Nuoriin kohdistuvia huijausyrityksiä piilee kesätyötarjouksissa ja tapahtumalipuissa. Kesällä huijausten riski on suurimmillaan.
Kotona asuvat nuoret suhtautuvat digiturvallisuuteen huolettomimmin, vaikka jopa 16 prosenttia heistä on kohdannut huijausyrityksiä.
Yli puolet nuorista on kohdannut huijausyrityksiä tai muuta haitallista sisältöä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi melkein joka viidenneltä nuorelta on yritetty varastaa tai varastettu rahaa tililtä. Lisäksi 17 prosenttia on kohdannut valesuhde-, sijoitus- tai esihenkilöhuijauksia.
Tämä kävi ilmi S-Pankin teettämässä kyselyssä. Kyselyssä selvitettiin suomalaisten arjen turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Kyselyn teki Kantar, ja siihen vastasi noin 3100 yli 18-vuotiasta suomalaista.
Vain prosentti nuorista on jäänyt huijauksen uhriksi, ja valtaosa kokee tunnistavansa huijausyritykset. Huoli nuorten digiturvallisuudesta ei silti ole turha. Alle 30-vuotiaista joka neljäs luottaa sosiaaliseen mediaan, mikä on enemmän kuin missään muussa ikäryhmässä.
Kesällä nuoria on erityisen hyvä muistuttaa digiturvallisuudesta. Lisääntyneet tulot esimerkiksi valmistujaislahjoista tai kesätöistä sekä lisääntynyt vapaa-aika tekevät nuorista alttiita huijausyrityksille.
Yleisimpiä kesän huijauksia ovat juuri festarilippu- tai tapahtumalippuhuijaukset ja mökkihuijaukset. Näitä pystyy välttämään ostamalla festari- ja tapahtumaliput vain virallisilta sivuilta. Lisäksi kannattaa aina tutustua huolellisesti mökkien varaussivustoihin ja tarkistaa sähköpostien luotettavuus.
Tärkein vinkki huijausyritysten torjumiseen on tehdä ostokset rauhassa, sillä kiire altistaa huijauksille.
Pankissa kannattaa laittaa päälle kaksivaiheinen todennus ja ilmoitukset tilitapahtumista. Lisäksi on erityisen tärkeää kirjautua pankkiin vain pankin omilta sivuilta.
Vaarallisimpia huijauksia ovat niin sanotut rahamuulihuijaukset, joihin nuoret helposti lankeavat. Helppo raha tai kesätyötarjous toimii näissä houkuttimena.
Rahamuulihuijauksessa henkilöä käytetään rahan siirtämiseen tililtä toiselle. Tästä voi saada ankarat syytteet ja pahimmillaan vankeustuomion, sillä kyse on rahanpesurikoksesta.
Vain muutama prosentti kaikista kyselyn vastaajista päivitti salasanojaan säännöllisesti tai huolehti säännöllisistä tietoturvapäivityksistä, vaikka nämä ovat tärkeitä digiturvallisuuden varmistajia.
On erityisen tärkeää huomioida digiturvallisuus arjessa ja olla tarkka myös sosiaalisessa mediassa. Rauhallisuus ja tarkkuus suojaavat usein parhaiten huijauksilta.
Seela Kalliokoski
