Riskinotolla tuotot kasvamaan?

Osakesäästäjä voi lisätä riskinotolla sijoitussalkkunsa tuotto-odotuksia, mutta kannattaako pitkäjänteisen sijoittajan innostua riskistä?

”Riskisissä osakkeissa kiehtoo se, että jokainen osake voi laskea vain ja ainoastaan sata prosenttia, mutta nousupotentiaali on ääretön. Sen takia hyvin hajautetulla korkeariskisten osakkeiden salkulla voi päästä periaatteessa erinomaisiin tuottoihin, vaikka veikkaisi oikein vain joka toisen hevosen”, Sijoittaja.fin toimitusjohtaja Hannu Huuskonen sanoo.

Mitä suuremmat riskit, sitä paremmat tuotto-odotukset, on yksi sijoittamisen toistelluimmista lainalaisuuksista. Käytännössä kovan tuoton hakeminen pörssistä riskinottoa kasvattamalla ei ole kuitenkaan helppoa.

”Itse asiassa riskisimmät osakkeet tuottavat keskimääräistä heikommin pitkällä aikavälillä. Sen sijaan matalimman riskitason osakkeiden on havaittu sijoitustutkimuksissa tuottavan markkinoita paremmin”, Huuskonen kuvaa.

Tuotot jäävät vaatimattomiksi Huuskosen mukaan siksi, että pörssin huippujen ja kuoppien ennakointi on niin vaikeaa. Vaikka nousumarkkinassa salkun saisi riskiyhtiöitä suosimalla tukevasti plussalle, harva ehättää myydä osakkeensa juuri ennen suunnan kääntymistä. 

Riskin arviointi vaikeaa

Osakkeen riskitasoa arvioidaan yleensä niin kutsutulla beta-kertoimella, joka kuvastaa osakekurssin volatiliteettia eli heiluntaa suhteessa markkinoihin.

Jos beta on yksi, osake kulkee periaatteessa samaa tahtia pörssin kanssa. Sen sijaan esimerkiksi Outokummun osakkeen beta on 1,9, mikä tarkoittaa, että sen kurssi ja tuotot vaihtelevat teknisesti ottaen lähes kaksinkertaisesti Helsingin pörssin yleisindeksiin verrattuna.

Nordean osakestrategin Kristian Tammelan mielestä volatiliteetti on kuitenkin huono mittari riskin arvioimiselle. ”Se kertoo vain, millaiset liikkeet osakekurssilla on, eikä ollenkaan esimerkiksi liikkeen suuntaa. Samaan lopputulokseen voi päästä riippumatta siitä, onko volatiliteetti suuri tai pieni. Ongelmana on, ettei riskin arvioimiseen ole parempiakaan mitattavia työkaluja.”

Tammelan mielestä osakkeiden riski pitäisi nähdä laajemmin ja arvioida sitä myös vaikkapa yhtiöiden strategiaa, johtoa, kilpailutilannetta ja megatrendejä analysoimalla.

”Ihan perusmaalaisjärjen käytöllä voi välttää monta miinaa. Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole välttämättä paras idea sijoittaa jäykkään kauppakonserniin, jolla on haasteita edessä. Sen sijaan verkkokauppojen mahdollisuus pärjätä ja kasvaa kannattavasti on todennäköisesti paljon isompi”, Tammela kuvaa. 

Ajoitus ratkaisee

Jos haluaa saada hyödyt irti kurssiheilahteluista, salkkuun kannattaa poimia korkean betan yhtiöitä, joilla on edessään käänne parempaan. Merkkejä tuloskäänteestä voi yleensä nähdä jo silloin, kun markkinoilla yleisesti ollaan vielä skeptisiä.

”Yleensä on kuitenkin parempi odottaa selvempiä merkkejä käänteestä kuin tarttua putoavaan puukkoon liian aikaisin. Kovan riskin käänneyhtiöissä edes kymmenien prosenttien nousu ei välttämättä tarkoita tuottopotentiaalin katoamista”, Huuskonen sanoo.

Mitä enemmän riski kiehtoo, sitä paremmin sijoitussalkku kannattaa hajauttaa. Markkinaheilunnan hyödyntämisessä tarvitaan ennen kaikkea kurinalaisuutta.

”Sijoittaja voi kytätä selviä ylilyöntejä, jotka tunnistaa esimerkiksi teknisen analyysin ja yhtiöön liittyvien odotusten avulla. Odotuksiaan vastaan itselleen voi asettaa kurinalaiset kaupankäyntisäännöt myynti- ja ostotasojen määrittämiseksi”, Huuskonen kuvaa.

Huuskonen poimisi korkeariskisistä yhtiöistä nyt Outokummun, YIT:n ja Martelan, vaikkei selviä signaaleja tuloskäänteistä parempaan nyt olekaan.

”Outokumpu tarjoaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita kurssiheilunnasta pitävälle treidarille. Viime aikoina on ollut nähtävissä jo merkkejä paremmasta, mutta trendikäänne tuloksessa ja analyytikkoennusteissa antaa vielä odottaa. Myös rakennusalalla on näkyvissä piristymistä.”

Myös Tammela innostuu Outokummusta, jonka ”uusi johto näyttää tekevän oikeita asioita”. Korkean riskin ja tuottopotentiaalin yhtiöissä hän kääntäisi katseensa myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

”Kiinnostavia ovat muun muassa öljypalveluyhtiöt, joiden kurssit ovat ymmärrettävistä syistä laskeneet. Esimerkiksi norjalainen Subsea 7 on alan suurimpia toimijoita eikä ainakaan ensimmäisiä, jotka kaatuvat, jos öljyalan ongelmat jatkuvat. Meillä on ostosuositus myös esimerkiksi tanskalaiselle Bavarian Nordicille, joka kehittää rokotteita RS-virusta ja ebolaa vastaan. Biotekniikan yhtiöt ovat aina kova riski sijoittajalle”, Tammela kuvaa. 

Viiden vuoden salkkuun?

”Rakennusalalla nähtävissä jo piristymistä” 

• Outokumpu
• YIT
• Martela

Toimitusjohtaja Hannu Huuskonen, Sijoittaja.fi

”Öljyalalla sekä riskejä että mahdollisuuksia”

• Outokumpu
• Subsea 7
• Bavarian Nordic

Osakestrategi Kristian Tammela, Nordea

Pitkä ja lyhyt tuotto

Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.

Tarkastelussa on nyt yhtiöitä, joilla on korkea beta-kerroin (riskimittari). Kuviosta näkee, että esimerkiksi Martelan kurssi on puolen vuoden aikana noussut 84 % ja viiden vuoden aikana laskenut 27 %.

Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.

Taulukko perustuu yhtiöiden kursseihin 4.4.2016.

Lähde: Bloomberg ja Nordea, Interactive Data

Halpa vai kallis?

P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.

Nämä p/e-luvut (2016 ennuste) on laskettu käyttämällä 4.4. kurssia. Outokummun ja SSAB:n p/e oli negatiivinen. 

Lähde: Bloomberg ja Nordea