Pörssiyhtiöt jakavat liki ennätysmäärän osinkoja tänä keväänä. Hyviltä yhtiöiltä saa silti kasvavia osinkoja tulevinakin vuosina, sijoittaja Kim Lindström uskoo.
”Olin tehnyt varovaisen arvion, että pörssiyhtiöiden osinkosumma nousee muutaman prosentin viimekeväisestä. Nyt tuntuu siltä, että kasvua voi tulla enemmän.” Näin arvioi sijoittaja ja sijoituskirjailija Kim Lindström osinkonäkymiä helmikuun alkupuolella.
Analyysiyhtiöiden ennusteissa on komeita osinkotuottoprosentteja. Esimerkiksi Inderesin ennusteen mukaan yli 20 pörssiyhtiötä tarjoaa peräti yli 5,4 prosentin osinkotuottoa, kun osinko suhteutetaan helmikuun alun (5.2.) osakekurssiin.
Viitisenkymmentä yhtiötä pääsee vähintään kolmeen prosenttiin. Toisaalta on myös parikymmentä yhtiötä, joista ei osinkoa heru lainkaan.
Kim Lindström arvostaa sijoittajana erityisesti hyviä osinkoyhtiöitä. Hän kiinnittää huomiota siihen, miten osingon euromäärä kussakin yhtiössä kehittyy. Jonkin verran osinkojen korotuksia on luvassa kevään yhtiökokouksissa.
”Esimerkiksi UPM nosti vuosi sitten osingon 0,70 eurosta 0,95 euroon, ja nyt se on nousemassa 1,15 euroon. Valmet on korottamassa 0,42 eurosta 0,55 euroon. Nämä ovat prosentuaalisesti aikamoisia korotuksia”, Kim Lindström sanoo.
Myös Tieto on monena vuonna peräkkäin kasvattanut osinkoaan. ”Se on joka vuosi jakanut varsinaisen osingon (nyt hallituksen ehdotus 1,20 e) ja lisäosingon (nyt 0,20 e).”
Tieto ilmoittaa jakavansa lisäosinkoa, koska haluaa sen avulla ”kehittää pääomarakennettaan.” Miltä tällainen järjestely tuntuu sijoittajan näkökulmasta?
”Sijoittajalle tärkein on tietysti osingon yhteismäärä. Osingon jakaminen kahdessa osassa luo kuitenkin tietynlaista epävarmuutta siitä, onko lisäosinko pysyvä vai tilapäinen.”
Osingon leikkaus olisi huono viesti
Yrityksen on syytä varoa euromääräisen osingon pienentämistä, jos yhtiö mielii säilyttää pitkäjänteisten sijoittajien kiinnostuksen. Kim Lindströmin mielestä analyytikot eivät tätä aina ymmärrä, jolloin osinkoennusteetkin saattavat mennä harhaan.
”Vaikka yhtiön tulos huononisi, ei osinkoa välttämättä suinkaan alenneta. Yhtiöt tietävät, että jos niin tehdään, se viestii markkinoille, että yhtiö näkee edessään huomattavia ja pitkäkestoisia vaikeuksia”, hän sanoo.
Hän on nähnyt alakanttiin arvioituja osinkoennusteita etenkin Fortumista, jolla on ollut välillä tulosongelmia. ”Nyt Fortumin johto ja hallitus ovat selvästi ilmoittaneet, että 1,10 euron osingosta pidetään kiinni ja jatkossa sitä pyritään kasvattamaan.”
Voiko osinko olla liian suuri?
Lihavilla osingoilla saattaa olla kääntöpuolensakin. Ne voivat olla merkki siitä, että yhtiöillä ei ole ollut järjellisiä investointikohteita.
Kim Lindströmin mielestä tällaista ongelmaa ei yleensä ole. Hän ei myöskään usko, että hyvä osinkovirta ehtyisi tämän kevään jälkeen. ”Kannattava yhtiö pystyy sekä investoimaan että pitämään omistajat tyytyväisinä. Niukkaa osinkoa maksavat yhtiöt eivät ole sijoittajalle kiinnostavia, sillä jos osakkeita ei myy, osinko on sijoittajan ainoa tuotto”, hän sanoo.
Sitä paitsi hyvien osingonmaksajien kurssikin kehittyy usein paremmin kuin huonojen.
Mutta miten suuri osinkotuotto on hyvä? Sitä on vaikea yksiselitteisesti määritellä. ”Olen valmis hyväksymään yhtiöltä matalan osinkotuoton, jos on nähtävissä, että tulevaisuudessa se nousee voimakkaasti. Jos suurta nousua ei ole odotettavissa, vaadin osinkotuotolta enemmän”, Kim Lindström selittää.
Joskus ennen osinkotuottoa oli tapana verrata tuottoon, joka korkosijoituksista, esimerkiksi valtion obligaatioista, oli saatavissa. Nykyään pienen riskin korkotuottoa ei käytännössä ole saatavissa mistään, joten korot eivät ainakaan tällä hetkellä kelpaa vertailukohdaksi.
Kevään osingot
ENNUSTE
| Yritys | Osinko, euroa | Osinkotuotto |
| Privanet | 0,25 | 7,6% |
| Cap Man | 0,11+ | 6,7% |
| Titanium | 0,44+ | 6,7% |
| Fortum | 1,10 | 6,3% |
| Citycon | 0,13 | 6,1% |
| Ramirent | 0,45+ | 6,0% |
| Telia | 2,30+* | 6,0% |
| EQ | 0,50 | 5,5% |
| Evli Pankki | 0,52+ | 5,3% |
| Sampo | 2,45+ | 5,2% |
| Bittium | 0,30 | 5,2% |
| Tieto | 1,40+ | 5,0% |
| Nokia | 0,19+ | 4,9% |
| Apetit | 0,70 | 4,8% |
| Kemira | 0,53 | 4,7% |
| Kesko | 2,20+ | 4,7% |
| Martela | 0,32- | 4,7% |
| Elisa | 1,65+ | 4,7% |
| Orion | 1,45- | 4,6% |
| Cramo | 0,85+ | 4,5% |
| Marimekko | 0,55+ | 4,5% |
| Aspo | 0,44+ | 4,4% |
| Panostaja | 0,04 | 4,4% |
| Kotipizza Group | 0,60+ | 4,3% |
| Oriola | 0,12- | 4,3% |
| Restamax | 0,34+ | 4,3% |
| Piippo | 0,27+ | 4,2% |
| United Bankers | 1,50+ | 4,2% |
| UPM | 1,15+ | 4,1% |
| Nokian Renkaat | 1,56+ | 4,1% |
| Alma Media | 0,32+ | 4,1% |
| Metso | 1,05 | 4,0% |
| Technopolis | 0,15+ | 3,9% |
| Outokumpu | 0,25+ | 3,9% |
| Raute | 1,20+ | 3,8% |
| YIT | 0,25+ | 3,7% |
| Kone | 1,65+ | 3,6% |
| Neste | 1,85+ | 3,3% |
| Fiskars | 0,75- | 3,3% |
| Metsä Board | 0,23+ | 3,2% |
* Telian osinko SEK
Osingot tilikaudelta 2017. Osinko on yhtiön hallituksen ehdotus, jos tilinpäätöstiedote on julkaistu ennen 5.2. Muutoin osinko on Inderesin ennuste. Osinkotuottoprosentti on laskettu 5.2. osakekursseilla. Merkki osingon perässä kertoo, ennustetaanko osingon kasvavan tai pienenevän edellisestä vuodesta.
Ennuste on laskettu Inderesin aktiivisessa seurannassa olevista noin sadasta yhtiöistä, joista tässä ovat osinkotuotoltaan suurimmat. Joukosta puuttuu esim. Nordea. Lähde: Inderes
Ulla Simola
