Elämässä voi tapahtua odottamattomia asioita, joiden seurauksena velkoja ei enää pysty maksamaan. Yksityishenkilön velkajärjestelyssä velkoja maksetaan 3–5 vuotta kestävällä maksuohjelmalla ja loput saa velkojilta anteeksi. Taloustaito kysyi talous- ja velkaneuvoja Virva Siréniltä, miten velkajärjestelyssä toimitaan.
Yksityishenkilön velkajärjestely on viimeinen keino järjestellä velat, kun kaikki muut keinot on ensin selvitetty. Joskus velkojen maksaminen ulosoton kautta saattaa edesauttaa velkajärjestelyyn pääsemistä.
Yksikkövastaava, talous- ja velkaneuvoja Virva Sirén Helsingin oikeusaputoimistosta kertoo, että velkajärjestelyn päätavoite on korjata velallisen vakava velkaongelma ja tervehdyttää hänen taloutensa pysyvästi, jotta uusi alku olisi mahdollinen.
Millaisessa tilanteessa velkajärjestelyyn pääsee?
Edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys eli velkojaan ei pysty maksamaan niiden erääntyessä, ja maksukyvyttömyyden syynä on pääasiallisesti maksukyvyn heikentyminen ilman velallisen omaa syytä eli sairaudesta, työkyvyttömyydestä, työttömyydestä tai muusta vastaavasta syystä johtuen.
Velkajärjestelyyn voi myös päästä, jos velkataakka katsotaan kohtuuttomaksi. Yleensä tällainen tilanne on silloin, kun velallinen maksaa velkoja maksuvaran puitteissa, mutta velkojen pääomat eivät pienene, vaan maksetaan vain korkoja ja kuluja.
Lisäksi edellytetään, ettei velallinen kykene kohtuudella parantamaan maksukykyään selviytyäkseen veloista aiheutuvista menoista.
Myös varallisuus, tulot ja mahdollisuudet hankkia tuloja sekä välttämättömät menot otetaan huomion arvioinnissa. Velallista ei voida pitää maksukyvyttömänä, jos hän voi suoriutua veloistaan myymällä muuta kuin perusturvaan kuuluvaa omaisuutta, kuten kesämökin.
Mistä syistä hakemus voidaan hylätä?
Tärkeää on se, miten velkaantuminen on tapahtunut ja miten velallinen on menetellyt velallisena. Yleisin esteperuste, johon velkojat vetoavat, on piittaamaton ja vastuuton velkaantuminen. Tällöin velallisella on paljon pikavippejä, kulutusluottoja tai peliriippuvuus.
Muita esteitä ovat muun muassa maksuvelvollisuuden syntyminen rikoksen perusteella, tarkoituksellinen taloudellisen aseman heikentäminen velkojia vahingoittavalla tavalla, ulosoton pakoilu, tulojen tai varojen salaaminen tai niistä väärien tietojen antaminen sekä aikaisemmin myönnetty velkajärjestely.
Velkajärjestelylle on este, mikäli maksukyvyttömyys johtuu väliaikaisena pidettävästä syystä, kuten opiskelusta, hoito- tai vuorotteluvapaasta tai lyhyen aikaa kestäneestä työttömyydestä.
Työikäisen ja työkykyisen velallisen voidaan edellyttää tekevän kokoaikatyötä. Arvioinnissa otetaan huomioon velallisen työnsaantimahdollisuus, johon vaikuttaa velallisen ikä, koulutus, työkokemus, ammattitaito sekä myös paikkakunnalla vallitseva työtilanne.
Yksittäistapauksissa velkajärjestely voidaan kuitenkin myöntää, jos siihen on tapauskohtaisesti arvioiden painavat perusteet ottaen huomioon velkaantumisesta kulunut aika, velallisen toimet velkojen maksamiseksi, muut velallisen olosuhteet ja velkajärjestelyn merkitys velalliselle ja velkojille.
Miten velkajärjestelyhakemus etenee?
Velkajärjestelyhakemus laaditaan oikeusaputoimistossa yhdessä talous- ja velkaneuvojan kanssa. Velkajärjestelyn myöntämisestä päättää tuomioistuin, joten velallinen toimittaa hakemuksen kotipaikkansa käräjäoikeuteen.
Hakemuksen vireille tulon jälkeen tuomioistuin yleensä kuulee kirjallisesti ainakin suurimpia velkojia, kanssavelallisia ja takaajia. Velalliselle annetaan myös mahdollisuus vastata.
Tämän jälkeen käräjäoikeus joko tekee velkajärjestelyn aloituspäätöksen tai hylkää hakemuksen. Varsinaisesti velkajärjestely alkaa maksuohjelman alkamispäivästä.
Mitä tietoja hakemukseen tarvitaan?
Velkajärjestelyhakemuksessa selvitetään velallisen maksuvaraan vaikuttavat tulot ja menot sekä kaikki hänen velkansa ja niiden käyttötarkoitukset sekä velanoton ajankohta.
Maksuvara eli summa, jolla velallinen maksaa velkoja velkajärjestelyssä, muodostuu hänen todellisten tulojensa ja menojensa välisestä suhteesta. Myös puolison tulot vaikuttavat velallisen maksuvaraan, koska he vastaavat yhdessä yhteisistä menoista.
Lisäksi ilmoitetaan velallisen nykyinen sekä aikaisemmin omistama varallisuus sekä mahdolliset osuudet kuolinpesissä. Lain mukaan kaikki velallisen perusturvaan kuulumaton omaisuus on realisoitava ja käytettävä velkojen maksamiseen. Jos näin ei ole toimittu, viimeistään velkajärjestelyn maksuohjelmassa tällainen omaisuus määrätään muutettavaksi rahaksi ja kertyneet varat tulee jakaa velkojille.
Oleellinen asia on selvitys velkaantumisen syistä. Se on oma kirjallinen kertomus siitä, mitkä seikat ovat johtaneet velkaantumiseen, mikä oli velallisen tilanne velkaantumishetkellä, millä hänen oli tarkoitus maksaa velkansa, mitä tapahtui, ettei hän pystynytkään maksamaan velkoja ja mitä toimia velallinen on tehnyt velkojensa maksamiseksi.
Mihin muuhun kuin velanmaksuun velkajärjestelyssä oleva henkilö voi käyttää rahaa?
Velkojen maksuun on käytettävä kaikki ne tulot, joita velallinen ei tarvitse välttämättömiin elinkustannuksiinsa ja elatusvelvollisuudesta aiheutuviin menoihin.
Maksuohjelmassa otetaan huomioon kaikki säännölliset välttämättömät menot: Omat ja lasten elinkustannukset, asumismenot, kuten vuokra, vastike, sähkö, lämmitys, vesi, kotivakuutus, työmatkakustannukset, lasten päivähoitomaksut, tavanomaista suuremmat terveydenhoitomenot, elatusmaksut ja lasten tapaamisesta aiheutuvat kustannukset.
Velallinen maksaa velkoja velkajärjestelyssä sillä summalla, joka jää jäljelle nettotuloista näiden menojen jälkeen.
Miten velanmaksua seurataan ja voiko ohjelmaa muuttaa?
Velallinen maksaa kullekin velkojalle tulevan jako-osuuden suoraan velkojalle ja velkojat itse seuraavat maksuja. Mikäli velallinen laiminlyö suoritukset kolmen kuukauden ajalta, velkojalla on oikeus siirtää ulosottoon loppu maksamatta oleva jako-osuus.
Maksuohjelmaa voidaan muuttaa, mikäli velallisen maksukyky on heikentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä häneltä siten voida kohtuudella edellyttää maksuohjelmassa määrätyn maksuvelvollisuuden täyttämistä. Maksuohjelman muuttamista haetaan käräjäoikeudesta.
Miten kauan velkajärjestelyohjelma kestää ja jääkö siitä rekisterimerkintä?
Maksuohjelma kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Jos velkajärjestely on myönnetty esteestä huolimatta tai velallisella ei ole lainkaan maksuvaraa, maksuohjelman kesto on viisi vuotta.
Yksityisvelkoja voi vaatia käräjäoikeutta vahvistamaan maksuohjelman keston pidentämistä enintään kaksi vuotta kyseisen velan osalta sen jälkeen, kun muiden velkojen maksuvelvollisuus on päättynyt.
Jos velalliselle on myönnetty maksuohjelma, jossa hän säilyttää asuntonsa, maksuohjelma kestää niin kauan kuin vakuusvelalle eli asuntovelalle on maksettu koko sille tuleva kertymä. Näin velkajärjestely voi kestää asuntovelan osalta vaikka 20 vuotta.
Velkajärjestelyn päättymisestä ei tule erikseen mitään ilmoitusta velalliselle. Kun maksuohjelma on päättynyt, merkintä velkajärjestelystä poistuu Oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämästä velkajärjestelyrekisteristä.
Voiko velkajärjestelyn jälkeen ottaa lainaa tai saada luottokortin?
Velkajärjestelyllä on tarkoitus saada velallisen talous tasapainoon ja korjattua ylivelkatilanne. Velkajärjestelyn jälkeen velallinen voi aloittaa ns. puhtaalta pöydältä. Luottohäiriömerkintä poistuu eikä siten uuden lainan ottaminen ole enää este.
Mikä on onnistumisen tärkein edellytys?
Tärkeintä on, että velallinen noudattaa maksuohjelmaa eikä enää velkaannu lisää esimerkiksi maksamattomien laskujen vuoksi. Mikäli velalliselle tulee tilanne, ettei pysty jostain syystä noudattamaan maksuohjelmaa, on tärkeää olla yhteydessä velkojiin ja sopia maksuista.
Se, että jättää kuukausierät maksamatta ilman, että ilmoittaa tai sopii niistä velkojien kanssa, saattaa johtaa erien perimiseen ulosoton kautta tai jopa velkajärjestelyn raukeamiseen.
Marja Lammi
Kuva: Patrik Lindström
