Venäjän talouden alamäki on ollut pettymys monelle pörssiyhtiölle, ja pakotteet ja vastapakotteet haittaavat toimintaa. Itänaapurin markkinoilta löytyy silti suomalaisia onnistujiakin.
Suomen talous on ollut viime vuosina vahvassa myötätuulessa, mutta samaan aikaan itänaapuri Venäjällä on kärsitty lähes olemattomasta talouskasvusta ja kansalaisten reaalitulojen laskusta.
Alennustilaa ovat vauhdittaneet tärkeimmän vientituotteen eli öljyn hinnan lasku, ruplan voimakas heikkeneminen ja Krimin valtauksen jälkeen voimaan tulleet lännen kauppapakotteet.
Vielä kymmenen vuotta sitten Venäjä oli Suomen toiseksi suurin kauppakumppani.
Vuoden 2018 tullitilastojen mukaan se on enää kuudenneksi tärkein vientikohde.
”Suomalaisille pörssiyhtiöille Venäjän merkitys on kokonaisuutena tarkastellen pienentynyt. Maa ei ole kuitenkaan edelleenkään missään nimessä marginaalinen”, Alexandria Rahastoyhtiön päästrategi ja salkunhoitaja Tero Wesanko sanoo.
Salkunhoitaja Tomi Paavilainen Finlandia Groupista nostaa esimerkeiksi Fortumin ja Nokian Renkaat, joille Venäjä on edelleen tärkeä maa.
”Kummankin yhtiön liikevaihdosta noin 20 prosenttia kertyy Venäjältä. Lisäksi molemmat ovat tehneet maahan merkittäviä investointeja”, Paavilainen perustelee.
Fortum omistaa Länsi-Siperiassa kahdeksan voimalaitosta. Nokian Renkailla on rengastehdas Pietarin lähistöllä.
”Nokian Renkaat on Venäjän rengasmarkkinoilla lähestulkoon ainut toimija, joka tuottaa renkaat paikallisesti. Se on iso etu suhteessa kilpailijoihin”, Wesanko toteaa.
Osa vetäytynyt, osa onnistunut
Viiden viime vuoden aikana usea suomalainen yritys on kuitenkin supistanut merkittävästi toimintaansa Venäjällä tai vetäytynyt maasta kokonaan. Pörssiyhtiöistä niihin kuuluvat muun muassa Stockmann, Kesko ja Oriola-KD.
Myös Venäjällä suurin toivein toimintaansa kasvattaneet rakennusyhtiöt ovat joutuneet pettymään. Tappiollisten rakennushankkeiden myötä esimerkiksi SRV ja YIT pyrkivät nyt vähentämään Venäjä-riippuvuuttaan.
Monella suomalaisella pörssiyhtiöllä on kuitenkin edelleen merkittävää liiketoimintaa Venäjällä. Fortumin ja Nokian Renkaiden ohella niitä ovat esimerkiksi Aspo, Atria ja Tikkurila.
MITÄ VENÄJÄ-MITTAREITA SEURANTAAN? ”Ylivoimaisesti eniten sijoitusmarkkinoiden Venäjä-sentimenttiin vaikuttavat muutokset raakaöljyn hinnassa. Se näkyy myös ruplan heilahteluina.” Päästartegi Tero Wesanko, Alexandria Rahastoyhtiö
Tero Wesangon mielestä erityisesti monialayhtiö Aspo on onnistunut hyvin Venäjä-strategiassaan.
”Yhtiö on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan Venäjällä myös Ukrainan sodan ja talouskriisin aikana.”
Maaliyhtiö Tikkurila ilmoitti viime keväänä luopuvansa uudesta tehdassuunnitelmasta Venäjällä. Yhtiöllä on kuitenkin maassa jo tuotantoa, ja se on kauppa- ja rakennusmaaleissa sikäläinen markkinajohtaja.
”Viime aikoina yhtiö raportoinut positiivisia lukuja alueen myynnin kehityksestä”, Paavilainen sanoo.
Hän nostaa onnistujien joukkoon myös Ponssen. Metsäkonevalmistaja perusti tytäryhtiön Venäjälle vuonna 2005, minkä jälkeen myynti on kasvanut tasaisesti.
MITÄ VENÄJÄ-MITTAREITA SEURANTAAN? ”Venäjän taloudellinen tila korreloi edelleen vahvasti raaka-ainemarkkinoiden kehityksen kanssa. Kuluttajien ostovoimaakin on tärkeää seurata.” Salkunhoitaja Tomi Paavilainen, Finlandia Group
”Onnistujiin kuuluu myös muun muassa vaneriteollisuudelle laitteistoja valmistava Raute. Yhtiön mukaan kysyntä Venäjällä on ollut viime aikoina aktiivista. Markkina-alueen osuus on kasvanut yli neljännekseen yhtiön koko liikevaihdosta”, Paavilainen toteaa.
Etua idänkaupan perinteistä
Venäjän arvaamaton politiikka, jatkuvasti muuttuva sääntely-ympäristö ja tahmea hallintokulttuuri luovat epävarmuutta yritysten toimintaympäristöön. Se vaikeuttaa liiketoiminnan suunnittelua etenkin pidemmällä aikavälillä.
”Toisaalta suomalaisyritysten mahdollisuudet liiketoiminnalle Venäjällä ja kilpailuasetelma ovat monia muita länsimaita paremmat. Suomen idänkaupalla on pitkät perinteet. Lisäksi suomalaisyrityksiin kauppakumppanina sekä niiden tuottamien tuotteiden ja palvelujen laatuun luotetaan”, Wesanko muistuttaa.
Myös valtiollisilla suhteilla on edelleen suuri merkitys idänkaupassa. Paavilaisen mukaan yksi Suomen ja Venäjän lämpimistä väleistä hyötynyt yhtiö on Finnair.
”Suomi ja Venäjä neuvottelivat Finnairille luvan lentää Siperian yli, ja se antaa Finnairille todella merkittävän kilpailuedun verrattuna muihin eurooppalaisiin lentoyhtiöihin.”
Heikon ruplan, kauppapakotteiden ja niihin liittyvän rahoituksen vaikeutumisen myötä venäläiset yritykset joutuvat nyt miettimään tarkasti, mitä ulkomaista voi tai kannattaa ostaa. Kotimaista tuotantoa pyritään tukemaan tuonninkorvausohjelmalla, jonka mukaan esimerkiksi julkisissa hankinnoissa on suosittava Venäjällä valmistettuja tuotteita.
Suomalaisyhtiöt ovat olleet kuitenkin varovaisia perustamaan tuotantolaitoksia Venäjälle. Pidemmän päälle se saattaisi kuitenkin kannattaa.
”Yleisesti ottaen tuotantonsa Venäjälle siirtänyt yritys pärjää muita paremmin”, Wesanko sanoo.
Milloin pakotteiden purkaminen alkaa?
Venäjän ja EU:n viilenneissä suhteissa on nyt nähtävissä pientä lämpenemistä, kun Ukrainan kriisiin on haettu aiempaa tiiviimmin diplomaattista ratkaisua. Esimerkiksi kauppapakotteiden mahdollista lieventämistä voi kuitenkin vain arvailla.
”Oletettavasti kauppa Suomen ja Venäjän välillä lisääntyisi, jos pakotteita alettaisiin purkaa. Venäjän merkitys suomalaisille yhtiöille on kuitenkin pienentynyt viime vuosien aikana, joten erityisen voimakasta, laajaa kasvua tuskin olisi seurauksena”, Paavilainen arvioi.
Wesangon mielestä Venäjän vastapakotteilla on ollut todennäköisesti suurempi vaikutus Suomeen kuin EU:n pakotteilla. Venäjän toimet ovat vaikuttaneet kielteisesti etenkin elintarviketeollisuuteen, ennen muuta liha- ja maitoalaan.
”Jos vastapakotteita purettaisiin, hyötyjinä voisivat olla pörssiyhtiöistä muun muassa Atria ja pörssin ulkopuolelta Valio.”
Matti Remes
