot ja veronluonteiset sosiaalivakuutusmaksut vievät palkansaajan bruttotuloista keskimääräisesti noin 0,1–0,2 prosenttiyksikköä aiempaa vähemmän ansioiden noustessa ennustetun kolmen prosentin mukaan. Keskituloiselle noin 3 500 euroa ansaitsevalle palkansaajalle tämä merkitsee noin 50 euroa vuodessa enemmän nettotuloa kuin veroprosentin pysyessä ennallaan.
Palkan ostovoimaa pohtiessa suurin kysymysmerkki lienee tällä hetkellä inflaatio, kun osviittaa on saatu palkankorotusten linjoista ainakin joiltain aloilta. Marraskuun loppuun mennessä mikään pankki, tutkimuslaitos tai ennusteita tekevä viranomaistaho ei ollut ennustanut kahden prosentin inflaatiosta poikkeavaa nopeampaa inflaatiota ensi vuodelle.
Kahden prosentin inflaatio ja saman suuruinen palkan nousu pitäisikin ostovoimakehityksen plussalla tuloverotuksen pieni keveneminen huomioiden. Jos inflaatio kiihtyy lähemmäksi kolmea prosenttia, ostovoiman pitäminen ennallaan vaatisi saman suuruista palkankorotusta.
Eläkkeensaajien verotukseen tulee samansuuntaisia muutoksia kuin palkansaajien, kun ansiotuloverotuksen tarkistukset vaikuttavat myös eläkkeensaajien verotukseen ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu kevenee hieman. Kun lisäksi eläketulovähennykset on sidottu kansaneläkkeen määrään, eläkkeensaajien veroprosentti ei nouse, vaikka tulot nousisivat eläkeindeksien tarkistusten myötä.
Eläkkeensaajan tulot kasvavat tänä vuonna indeksitarkistusten johdosta enemmän kuin vuosiin, mikä on seurausta kiihtyneestä inflaatiosta. Kansan- ja takuueläke nousevat 2,1 prosenttia ja työeläke 2,3 prosenttia.
Eläkkeensaajan verotuksen pieni keveneminen voi nostaa nettotulojen nousun hieman vielä indeksitarkistuksen prosentteja suuremmaksi, kunhan ei satu asumaan jossain niistä muutamista kunnista, jossa kunnallisveroprosentti nousee.
Kun kotitalouksien ostovoimaan vaikuttavassa inflaatiossa riittänee vielä tänä vuonnakin jännitettävää, voi olla huojentavaa tietää, että merkittäviä kulutusverojen korotuksia ei ole luvassa. Tupakkavero toki nousee vanhaan malliin, mutta muutoin erityistä hintapainetta ei pitäisi voimaan astuvista muutoksista nyt tulla.
Mikael Kirkko-Jaakkola
Kirjoittaja on Veronmaksajien pääekonomisti
