Valtion merkittävät omistukset Helsingin pörssissä ovat piensijoittajille enimmäkseen hyvä asia. Hyvä osinkovirta on molemmille tärkeää, mutta joskus intressit voivat mennä ristiin.
Suomen valtio on osakkaana 16 suomalaisessa pörssiyhtiössä joko suoraan tai sijoitusyhtiö Solidiumin kautta.
Omistusosuudet vaihtelevat. Posti Groupista valtio omisti joulukuussa lähes 66 prosenttia, Finnairista lähes 56 prosenttia ja Fortumista runsaat 51 prosenttia. Pienimmillä omistusosuuksilla valtion on mukana Nokiassa (lähes 6 prosenttia) ja Sammossa (runsaat 6 prosenttia).
Valtion pörssiomistukset ovat herättäneet jo pitkään vilkasta keskustelua. Eniten hyväksyntää saavat strategiset sijoitukset, joilla varmistetaan määräysvalta huoltovarmuuden kannalta tärkeissä yhtiöissä. Niihin kuuluvat energiahuollosta vastaavat Fortum ja Neste.
Valtio omistaa kuitenkin myös Nokian Renkaiden, Stora Enson ja Valmetin kaltaisten, kansainvälisillä markkinoilla toimivien yhtiöiden osakkeita. Tällaisten osuuksien myynti nousee aika ajoin keskusteluun valtion ankaran rahapulan helpottamiseksi.
Hyvä osinkotuotto yhteinen intressi
Yksityissijoittaja Tomi Salo sanoo, että piensijoittajan kannalta valtion vahva läsnäolo Helsingin pörssissä on enimmäkseen hyvä asia.
"Valtio edellyttää omistamiltaan yhtiöiltä yleensä vakaata osinkovirtaa. Hyvät osinkotuotot ovat tärkeä asia myös monelle piensijoittajalle."
Myös Sijoittaja.fi-palvelun perustajayrittäjä Timo Heikkilä sanoo, että valtio-omisteiset yhtiöt sopivat piensijoittajalle vakaan osinkotuoton vuoksi. Sijoitussalkussa kannattaa olla kuitenkin myös yhtiöitä, joilla on potentiaalia nostaa omistaja-arvoa.
"Valtion vaatimus hyvistä osingoista ei ole aina paras vaihtoehto, jos osinkoihin menevät rahat voisi käyttää yhtiön liikevaihtoa ja tulosta kasvattaviin investointeihin", Heikkilä perustelee.
Valtio ei tee omistuksistaan pikaisia osto- tai myyntipäätöksiä. Tämä tuo vakautta ja ennakoitavuutta pitkällä aikavälillä sijoittavan osakesäästäjän sijoitussalkkuun.
"Valtion omistuksella on tasapainottava vaikutus. Se voi vähentää tai jopa ehkäistä piensijoittajien etujen kannalta haitallisia nurkanvaltauksia", Tomi Salo mainitsee.
Varovainen valtio voi jarruttaa uudistuksia
Toisaalta valtio voi olla hänen mielestään joskus liiankin varovainen ja hidas sijoittaja. Tämä saattaa jarruttaa yhtiön uudistumista ja päätöksentekoa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Valtiolle tärkeitä asioita ovat työllisyyden kaltaiset kansantaloudelliset asiat. Tästä syystä yrityksiltä saatetaan odottaa investointien ja työpaikkojen painottamista kotimaahan.
"Valtio-omisteisissa yhtiöissä maksimaalinen taloudellinen kannattavuus ei ole ehkä aina se kaikkein keskeisin kriteeri. Voihan olla, että Finnair pitää yllä reittejä, vaikka ne eivät olekaan yhtiölle huippukannattavia", Timo Heikkilä pohtii.
Toisaalta valtio näyttää myös ymmärtävän omistajana, että pörssiyhtiön tulee tehdä päätöksiä liiketaloudellisin perustein. Neste valitsi Rotterdamin uuden uusiutuvien tuotteiden jalostamon sijaintipaikaksi, vaikka vaihtoehtona miljardiluokan investoinnille oli Porvoo.
Äkillisessä kriisitilanteessa valtio voi olla erittäin vahva tuki pörssiyhtiölle. Tämä tuli esille lentoliikenteen romahduttaneessa koronakriisissä, jossa valtio pelasti Finnairin todennäköiseltä konkurssilta varmistamalla kohtuuhintaisen rahoituksen.
Myös Fortumia valtio auttoi tukalassa paikassa, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sysäsi energiamarkkinat kaaokseen. Valtio järjesti pika-aikataululla yli kahden miljardin euron hätälainan, jolla yhtiö säilytti maksukykynsä.
VALTIONYHTIÖT SIJOITTAJAN SALKUSSA | "Yleensä vakaita pitkällä aikavälillä, mutta eivät välttämättä paras vaihtoehto omistaja-arvon kasvattamisessa."
Perustajaosakas Timo Heikkilä, Sijoittaja.fi
Valtion edustus hallituksissa puhuttaa
Vuosien varrella on käyty paljon keskustelua valtion edustajista pörssiyhtiöiden hallituksissa.
Periaatteet ovat vaihdelleet hallituskausittain. Nykyinen hallitus ei ole ajanut Fortumin, Nesteen tai Finnairin hallituksiin valtion edustajaa, mutta seuraava hallitus voi olla asiasta taas eri linjoilla.
Tomi Salo muistuttaa, että pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenet eivät edusta yksittäistä osakkeenomistajaa, vaan heidän tehtävänään on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.
"On syytä pohtia tarkkaan, löytyykö virkamieheltä yhtiölle lisäarvoa tuovaa osaamista vai pitäisikö hänen tilallaan olla toimialan tunteva ammattilainen."
Valtion päätöksenteossa viimeinen sana on aina poliitikoilla. Timo Heikkilän mukaan joissakin tilanteissa kiusaus valtionyhtiön poliittiseen ohjaukseen voi olla suuri, vaikka pörssiyhtiön tulisi tehdä itsenäisiä päätöksiä liiketaloudellisin perustein.
"Aikanaan ihmeteltiin, liittyikö Fortumin miljardi-investointeihin Venäjälle jonkinlaista poliittista ohjausta ja olisiko täysin yksityinen yritys lähtenyt ottamaan sellaisia riskejä."
Heikkilä ei ole havainnut, että poliitikot olisivat viime aikoina pyrkineet ainakaan näkyvästi vaikuttamaan pörssiyhtiöiden toimintaan. Yksityissijoittajan kannattaa olla kuitenkin valppaana.
"Jos alkaa haiskahtaa, että poliittinen ohjaus vaikuttaa haitallisesti yhtiön strategisiin linjauksiin tai investointeihin, osakkeista luopumista kannattaa harkita."
VALTIONYHTIÖT SIJOITTAJAN SALKUSSA | "Valtio haluaa vakaata osinkovirtaa, mutta voi olla omistajana varovainen tekemään yhtiössä tarvittavia muutoksia."
Yksityissijoittaja Tomi Salo
Matti Remes
