Taloustaidon listalla Venäjä-yhtiöt pärjäävät erinomaisesti, mutta kannattaako sijoittajan ottaa ylimääräistä riskiä, kun kasvun ennakoidaan jäävän itänaapurissa joka tapauksessa vaatimattomaksi?
Ilmassa on kylmän sodan tunnelmia ja Venäjän talous sakkaa, mutta Taloustaidon listalla Venäjällä toimivat pörssiyhtiöt, kuten Nokian Renkaat, YIT, Fortum, Kesko ja Yleiselektroniikka, ovat kivunneet ylöspäin. Onko riskejä karttavalle pitkäaikaissäästäjälle tarkoitettu lista lainkaan kartalla maailman menosta – vai voiko Venäjä-yhtiöistä todella löytää kiinnostavia sijoituskohteita?
ˮJos sietää riskiä ja on valmis odottelemaan kriisin ratkeamista, Venäjä-yhtiöistä voi löytää mielenkiintoisia sijoituskohteitaˮ, listaa tuottavan Inderesin pääanalyytikko Sauli Vilén väittää.
Vilénin mukaan riskiä pienentää se, että Venäjä-yhtiöiden osakekurssit ovat ropisseet ja kurssit ovat osittain jopa reilusti alakanttiin suhteessa yhtiöiden tuloksiin ja taseisiin.
ˮEsimerkiksi Nokian Renkaat on oikeasti kasvuyhtiö, mutta se hinnoitellaan nyt arvoyhtiöksi. YIT taas hinnoitellaan poikkeuksellisen lähelle sen tasearvoa. Kun arvostukset tulevat alas, osakkeesta tulee vähemmän riskinen. Riskiprofiili on hyvin maltillinen, vaikka yhtiöiden tulokset jäisivätkin pienemmiksiˮ, Vilén sanoo.
Kansainväliset sijoittajat varovaisia
Etenkin kansainväliset sijoittajat ovat karsineet salkuistaan Venäjä-riskiä, mikä näkyy myös suomalaisyhtiöiden kursseissa. Toisaalta taas kotimainen omistajuus on samaan aikaan Venäjä-yhtiöissä kasvanut.
ˮEhkä meillä suhtaudutaan Venäjä-riskiin eri tavalla. En tiedä, olemmeko me liian optimisia vai kovempia ottamaan riskejä. Aiemmistakin kriiseistä on tuttu ilmiö, että Suomen osakemarkkinat ovat reuna-aluetta, jonka ulkomaiset sijoittajat tyhjentävät salkustaan todella nopeastiˮ, Vilén sanoo.
Suurempien riskien vastapainoksi Venäjän markkinat ovat aina näihin päiviin asti pystyneet houkuttelemaan sijoittajia länsimaita selvästi nopeammalla talouskasvullaan. Mutta entä jos kasvu hyytyy alle kahteen prosenttiin, kuten on ennustettu? Tai mitä, jos kauppapakotteet laajenevat?
ˮValtaosa suomalaisyhtiöistä sanoo, että liiketoiminta jatkuu kriisistä ja pakotteista huolimatta Venäjällä ihan normaalisti. Venäläiset kuluttajat ostavat edelleen asuntoja ja esimerkiksi leipomotuotteita. He ovat tottuneet säännöllisin välein tuleviin kriiseihin eivätkä hätkähdä kovin helposti. Mutta jos pakotteet pahenevat, ne voivat osua merkittävästikin myös suomalaisyhtiöihinˮ, Vilén kuvaa.
Talouskasvun hidastuminen on ongelmallista − etenkin, kun se yhdistyy nopeana laukkaavaan inflaatioon. Edes kriisin laukeaminen ja pakotteiden purku eivät takaa, että Venäjä-yhtiöt selviävät kriisistä kuivin jaloin.
Ruplan alamäki pienentää kuluja...
Yksi Helsingin pörssin Venäjä-riippuvaisimmista yhtiöistä on elektroniikan tukkukauppias Yleiselektroniikka, jonka tuloksesta peräti puolet syntyy itänaapurissa. Yhtiö saa kiittää alkuvuoden reippaasta tulosparannuksestaan erityisesti heikkoa ruplaa, mikä on leikannut merkittävästi yhtiön kuluja.
ˮVenäjä näyttää Yleiselektroniikalle hyvältä, mutta ongelmana on, että tulevaisuudesta on vaikea sanoa vielä oikein mitään. Tähän mennessä Venäjä on ollut Yleiselektroniikalle yksi tuloksen ajureista, mutta tulevaisuus on hyvin epävarmaˮ, yhtiötä Inderesillä seuraava analyytikko Mikael Rautanen sanoo.
Toinen ruplan heikentymisestä hyötyvä yhtiö on Nokian Renkaat, joka on keskittänyt tuotantoaan Venäjälle. Yhtiön kurssiluisun taustalla on sijoittajien pelko siitä, että joko Venäjä tai EU voi kieltää renkaiden viennin Venäjältä kokonaan.
ˮTällainen vientikielto olisi typerä ja siksi epätodennäköinen, mutta jos riski toteutuu, se olisi katastrofi Nokian Renkaille. Käytännössä yhtiö ei pystyisi paikkaamaan tuotantoaan ja palvelemaan asiakkaitaan Euroopassa, Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa, Vilén sanoo.
...ja parantaa samalla Venäjän kilpailukykyä
Myös Venäjän suurimmalla länsimaisella asuntorakentajalla YIT:llä menee Venäjällä ainakin toistaiseksi vielä hyvin. Kriisioloissa venäläiset ohjaavat varojaan mielellään turvaan reaaliomaisuuteen, kuten asuntoihin, sillä monella on vielä tuoreessa muistissa vuoden 1998 kriisi. Silloin ruplan romahdus vei monilta säästöt kerralla.
Pitkittyessään kriisi näkyy kuitenkin väistämättä myös asuntomarkkinoilla − etenkin, jos Venäjän keskuspankki joutuu inflaatiota hillitäkseen nostamaan ohjauskorkoaan. Se heijastuisi välittömästi myös lainamarkkinoihin.
Toisaalta nopeaankin toipumiseen on edellytyksiä, jos Venäjälle tärkeiden raaka-aineiden hinnat (liuskeöljyn ja -kaasun suosion kasvusta huolimatta) kehittyvät suotuisasti.
ˮHistoriallisesti Venäjän talous on ponnistanut hyvin kriisien jälkeen. Heikentynyt rupla parantaa maan kilpailukykyä ja Venäjällä ovat peruspalikat kunnossa: siellä on edelleen vaurastuva keskiluokka ja hyvät öljytulot. Jos toisaalta kauppapakotteet jäävät voimaan ja geopoliittinen kireys säilyy, Venäjän talouskasvu voi halvaantua pidemmäksikin aikaaˮ, Sauli Vilén sanoo.
- Nokian Renkaiden osaketta on murjottu pörssissä, kun sijoittajat pelkäävät Venäjän ja lännen välisen rajan sulkeutuvan rengasvienniltä. Yhtiön tuloskuntoon nähden osake on erittäin houkuttelevasti hinnoiteltu eikä vientikieltoa voi pitää kovin todennäköisenä.
- Pakotteet ja vastapakotteet vaikuttavat melko vähän Keskoon, joka etsii Venäjällä sijaitseviin ruokakauppoihinsa korvaavia tuotteita paikallisilta tuottajilta. Ruplan kurssin alamäki on leikannut myös yhtiön kuluja.
- Länsimainen energiayhtiö painii Venäjällä suurten poliittisten riskien kanssa. Fortum on laskenut tavoitteitaan idässä, ja myös Pohjoismaissa yhtiön näkymät ovat huonot. Osakekurssi on pysynyt riskeihin nähden yllättävän korkealla.
- Asuntomarkkinat vetävät edelleen Venäjällä, jossa kuluttajat ohjaavat rahojaan turvaan heikkenevää ruplaa vastaan. YIT on maassa toimivista länsimaisista asuntorakentajista suurin, eikä ole odotettavissa, että asuntorakentamiseen alettaisiin puuttua poliittiselta taholta.
- Ruplan kurssilasku paransi alkuvuonna elektroniikan tukkukauppiaan Yleiselektroniikan tulosta. Voiko tahti jatkua, kun venäläisten ostovoima hiipuu – etenkin, jos alalle lätkäistään pakotteita? Ukrainasta hiljan vetäytyneen yhtiön tuloksesta jo noin puolet tulee Venäjältä.
Outi Airaksinen
Kuva: Lehtikuva
