Kun vanhemmat eroavat, on lapsesta erossa asuvan maksettava elatusapua. Maksun määrä saadaan kunnan lastenvalvojan tekemällä laskelmalla, jossa otetaan huomioon lapsen tarpeet sekä vanhempien elatuskyky.
Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan. Oikeusministeriön vuonna 2007 antaman ohjeen mukaan elatusavun suuruus lasketaan jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa.
Lapsesta erossa asuva vanhempi vastaa kuitenkin lapsen elatuksesta enintään elatuskykynsä mukaisella määrällä. Ohjeessa otetaan huomion myös sellaiset käytännössä yleiset tilanteet, joissa samalla kertaa sovitaan elatusavusta useammalle vanhempien yhteiselle lapselle. Tuolloin kunkin lapsen elatuksen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Pääsääntönä silti on, että sisaruksille maksettavien elatusapujen suuruudet ovat keskenään samansuuruiset.
Kunnan lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen
Elatusturva-asiantuntija Tuija Miettilä Helsingin sosiaali- ja terveysviraston perheoikeudellisesta yksiköstä sanoo, että oikeusministeriön antamaa ohjetta noudatetaan melko tarkkaan. Ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa sopimuskäytäntöä.
”Meille saattaa tulla toki vanhempia, jotka ovat jo keskenään sopineet lapsen elatuksesta ja mehän emme voi sitä muuttaa. Me vain päätämme, vahvistammeko sen vai emme. Tuolloin täytyy katsoa, onko vanhempien tekemä sopimus kohtuullinen lapsen tarpeisiin ja maksajan maksukykyyn nähden. Lähtökohtaisesti nämä sopimukset kyllä aina vahvistetaan”, Miettilä pohtii.
Lapsen elatusapu sovitaan ja vahvistetaan yleensä kunnan sosiaalitoimen lastenvalvojan luona. Eropaketti, josta usein heti eron yhteydessä sovitaan, sisältää myös lapsen huollon. ”Vaikka sitä ei muutettaisi, useimmiten kysymys huollosta otetaan esille eli jääkö se yhteiseksi.”
Kun eronneet vanhemmat sopivat tapaamisesta lastenvalvojan kanssa, tapaamiseen on elatusavun laskemiseksi otettava mukaan koko joukko dokumentteja: esimerkiksi palkkatiedot, selvitys asumiskuluista, kotivakuutuksesta, sähkölaskusta, säännöllisistä terveydenhoitokuluista, lapsen erityisharrastuksista ja päivähoidosta.
Joskus vanhemman varallisuuskin saattaa vaikuttaa lapsen elatusavun määrään, mutta se on Miettilän mukaan silti harvinaisempaa.
”Jos vanhemmalla on huomattava varallisuus, mutta ei lainkaan tuloja, ei siis edes pääomatuloja, nollasopimuksia ei voi vahvistaa maksukyvyttömyyden perusteella”, Miettilä huomauttaa.
Lapsen tarve etusijalla
Lapsen elatusvelvollisuus jakautuu siis vanhempien kesken heidän maksukykynsä mukaan.
”Meillä on käytössä excel-taulukko, johon olemme koonneet laskelmassa tarvittavat tiedot. Laskelma on helppo täyttää kunkin tapauksen tulo- ja vähennystiedoilla. Laskelma lähtee siitä, mitä lapsi tarvitsee”, Miettilä sanoo.
Elatusavun perustana ovat lapsen iän mukaiset, yleisinä kustannuksina katsottavat euromäärät, jotka sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa vuosittain. Tänä vuonna 0-6-vuotiaille kustannus on 297 euroa kuukaudessa, 7-12-vuotiaille 345 euroa kuukaudessa ja 13-17-vuotiaalle 465 euroa kuukaudessa.
Elatusvelvollisuus voi jatkua myös lapsen täytettyä 18 vuotta, mikäli lapsen koulunkäynti jatkuu.
Myös lapsen osuus asumiskuluista otetaan laskelmassa huomioon. Lisäksi lapsella voi olla elatusapuun vaikuttavia erityiskustannuksia esimerkiksi päivähoidosta, koulukuluista, harrastuksista, vakuutuksista sekä sairaus- tai terapiakuluista.
”Tästä paketista muodostuu lapsen tarve. Näistä vähennetään lapsilisän perusosa sekä lapsen mahdolliset tulot. Jäljelle jäävä summa jaetaan vanhempien kesken heidän maksukykynsä mukaisesti”, Miettilä tähdentää.
Vanhempien tulot ja vähennykset
Lapsen vanhempien osalta laskelmassa huomioidaan kaikki heidän nettotulonsa.
”Lapsilisän yksinhuoltajakorotus on lähivanhemman tuloa, eli sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu”, Miettilä muistuttaa.
Vanhemman nettotuloista tehdään vähennys sen mukaisesti, onko hän yksinhuoltaja vai onko hän uudessa parisuhteessa. Yksinhuoltajalla vähennys on 596 euroa ja parisuhteessa elävälle 501 euroa.
Laskelmassa otetaan vähennyksenä huomioon myös asumisen kulut: eli esimerkiksi vuokra, vesimaksu, sähkö ja kotivakuutus. Jos asuu omistusasunnossa, myös asuntolainan korot ja lyhennykset sekä yhtiövastike lasketaan vähennyksinä.
”Lähivanhemman asumiskuluista osa siirtyy laskelmassa automaattisesti lapsen asumiskuluksi”, Miettilä huomauttaa.
Asuntolainan ja opintolainan kulut ja hyväksytään laskelmassa vähennyksinä, mutta ei lähtökohtaisesti muita velkoja eli esimerkiksi kulutusluottojen, luottokorttien tai pikavippien maksuja. ”Asumisen kuluissa edellytetään myös, että ne ovat kohtuulliset”, Miettilä sanoo.
Lapsen tapaamisesta koituvat matkakulut otetaan huomioon elatusvelvollisen vähennyksenä. Kustannukset huomioidaan halvimman käytettävissä olevan kulkuneuvon kustannusten mukaisesti. Vähennyksen saa tehdä vain siltä osin kuin kustannusten määrä lasta kohden ylittää 119 euroa kuukaudessa. Vähennyksen enimmäismäärä on 119 euroa kuukaudessa lastan kohden.
Kun lapsia on monta
Jo vahvistettu elatusapu otetaan huomioon lähihuoltajalla tulona ja elatusvelvollisella menona, jos elatusvelvollinen maksaa sitä.
Ongelma lasten kesken syntyy Miettilän mukaan silloin, kun eri lasten vanhemmat eivät ole samat. ”Jos esimerkiksi isällä on lapsia useamman naisen kanssa, silloin vanhempien lasten äidit eivät välttämättä ole halukkaita pienentämään oman lapsensa elatusapua sillä perusteella, että isän elatusvastuu on kasvanut.”
”Olisi suotavaa, että lasten osuudet näissä tilanteissa laskettaisiin uudestaan”, Miettilä sanoo.
Milloin Kela maksaa elatustukea?
Kela voi maksaa elatustuen joko täysimääräisenä tai vähennettynä. Täysi elatustuki on 155,17 euroa kuukaudessa. Kunnan sosiaalitoimen elatusavun vahvistus on edellytys Kelan elatustuelle.
Kela maksaa elatustuen vähennettynä, jos elatusapu on vahvistettu täyttä elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen takia. Elatussopimuksessa tai -tuomiossa tulee tällöin olla maininta elatusvelvollisen puutteellisesta elatuskyvystä. Kun Kela maksaa elatustuen vähennettynä, lapsi saa elatustuen ja elatusavun erotuksen Kelasta sekä elatusavun elatusvelvolliselta.
Jos vahvistettu elatusapu on Kelan tukea suurempi eikä elatusvelvollinen maksa elatusapua, Kela maksaa täyden elatustuen ja perii elatusvelvolliselta maksamatta jääneen elatusavun. Jos perintä onnistuu, Kela maksaa perinnän jälkeen elatusavun ja tuen erotuksen lasta hoitavalle vanhemmalle.
Elatustuki on verotonta tuloa. Elatusapu ja elatustuki tarkistetaan vuosittain indeksillä.
Esimerkki: Toinen vanhemmista on määrätty maksamaan elatusapua lapselle 50 e/kk. Elatusapu on elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen takia elatustukea pienempi, joten Kela maksaa elatusavun ja elatustuen erotuksen 105,17 e/kk. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapua, Kela maksaa täyden elatustuen 155,17 e/kk ja perii elatusvelvolliselta 50 e/kk.
Riitta Rimmi
