Muutamaa pettymystä lukuun ottamatta osakesäästäjä voi olla varsin tyytyväinen pörssiyhtiöiden osinkoesityksiin. Millaisen sijoittajan salkkuun vakaat osingonmaksajat sopivat erityisen hyvin?
Koronapandemia koetteli maailmaa suurimman osan viime vuodesta, mutta siitä huolimatta valtaosa Helsingin pörssin yhtiöstä selvisi varsin hyvin vaikeasta vuodesta.
Myös tulosjulkistusten yhteydessä kerrotut hallitusten osinkoesitykset ovat olleet osakkaille pääosin mukavaa kuultavaa. Monen yrityksen osinko yltää analyytikkojen ennusteisiin, osa jopa pystyy ne ylittämään.
”Isoja osinkopettymyksiä ainakaan isoimmilta yhtiöiltä ei ole juuri nähty. Useimmat maksavat sen, mitä niiltä on odotettukin”, Danske Bankin senioristrategi Tuukka Kemppainen huomauttaa.
Sijoittaja ja sijoituskirjailija Tom Lindström sanoo olevansa yllättänyt siitä, kuinka hyviä tuloksia yhtiöt pystyivät vaikeana vuonna tekemään. Tämä näkyy myös osinkoesityksissä.
”Yhtiöiden liikevaihto on laskenut keskimäärin kautta linjan, mutta tulokset ovat pudonneet suhteessa vähemmän. Yhtiöt ovat pystyneet tekemään tulosta leikkaamalla kustannuksia suhteellisesti enemmän kuin liikevaihto on laskenut. Koneistosta on saatu tehoja enemmän irti”, Lindström toteaa.
Pörssiyhtiöissä voittajia ja häviäjiä
Korona-aika on kuitenkin jakanut yhtiöt jyrkästi voittajiin ja häviäjiin.
Jotkut ovat jopa hyötyneet koronasta. Esimerkiksi päivittäistavaroiden myyntiä kasvattanut Kesko aikoo maksaa osinkoa 0,75 euroa osaketta kohti, kun edellisellä tilikaudella osinko oli 0,63 euroa.
Kuitukankaita muun muassa hengityssuojiin valmistava Suominen taas ehdottaa maksettavaksi 0,10 euron osinkoa ja 0,10 euron pääomapalautusta, kun viime vuonna yhtiön osinko oli 0,05 euroa.
Myös toimialojen sisällä näkyy isoja yhtiökohtaisia eroja. Konepajoista Kone teki jälleen kelpo tuloksen ja nostaa osinkoaan reippaasti. Myös Valmetin omistajille on luvassa osingon korotus. Sen sijaan Wärtsilän hallitus esittää osinkoon isoa leikkausta.
Nordea lupaa isot osingot
Seuratuimpiin yhtiöihin kuuluva Nokia ei maksa tänä vuonna osinkoa. Tässä ei ole osakkaille mitään uutta, sillä pitkään vaikeuksista kärsinyt ja 5g-verkon investointeihin kassavarojaan käyttänyt yhtiö jätti myös viime vuonna osingonmaksun väliin. Tulevasta osinkopolitiikasta on luvassa tietoa viimeistään maaliskuun puolivälissä järjestettävässä pääomamarkkinapäivässä.
”Nokialla olisi ehkä kykyä maksaa osinkoa. Ehkä yhtiössä ajatellaan kuitenkin niin, että käännetään ensin iso laiva ja palataan sitten osingonmaksajaksi”, Kemppainen sanoo.
Ehkä suurin mielenkiinto kohdistuu tänä vuonna pankkien osinkolinjauksiin. Nordea kertoi vahvasta tuloksesta, mikä näkyy myös pankkikonsernin osinkoesityksestä.
Euroopan keskuspankin EKP:n ohjeistuksen vuoksi Nordea joutui muiden suurten pankkien tavoin lykkäämään osingonmaksua viime keväänä koronapandemian vuoksi. Nyt pankki aikoo ottaa vahingon takaisin ja maksaa yhteensä peräti 0,79 euron osakekohtaiset osingot vuosien 2019 ja 2020 tuloksista.
Valtaosa osingoista maksettaisiin syyskuun 2021 jälkeen, mikäli EKP sen sallii.
Sijoittajalle kassavirtaa osingoista
Osakemarkkinat heiluvat ja epävarmuus on suurta, mutta yksi asia ei ole Kemppaisen ja Lindströmin mielestä muuttunut mihinkään: vakaata osinkoa maksavien yhtiöiden kerääminen sijoitussalkkuun on edelleen hyvä strategia pitkäjänteiselle sijoittajalle.
”Jos haluaa kassavirtaa kerran vuodessa ‒ tai joistakin yhtiöistä nykyisin kaksi tai neljä kertaa vuodessa ‒ niin osingonmaksajat ovat hyvä vaihtoehto.”
”Ja vielä parempi, jos hyviä suomalaisia osingonmaksajia hankkii osakesäästötilille, sillä silloin tilin sisällä osingot voi sijoittaa uudelleen ilman veroja”, Kemppainen sanoo.
Osinkojen merkitys korostuu Kemppaisen mielestä entisestään tilanteessa, jossa korot ovat nollassa ja pankkitilillä raha ei tuota mitään.
”Osingoista voi kuitenkin saada tyypillisesti 3–4 prosentin vuosituoton.”
Defensiiviset eli suhdanteista riippumattomat yhtiöt ovat olleet yleensä hyviä osingonmaksajia.
”Näin on todennäköisesti tulevaisuudessakin”, Kemppainen huomauttaa.
Tällaisia yhtiöitä on perinteisesti löytynyt telealalta, kaupasta ja sähköyhtiöiden kaltaisista yhteiskuntapalveluista. Pankitkin ovat olleet hyviä osingonmaksajia – tosin eivät välttämättä tällä hetkellä.
Katsasta yhtiön osinkohistoria
Tom Lindström neuvoo osakkeiden valinnassa katsomaan osinkohistoriaa eli sitä, miten yhtiö on maksanut osinkoa viime vuosina. Se antaa viitettä yleensä myös tulevaan.
Klassinen esimerkki tästä on Sampo, joka on vuodesta toiseen maksanut tasaista osinkoa. Toistakymmentä vuotta yhtiö myös korotti osinkoaan koko ajan. Nousuputki tosin katkesi viime vuonna, kun Sampo joutui laskemaan osinkoa Nordean osinkolinjan muutoksen vuoksi. Sampo on Nordean suurin yksittäinen omistaja.
”Osinkosijoittajan kannalta hankalia ovat sen sijaan yhtiöt, joiden osingonmaksussa on vuosittain isoja heilahteluja. Esimerkiksi välillä voittoa ja välillä tappiota tehneen Outokummun osingonmaksu on ollut yhtä arpapeliä”, Lindström mainitsee.
Viime vuonna Outokumpu ei maksanut osinkoa lainkaan, eikä sitä ole luvassa osakkaille tänäkään vuonna.
Lindström sanoo, että osinkohistorian lisäksi kannattaa katsoa myös yhtiön liiketoimintaa ja sen käyttäytymistä eri taloussuhdanteissa. Vuodesta toiseen suhteellisen tasaista tulovirtaa tekevä yhtiö pystyy yleensä myös maksamaan säännöllistä osinkoa.
”Jos kassaan tulee rahaa, ei sitä nollakorkojen aikana kannata pankkitililläkään pitää, vaan se kannattaa jakaa osakkaille.”
a) Analyysiyhtiö Inderesin ennuste
b) Ei ennustetta saatavilla, taulukossa edell. vuoden osinko
c) Konsensusennuste (yhtiö ei Inderesin seurannassa)
Muut (ei merkintää): hallituksen ehdotus
Ruotsin kruunuissa noteeratut osingot muunnettu euroiksi.
Analyysiyhtiö Inderesin osinkotaulukossa oli virheitä joidenkin yhtiöiden luvuissa. Inderes on korjannut virheet tähän 19.2.2021 korjattuun taulukkoon.
Matti Remes
