KARON PÖRSSI Kerroin viime vuoden lopulla tällä palstalla saunakaveristani, joka oli ryhtynyt pohtimaan sijoittamista. Talven aikana asiat ovat edenneet niin, että viimein oli aika laatia konkreettinen sijoitussuunnitelma.
”Asiat ovat edenneet” tarkoittaa elämäntilannepohdintoja. Entä jos eteen tulee asunnon hankinta? Olenko valmis kestämään osakesijoittamisen riskit eli salkun arvon puolittumisen?
Sovimme, että kävisimme normaalin saunamme sijaan Altaalla ja samalla esittelisin hänelle konkreettisen ehdotuksen.
Se piti laatia.
Puskurirahasto ja osakesalkku
Sijoittajan tärkein päätös on varojen jakaminen eri omaisuuslajien kesken. Yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa osakkeiden ja korkojen suhdetta.
Jos kaverini olisi mennyt pankin sijoitusmyyjän pakeille ja tämä olisi pannut hänet tekemään tavoite- ja riskikartoituksen, hänelle olisi luultavasti myyty jonkinmoista yhdistelmärahastoa. Kartoitukset on laadittu minusta elämälle vieraasti ajattelemalla, että sijoitusomaisuus olisi jokin elämästä erillinen saareke – ja ehkä myös siksi, että yhdistelmärahastot ovat niitä tarjoaville pankeille kannattavia tuotteita.
Usein on järkevämpää ajatella, että osa varoista on puskurirahastoa ja loput pitkän ajan sijoitussalkkua. Puskurirahat maatkoot pankkitilillä tai normaalimmassa korkotilanteessa lyhyen koron rahastossa, jossa ne eivät menetä kuin käyttöarvoaan ja josta ne saa nostettua tarvittaessa nopeasti.
Muut varat voi laittaa osakemarkkinoille, sillä osakemarkkinat ovat tavanneet tuottaa korkomarkkinoita paremmin jo muutamankin vuoden ajanjaksoilla.
Puskurirahaston määrittelyn jätän kaverini itsensä tehtäväksi. Ehdotuksessani keskityn vain siihen, mitä pitkän aikavälin osakesijoitussalkulle tehtäisiin.
Koko maailman etf ei kelpaa
Lähtökohtani oli, että hajauttaminen on markkinoiden ainut ilmainen lounas ja että kulut ovat negatiivista tuottoa. Sen mukaisesti varat hajautettaisiin laajalti ympäri maailmaa – näkemystä ottamatta – ja kustannuksia tarkkailtaisiin joka tasolla silmä kovana.
Kaikkein passiivisin ratkaisu olisi sijoittaa koko osakesalkku koko maailman osakemarkkinoita seurailevaan indeksituotteeseen. Tällainen olisi esimerkiksi Vanguardin koko maailman etf Vanguard Total World Stock, joka seurailee FTSE All World -indeksiä. Vanguard myy sitä rahastona ja etf:nä, ja etf:ää voi ostaa euroilla Saksasta. Etf:n vuotuiskulut ovat 0,25 prosenttia.
Siinä on kuitenkin kaksi ongelmaa. Pienempi niistä on se, että etf jakaa osingot ulos omistajilleen, mikä ei ole verotehokasta. Suurempi ovat kaupankäyntikulut.
Koska kaverini haluaa säästää vähitellen, kuukausittain, kertasijoitussummat ovat kolme-, enintään nelinumeroisia. Tällöin kaupankäyntikulut ulkomaisilla markkinoilla lohkaisevat kohtuuttoman paljon. Esimerkiksi Danskella passiivisen sijoittajan osakekaupankäynti maksaa 0,2 prosenttia kauppasummasta, vähintään 8 euroa. Tuhannen euron kaupasta kahdeksan euron kulu olisi 0,8 prosenttia. Lisäksi tulisi kahden euron kuukausittainen hallinnointikulu.
Kuukausisäästäjälle tulisi vuodessa kuluja 120 euroa.
Kuukausisäästösopimuksella edullisimmin
Olen itse sijoittanut etf:iin Nordnetin kuukausisäästöohjelmalla. Ohjelmassa mukana olevaan rajattuun etf-joukkoon saa sijoittaa ilman kaupankäyntikuluja. Nordnet ei veloita pörssiosakkeiden ja -etf:ien säilyttämisestä.
Kuukausisäästöostot tulee tehdä ohjelman puitteissa, ja ne tapahtuvat aina kuukauden viides päivä. Hyvä puoli on vaivattomuus: kun ohjelman on virittänyt, sijoitukset tehdään automaattisesti, ja sijoittajan tarvitsee vain huolehtia siitä, että tilillä on riittävästi rahaa.
Nordnetin kuukausisäästö-etf:ien valikoimassa on myös koko maailman osakemarkkinoille sijoittava indeksi-etf, Deutsche Bankin db Xtrackers MSCI AC World. Se seuraa MSCI AC World -indeksiä ja sen vuotuiskulu on 0,4 prosenttia. Vuotuiskulu ei ole perusosake-etf:lle mitenkään erityisen edullinen, mutta ihan kohtuullinen se on. Rahaston salkussa on noin 1 500 osaketta, mikä on selvästi vähemmän kuin Vanguardin Total World Stockissa, mutta peittoaa se kirkkaasti sijoittamisen muutamaan suomalaiseen pörssiyhtiöön tai pelkästään Eurooppaan sijoittavaan indeksiin.
1 500 osaketta on aivan järjetön määrä. Riittävän hajautuksen saisi jo sadasosalla siitä.
Jos ehdottaisin kaverilleni, että hän lataisi säännöllisesti satasia yhteen ainoaan etf:ään, saisin luultavasti vastattavakseni kosolti kysymyksiä. Tuntuu epäuskottavalta, että vain yhdellä etf:llä voisi hoitaa koko kiinnostavan osakesijoittamisen. Se olisi jo liian tylsää!
Vastuullisuudesta hyvä mieli pikkurahalla
Siksi laadin vaihtoehtoisen ehdotuksen. Sijoituskohteeksi otettakoon kolme etf:ää: yksi Yhdysvaltoihin, yksi Eurooppaan ja yksi kehittyville markkinoille. Säästöt niihin tehtäisiin suunnilleen siinä suhteessa, jossa markkinat ovat edustettuina koko maailman osakeindeksissä.
Yhdysvaltojen paino maailman osakemarkkinoilla on niin suuri, että jenkki-etf:ään menisi peräti 60 prosenttia kuukausittaisesta sijoitussummasta. 25 prosenttia voisi laittaa Eurooppaan ja 15 prosenttia kehittyville markkinoille.
Nordnetin etf-kuukausisäästöohjelmasta löytyy tähänkin sopivat tuotteet. Kaverini tuntien poimin vastuullisen sijoittamisen periaatteita soveltavat etf:t: Eurooppaan iShares MSCI Europe SRI UCITS ETF EUR (Acc), Yhdysvaltoihin iShares MSCI USA SRI UCITS ETF USD (Acc) ja kehittyville markkinoille iShares MSCI EM SRI UCITS ETF USD (Acc). Kahden ensimmäisen vuotuiskulu on 0,3 prosenttia, jälkimmäisen 0,35 prosenttia, eli ne ovat karvan verran Deutsche Bankin koko maailma -etf:ää edullisempia.
Edullisemmallakin pääsisi, jos ei halua ostaa itselleen hyvää mieltä ja katu-uskottavuutta vastuullisen sijoittamisen tuotteella. Silloin valinnat voisivat olla esimerkiksi Eurooppaan iShares MSCI Europe UCITS ETF (Acc), Yhdysvaltoihin iShares Core S&P 500 UCITS ETF ja kehittyville markkinoille iShares Core MSCI Emerging Markets IMI UCITS ETF. Niiden kulut ovat 0,12, 0,07 ja 0,18 prosenttia vuodessa. Näillä kolmella etf:llä salkkuun tulee yli 3 000 osaketta.
Vastuulliset vaihtoehdot maksavat siis suunnilleen kaksinkertaisesti perusindekseihin sijoittaviin etf:iin verrattuna. Absoluuttisina euroina ero on kuitenkin pieni. Jos koko salkun arvon on 10 000 euroa, vastuullisuuden lisäkulu on vain pari kymppiä vuodessa.
Rahastot niukasti hintavampia
Seligson & Co toi indeksisijoittamisen Suomeen. Olen ollut Seligsonin asiakas vuodesta 1999, mutta viime vuosina en ole tehnyt enää uusia sijoituksia yhtiön rahastoihin.
Myös Seligsonilta löytyisi Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja kehittyville markkinoille sijoittavat indeksirahastot. Dow Jones Sustainability North America- ja Dow Jones Sustainability Europe -indeksejä seurailevat Yhdysvallat- ja Eurooppa-rahastot noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Kehittyvien markkinoiden rahasto on rahastojen rahasto eli tekee sijoituksensa muihin rahastoihin.
Seligsonin rahastojen hallinnointipalkkiot ovat 0,4 prosentin luokkaa eli hieman korkeammat kuin aiemmin mainitsemiani SRI-etf:ien. Lisäksi Seligson perii sarananrasvausmaksun merkintöjen ja lunastusten yhteydessä: sisään tullessa maksu on 0,1 prosenttia, samoin poistuessa, paitsi jos rahastosta ramppaa ulos alle puolen vuoden kuluessa, jolloin maksu on 0,5 prosenttia. Nuo rahat menevät rahastolle ja kompensoivat merkinnöistä ja lunastuksista aiheutuvia kaupankäyntikustannuksia.
Seligson on fiksu yhtiö, jonka toimintaperiaatteita arvostan korkealle. Onko suomalaisen työn tukeminen kuitenkaan riittävä syy ehdottaa rahastosalkun rakentamista Seligsoniin? Jätän asian kaverini päätettäväksi.
OP erinomainen OP-asiakkaalle
Käsitykseni muodostettuani kysyin vielä Facebookin Sijoituskerho-ryhmässä, olisiko siellä jollakulla tarjottavana parempaa vaihtoehtoa kuukausisäästämiseen laajalti hajautettuihin indeksirahastoihin kuin Nordnetin kuukausisäästöohjelma. Tahallisten tai tahattomien väärinymmärrysten seasta löytyi kaksi oivaa huomiota: OP:n indeksirahastot ja etf-sijoittaminen Degiro-välittäjän kautta.
OP:llä on valikoimissaan kuusi osakeindeksirahastoa: Aasia, Amerikka, Eurooppa, Maailma, Pohjoismaat ja Suomi. Nimestään huolimatta OP-Maailma Indeksi ei sijoita koko maailman osakemarkkinoille vaan on rajautunut kehittyneille markkinoille. Kehittyvien markkinoiden indeksirahasto tarjonnasta puuttuu.
OP:n indeksirahastojen vuotuinen hallinnointipalkkio on 0,39 prosenttia eli samaa luokkaa kuin Seligsonilla, mutta juoksevat kulut nousevat Seligsonia suuremmiksi. OP:n valttikortti on kuitenkin se, että rahastosijoitukset kerryttävät bonuksia, jotka ovat OP:n sisäistä leikkirahaa. Niillä voi maksaa tiettyjä asiointimaksuja. Bonusta kertyy 0,25 prosenttia rahastosijoitusten määrästä, ja jos sen laskee kokonaan hyväksi, rahastojen reaalinen hallinnointipalkkio painuu 0,14 prosenttiin.
Jos pankki- ja vakuutusasiointia on OP-ryhmässä, OP:n indeksirahastot ovat ehdottomasti harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Kehittyviä markkinoita voi halutessaan ottaa aktiivisen rahaston kautta.
Degirollakin on kaupankäyntikuluttomia etf:iä
Degiro on hollantilaistaustainen osakevälittäjä, joka palvelee myös suomenkielisillä nettisivuilla. Se tarjoaa kaupankäyntiä yli kuudessakymmenessä pörssissä. Degiro ei välitä tietoja suoraan Suomen verottajalle, joten veroilmoitusta täyttäessä Degiron käyttäjille on tiedossa ylimääräistä käsityötä.
Degiro tarjoaa myös ilmaista etf-sijoittamista tiettyyn etf-joukkoon. Toimintaperiaate on toinen kuin Nordnetin kuukausisäästöohjelmassa: joka kuukauden ensimmäinen kauppa on kaupankäyntikuluton.
”Comission free” -etf:ien lista on pitkä ja lavea. Suomalaissijoittajan kannalta hankalasti monet relevantit listalla mukana olevat etf:t maksavat osingot ulos, mikä ei ole pitkäaikaissijoittajan kannalta optimaalista.
Lisäksi osingonmaksu aiheuttaa veroilmoituksen täytön yhteydessä lisätyötä sen verran, että en uskalla vinkata Degiroa kaverilleni. Kuinka hän, kokematon sijoittaja, puhisisikaan veroilmoituslomakkeen ja pääomatuloverotuksen kiemuroita saunan lauteilla. Vaivattomuus, yksinkertaisuus ja hyvä mieli ovat arvoja ja hyötyjä myös näin kaverin näkökulmasta.
Esittelen ehdotukseni kaverilleni ensi viikolla, ellei hän sitten satu lukemaan tätä palstaa.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
