Julkisen sektorin velat huolestuttavat yli 85 prosenttia Taloustaidon pieneen velkakyselyyn vastanneista lukijoista. Kysyimme Vero2023 -tapahtumassa, mitä mieltä Veronmaksajien pääekonomisti on Suomen velkaantumisesta. Entä mitä mieltä lukijat ovat julkisin varoin toteutettavasta sähkövähennyksestä – onko se hyvä vai huono asia?
85,5 prosenttia Taloustaidon kyselyn vastaajista on huolissaan valtion ja kuntien veloista.
Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola ei ole asiasta lainkaan yllättynyt.
“Se että julkisen sektorin velka huoletttaa monia suomalaisia, on ollut hyvin tiedossa. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on ainoa maa, jossa julkisen sektorin velkaantuminen on kansalaisten TOP 3 huolenaiheista. Oli ihan odotettua, että hyvinkin pitkälti kaikkia meitä huolettaa”, Kirkko-Jaakkola taustoittaa Taloustaidon pienen velkakyselyn tuloksia.
Kirkko-Jaakkola näkee huolen taustalla historiallisia syitä. Yhtenä painolastina suomalaisten mielissä ovat edelleen sotavelat, jotka suomalaiset maksoivat ainoana kansakuntana takaisin. Myös 1990-luvun lama on jättänyt raskaan jäljen suomalaisten mieliin ja suhtautumisessa velkaan.
Lisää velkaa?
Suomalaiset ovat selvästikin valmiita karsimaan ylimääräisestä kulutuksesta pois aika herkästi, mikä näkyy erittäin selvästi myös Taloustaidon pienessä velkakyselyssä.
Ehdoton enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, ettei valtion pitäisi enää ottaa lisää velkaa.
Utelimme Taloustaidon lukijoilta avoimilla kysymyksillä myös ehdotuksia siitä, mitä julkisen sektorin velalle pitäisi tehdä. Listalle nousi muun muassa tällaisia ehdotuksia:
Taloustaidon lukijoiden vinkkejä julkisen talouden tasapainottamiseen
- Työllisyysasteen nostaminen
- Vastuullisten ja älykkäiden poliitikkojen valitseminen johtaviin elimiin.
- Ympäristölle haitallisten tai kilpailua vääristävien yritystukien karsiminen
- Kannustinloukkujen karsiminen
- Asumistuen leikkaus
- Byrokratian saneeraus
- Pikkupomojen ja avustajien karsiminen
- Julkisten yhtiöiden laittaminen hankintalain alle
- Kuntien määrän vähentäminen
- Sairauksien ennaltaehkäisy
- Hyvätuloisten etuuksien vähentäminen
- Verotuksen kiristäminen
- Kansanedustajien määrän vähentäminen sataan
- Arvonlisäveron nostaminen kauttaaltaan 24 prosenttiin.
Omat velat
Kyselyyn vastanneista enemmistöllä oli velkaa myös itsellään. 65,5 prosenttia vastaajista kertoi, että heillä oli velkaa itsellään.
Omasta velastaan vastaajat olivat kuitenkin selvästi vähemmän huolissaan kuin julkisen talouden veloista. 34,8 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa huolissaan oman kotitaloutensa veloista.
Iso osa vastaajista (80,4%) oli myös varautunut omassa taloudessaan korkojen nousuun.
Säästää vai kuluttaa?
Kysyimme myös sitä, mitä vastaajat olivat tehneet viimeisen vuoden aikana parantaakseen oman taloutensa tilannetta. Suosituimmiksi tavoiksi nousivat säästäminen (57,7%) ja kuluttamisen lykkääminen (56,5%). Joka kymmenes (10,1%) oli onnistunut hankkimaan itselleen lisätienestejä ja omaisuuttaan oli myynyt 14,3 prosenttia vastaajista.
Myös avoimista vastauksista voi poimia hyviä vinkkejä talouden tasapainottamiseen: vastaajat olivat vuoden aikana muun muassa laittaneet auton seisontaan, hankkineet agregaatin, siirtyneet ostamaan punalaputettuja tuotteita ja neuvotelleet lainaehtojaan pankin kanssa uusiksi.
Velkakyselyyn vastaajat saivat pohtia myös sitä, mistä he ovat valmiita säästämään omassa taloudessaan. Ensimmäisenä karsintalistalla ovat vapaa-ajan matkat (66,3%), vaatteet (65,7%), kulttuuri ja huvitukset (63,3%) sekä remontit ja investoinnit (60,8%).
Sen sijaan ruoka ja lääkkeet olivat asioita, joista suomalaiset eivät olisi valmiita tinkimään tai jotka ovat ainakin viimeisenä säästölistalla. Myös harrastukset ja etenkin lasten harrastukset sekä lemmikit olivat asioita, joista monet kyselyyn vastanneet eivät halunneet säästää.
Tuet tuhlausta?
Entäpä sitten sähkötuet, kuten sähkövähennys ja sähköhyvitys, joista valtiovalta on viime aikoina päättänyt. Ovatko ne yhteisten varojen tuhlausta vai loistojuttu?
Tässä asiassa vastaajat jakautuivat kahteen lähes yhtä suureen ryhmään. Ei-leiri voitti niukasti 52,1 prosentin enemmistöllä. Eli valtion ei olisi pitänyt lähteä tukemaan sähkölämmittäjien tuskaa.
Ekonomistin näkemys
Miten julkisen sektorin velkaan kannattaisi suhtautua? Entä voidaanko kotitalouden ja toisaalta julkisen sektorin velkaa verrata toisiinsa?
Kuuntele Mikael Kirkko-Jaakkolan haastattelu ohessa tai kokonaisuudessaan sivulla Taloustaito.fi/live.
Kuvien lähde: Taloustaidon pieni velkakysely 2023 N=203
Teksti: Outi Airaksinen Grafiikat: Tarja Halonen
