veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Muuttuuko sijoittajan Venäjä uhasta mahdollisuudeksi?

Muuttuuko sijoittajan Venäjä uhasta mahdollisuudeksi?
2.10.2019

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Venäjän osakemarkkinat ovat olleet kuluneena vuotena kovassa vedossa. RTS-indeksi on noussut vajaat 30 prosenttia vuodenvaihteesta, MSCI Russia -indeksi selvästi enemmän. Venäjä jättää kirkkaasti taakseen tärkeimmät kehittyneet ja suurimmat kehittyvät markkinat.

Venäjä-sijoittaja ei silti ole vielä saavuttanut indeksihuipputasoa, sillä vuosikymmenen alun jälkeen Venäjän poliittinen tilanne, Krimin niemimaan valtaus, ruplan syöksy ja länsimaiden pakotteet ovat panneet jarruja Venäjän talouteen ja laskeneet kursseja. Viime vuodet Venäjän markkinat ovat kuitenkin olleet noususuunnassa.

Mikä selittää Venäjän osakemarkkinoiden kovan vireen tänä vuonna, eQ Venäjä -rahaston salkkua hoitava, eQ:n kehittyvistä markkinoista vastaava johtaja Jukka-Pekka Leppä?

”Ensinnäkin öljyn hinnan lähes 20 prosentin nousu vuoden alusta, mikä on varsin positiivinen asia Venäjän taloudelle, sillä öljy ja kaasu ovat tärkeimmät vientiartikkelit. Toinen tekijä on se, että venäläiset yhtiöt ovat alkaneet maksaa parempia osinkoja. RTS-indeksin osinkotuotto on nyt 6,6 prosenttia. Se on varsin korkea.”

Osinkotuotot korkealla

Venäjän osakemarkkinoiden arvostuskertoimet ovat perinteisesti olleet matalia. Osin se johtuu markkinoille hinnoitellusta poliittisesta riskistä, osin yhtiöiden toimialoista. MSCI Russia -indeksissä öljy- ja kaasuyhtiöiden osuus on kuutisenkymmentä prosenttia, rahoitusalan parikymmentä ja raaka-aineiden reilut kymmenen prosenttia.

Kun arvostukset ovat edullisia, myös osinkotuotot voivat nousta korkeiksi, ja niin ne Venäjän tapauksessa ovat tehneetkin.

Kuinka varmalla pohjalla osingot ovat ja saako länsimainen sijoittaja rahat ongelmitta?

”Osingot tulevat myös länsimaiselle sijoittajalle, tämän suhteen ei ole ongelmia. Osinkotaso voi hyvinkin olla kestävä, sillä Venäjän valtio haluaa lisää osinkotuloja ja pörssiyhtiö maksava keskimäärin vain 40 prosenttia tuloksestaan osinkona. Yhtiö siis tienaavat selvästi enemmän rahaa kuin maksavat ulos. Tällöin yhtiöillä on osingon lisäksi varaa vielä investoida tai vahvistaa tasettaan”, eQ:n Jukka-Pekka Leppä sanoo.

Yahoo! Financen mukaan esimerkiksi Norilsk Nickelin eteenpäin katsova osinkotuotto olisi kymmenen, Gazpromin seitsemän, Lukoilin kuusi ja Sberbankin seitsemän prosenttia. 

Katse pakotteisiin

Venäjän osakemarkkinoiden kehitys ei ole niinkään kiinni yhtiökohtaisista tiedoista kuin makrotaloudellisista ja poliittisista tekijöistä.

”Tärkeimpiä tekijöitä ovat raaka-aineiden, eritysesti öljyn, hinta ja poliittinen tilanne”, Jukka-Pekka Leppä sanoo.

”Mikäli pakotteista päästäisiin eroon, se olisi positiivinen asia. Toisaalta mikäli poliittinen tilanne heikkenee, pakotteita voi tulla lisää”, hän pohtii.

Rahastosijoittajat kotiuttavat euroja

Vaikka Venäjän osakemarkkinat ovat olleet nousussa – tai sitten juuri siitä syystä – suomalaiset rahastosijoittajat ovat vetäneet kuluneena vuotena rahojaan pois itänaapurin osakemarkkinoilta.

Suomen suurin Venäjä-rahasto on OP-Venäjä, jonka salkussa hölskyy noin 200 miljoonan euron pääomat. Sen nettomerkinnät alkuvuoden aikana ovat 23 miljoonaa euroa pakkasella.

Danske Invest Russiasta on nostettu pois 13 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä siihen on laitettu rahaa. Suhteessa menetys on suurempi kuin OP:n rahastolla, sillä Dansken Venäjä-rahaston salkku on vain reilun 50 miljoonan euron suuruinen.

Jukka-Pekka Lepän hoitama eQ Venäjä on kutistunut vain parin miljoonan euron salkuksi. Rahasto yhdistetäänkin ensi kuun alussa eQ Kehittyvät Markkinat Osinko -rahastoon. 

Viikon trio: Venäjä-alttiutta Suomi-yhtiöillä

Reilut kymmenen vuotta sitten puhuttiin, että Venäjä on Suomen seuraava Nokia. Suurehkot suomalaisyhtiöt laajensivat kilvan toimintaa itärajan tuolle puolen. Venäjä oli myös kansainvälisiä sijoittajia suomalaisyhtiöiden äärelle houkutellut sijoitustarina.

Sittemmin moni yhtiö on tullut Venäjältä takaisin pillit pussissa, häntä koipien välissä ja monia miljoonia köyhempänä. Suuria kärsijöitä ovat olleet esimerkiksi median omistusrajoituksistakin kärsinyt Sanoma ja myös kotimarkkinoillaan suuriin vaikeuksiin joutunut Stockmann. Suomalaiset rakennusyhtiöt ovat ottaneet Venäjällä eri asteisia kolhuja. Keskokin luopui Venäjän rautakaupoistaan.

Aivan kaikki yhtiöt eivät kuitenkaan ole lähteneet Venäjältä, ja muutamalle Helsingin pörssin yhtiölle Venäjä on merkittävä markkina-alue.

Aspon Leipurin- ja Telko-liiketoimintojen henkilöstöstä valtaosa työskentelee Venäjällä, Ukrainassa ja muissa IVY-maissa. Niiden osuus koko Aspo-konsernin liikevaihdosta on lähes kolmannes. Tikkurila on koko pörssitaipaleensa ajan ollut Venäjä-yhtiö, ja se tuo noin neljänneksen maalifirman liikevaihdosta.

Myös Rautelle Venäjä on tärkeä markkina. Koska Rauten liiketoiminnasta suuri osa on projekteja, yksittäisenä vuotena yksittäisen markkinan osuus saattaa heilahdella paljon jo yhden tehdastilauksen vuoksi. Kolmen viime vuoden aikana Venäjän osuus Rauten saamista tilauksista on yhtiön viime vuoden vuosikertomuksen mukaan 25 prosenttia.

Alla olevaan taulukkoon tiedot on kerätty Aspon, Rauten ja Tikkurilan vuoden 2018 vuosikertomuksista. Aspon kohdalla liikevaihto kattaa Venäjän lisäksi muut IVY-maat ja Ukrainan, Rauten kohdalla on prosenttiosuus kolmen viime vuoden tilauskertymästä.

Yhtiö Liikevaihto Osuus
Aspo 171,9 milj. euroa 32 %
Raute   25 %
Tikkurila 134,4 milj. euroa 24 %

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa kahta Venäjän osakemarkkinoille sijoittavaa etf-rahastoa sekä mainituista yhtiöistä Nokiaa, Sanomaa, Keskoa, Tikkurilaa ja Rautea.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.