Suomen suurin eläkevakuuttaja Keva alkoi keventää sijoitustensa riskiä jo viime kesänä. Ukrainan sotaa Kevassa ei toki osattu ennustaa, mutta monista talouden muutoksista näkyi voimistuvia merkkejä. Oli aika reagoida.
Euroopassa käydään sotaa. Vaikka pörsseissä on rytissyt, tilanteen vakavuuteen nähden osakemarkkinoiden liikehdintä on ollut suorastaan oudon maltillista.
Sitä Kevan sijoitusjohtaja Ari Huotarikin hämmästelee. ”Kurssipudotus ei ole ollut lähelläkään kevään 2020 ’koronapudotusta’, ja yllättävän vähästä näyttää syntyvän positiivinen pörssipäivä. Ehkä sijoittajat uskovat, että kyllä keskuspankit jatkavat markkinoiden pönkittämistä.”
”Tosin tässä vaiheessa kukaan ei tiedä, miten markkinoilla vielä käy.”
Viime vuonna Keva teki ennätyksellisen sijoitustuloksen. Sijoitusten tuotto oli lähes 16 prosenttia, yli yhdeksän miljardia euroa. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 66,8 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: summa on suurempi kuin valtion tämän vuoden budjetti.
Miten suuri lovi Kevan hoitamaan eläkevarallisuuteen on nyt tullut?
”Sijoitussalkkumme on muutaman prosentin miinuksella vuoden alusta. Se on yllättävän vähän tilanteessa, jossa käynnissä on sota Euroopassa.”
Osasitteko sijoittajina jotenkin varautua tähän tilanteeseen?
”Emme me osanneet ennustaa Venäjän hyökkäystä. Taustalla oli kuitenkin jo sitä ennen monta huolta aiheuttavaa tekijää, kuten miinusmerkkiset korot suuressa osassa maailmaa sekä keskuspankkien pitkäaikainen ja massiivinen elvytys, jossa rahaa on päätynyt pörsseihin ja muihin riskisijoituksiin.”
”Viime vuonna alkoi näkyä myös merkkejä inflaation pidempiaikaisesta nopeutumisesta. Se johtaa keskuspankkien elvytyksen supistamiseen ja koronnostoihin, mikä alkaa painaa osakemarkkinoita. Siksi aloimme jo kesällä keventää sijoitussalkkumme riskiä.”
”Vuoden loppua kohden nämä kaikki tekijät korostuivat entisestään. Samaan aikaan huolet jännitteistä Venäjän ja Ukrainan välillä kasvoivat. Loppuvuodesta vähensimme sitten merkittävästi salkkumme kokonaisriskiä osakejohdannaisten avulla.”
Kevan asiakkailla ei siis ole syytä huolestua eläkkeistään?
”Eläkesijoittajan perustehtävä on turvata eläkkeensaajien toimeentulo. Siksi meillä on aina merkittävästi varoja likvideissä (helposti rahaksi muutettavissa) kohteissa.”
”Nyt olemme jo pidemmän aikaa pitäneet yllä erityisen vahvaa likviditeettiä, koska on ollut epävarmuutta siitä, miten riskipitoisten sijoitusten hinnoittelu kestää pidemmällä aikavälillä. Tavoitteena on likviditeetillä varmistaa, että emme joudu realisoimaan varsinaista sijoitussalkkua epäedulliseen aikaan.”
Onko sijoittajalle nyt missään turvasatamaa?
”Perinteisiä turvasatamia ovat olleet esimerkiksi USA:n dollari ja USA:n markkinat sekä kulta. Kevan kaltainen pitkäaikainen sijoittaja voi kuitenkin turvasatamien sijasta katsoa meneillään olevan kriisin yli, sillä meille ratkaisevaa on sijoitussalkun tuotto kymmenen vuoden aikavälillä. Esimerkiksi pörssien koronapudotus ei oikeastaan merkinnyt meille muuta kuin että se antoi tilaisuuden lisätä salkkuun listattuja osakkeita aiempaa järkevämmällä hinnalla.”
Miten suuri Venäjä-riski Kevan salkussa oli?
”Meillä on perinteisesti ollut salkussamme hyvin vähän Venäjää eikä meillä ole ollut juuri lainkaan sellaisia kotimaisiakaan yhtiöitä, jotka ovat vahvasti Venäjään sidoksissa.”
Miksi ei?
”Salkku on kokonaisuus, ja ne eivät vain ole sopineet sinne. Maailmassa on paljon hyviä yhtiöitä, joita meillä ei ole.”
Oletteko tehneet muutoksia salkkunne painopisteisiin?
”Olemme lähinnä rahastojen avulla lisänneet sijoituksia listaamattomiin yrityksiin, mutta tätä pääomasijoitusohjelmaamme olemme rakentaneet jo 15–20 vuotta.”
”Infrasijoitukset kiinnostaisivat ja sopisivat eläkesijoittajalle. Niistä saisi inflaatiosuojaa ja tasaista kassavirtaa eläkkeiden maksuun. Etenkin kotimassa niitä on vain tarjolla tosi vähän.”
”Myös kiinteistösijoitukset tarjoavat inflaatiosuojaa. Niitä lisäämme salkkuumme pikkuhiljaa. Suomi on kuitenkin ollut hyvin haluttu ja siksi kallis kiinteistömarkkina-alue.”
Onko nyt vaarana, että talous syöksyy pitkäaikaiseen taantumaan?
”Vääjäämätön seuraus sodasta on, että se iskee talouskasvuun – myös Suomessa. Samanaikaisesti talouden paineita kasvattaa kovahko inflaatio. En usko syöksykierteeseen, mutta odotukset siitä, että koronan jälkeen päästäisiin nopeasti paremmalle uralle, eivät nyt toteudu.”
Ulla Simola
