KARON GRILLI Korkojen nousu 2010-luvun pitkän nollakorkokauden jälkeen on taatusti saanut suun hymyyn Mandatumin pääkonttorissa Helsingin Bulevardilla.
Kun korkosijoituksista saa taas tuottoa, Mandatum on pystynyt siirtämään sijoituksiaan entistä enemmän korkoihin. Korkosijoitukset katsotaan vakavaraisuuslaskennassa vähäriskisemmiksi kuin esimerkiksi osakesijoitukset, ja osaltaan siksi Mandatum on tällä hetkellä selvästi yliomavarainen.
Vuodenvaihteessa yhtiön vakavaraisuussuhde oli 221 prosenttia – ja siinä on jo otettu huomioon keväällä pidettävälle yhtiökokoukselle hyväksyttäväksi esitetty 33 sentin osakekohtainen osinko. Mandatumin oma tavoite vakavaraisuussuhteelle on 170–200 prosenttia.
Mandatum on kertonut pyrkivänsä jakamaan omistajilleen vuosina 2024–2026 yhteensä puolen miljardin osingot, mikä tarkoittaa nykyisellä osakemäärällä kutakuinkin euroa osaketta kohden. Vakavaraisuussuhde sallisi tänä keväänä ehdotettua korkeammankin osingonjaon.
Miksi hilloatte rahaa omassa taseessanne sen sijaan että maksaisitte sen osakkeenomistajille, Mandatumin toimitusjohtaja Petri Niemisvirta?
”Me olemme tulleet listoille itsenäisenä yhtiönä viitisen kuukautta sitten. Olemme alkuvaiheessa taipalettamme. Olemme voimakkaasti vähentäneet riskejä taseessamme. Itse näen, että tässä vaiheessa on syytä olla konservatiivinen”, Niemisvirta sanoo Karon Grillissä.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Mandatumin kanssa. Mandatum maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin.
Varainhoito kovassa kasvussa
Mandatumin juuret ovat henkivakuuttamisessa, mutta yhtiö on voimakkaasti pyrkinyt kaiken aikaa enemmän varainhoitajaksi.
Yhtiöllä on vanha laskuperustekorkoinen vakuutuskanta, joka sitoo pääomia. Näitä sopimuksia Mandatum pyrkii aktiivisesti pienentämään, mikä mahdollistaa pääomien jakamisen omistajille. Vakuutuspohjaista sijoittamista, jossa sijoitusriskin kantaa asiakas, Mandatum tarjoaa yksityishenkilöille sekä yrityksille ja yrittäjille.
Lisäeläkeratkaisuissa asiakaspito on erinomainen. Se tekee liiketoiminnasta ennustettavaa.
Henkilöasiakkaiden vakuutusliiketoiminnassa nettorahavirrat ovat kuitenkin yhtiöstä ulospäin. Viime vuonna samoin kuin edellisenä asiakkaille maksettiin noin 75 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä asiakkaat tekivät uusia sijoituksia. Hallinnoitava pääoma kuitenkin kasvoi kahdeksisen prosenttia. Yritysasiakkaiden puolella rahaa virtasi Mandatumiin enemmän kuin ulos.
Laskuperustekorkoisen kannan, yksityishenkilöiden vakuutussijoittamisen ja yritysten pääasiassa vakuutuspohjaisten ratkaisujen lisäksi Mandatumin neljäs tukijalka on varainhoito. Vuodenvaihteessa Mandatumilla oli hoidossaan karvan alle kahdentoista miljardin euron asiakasvarat, jotka jakautuivat niin, että henkilöasiakkaiden osuus oli 3,2 miljardia, yritysliiketoiminnan osuus 2,3 miljardia ja varainhoidon 6,4 miljardia euroa.
Varainhoito on ollut kovassa kasvussa. Viime vuonna segmentin hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat lähes 17 prosenttia. Mandatumilla on vanhastaan osaamista erilaisissa korkosijoittamisen osa-alueissa. Nyt kun korot ovat alkaneet maistua sijoittajille, Mandatum on pystynyt haukkaamaan markkinaa.
”Me olemme kansainvälisen tason pelaaja esimerkiksi credit-tuotteessa”, Petri Niemisvirta sanoo.
Siinä on toinen syy sille, miksi nollakorkoajan päättyminen vetää Mandatumissa suupielet ylöspäin.
Raha tuo liikkumavaraa
Kuudenneksen orgaaninen kasvu varainhoidossa on melkoinen suoritus, jonka saavuttamisessa on markkinatilanteen lisäksi auttanut ristiinmyynti: Mandatum pyrkii tarjoamaan varainhoitopalveluitaan paitsi instituutiosijoittajille myös yrityksille ja vauraille yksityishenkilöille, joihin yhtiöllä on entuudestaan kontakti muiden liiketoimintojensa kautta.
Varainhoitobisnes skaalautuu hyvin. Hieman karrikoiden sama salkunhoitaja tai salkunhoitotiimi, joka hoitaa sadan miljoonan euron salkkua, pystyy suunnilleen samalla työllä hoitamaan miljardin salkkua. Siksi asiakasvarojen kasvu on tie menestykseen.
Taseen suoman liikkumavaran myötä Mandatumilla on oivat mahdollisuudet hankkia hallinnoitavia varoja, osaamista tai jakelukanavia tai kaikkia näistä yritysostojen kautta. Petri Niemisvirta ei lähde mukaan yritysostospekulaatioihin. Mutta muutaman sadan miljoonan euron yritysosto olisi mahdollinen, eikö niin?
”No sanotaan että ei meillä ole ongelmia varallisuuden, taseen eikä kassavirran kanssa”, hän suostuu myöntämään mutta muistuttaa edelleen tarpeesta olla konservatiivinen: ”Toimimme liiketoiminnassa, jossa pääomamarkkinat vaikuttavat tulokseen merkittävästi.”
Saxo- ja Enento-omistukset myynnissä
Mandatum ei ole yhtiönä valmis. Sen lisäksi että sillä voi olla haluja toimia yritysostajana, sillä on ainakin haluja myydä Sammosta irtaantumisen myötä tulleet omistukset Saxo-pankissa ja pörssilistatussa Enentossa.
Kun myynnit toteutuvat, Mandatum on entistä pahemman ylivarakkuusongelman äärellä. Toisaalta pidättyväisen osingonjaon ansiosta Mandatumin ei ole pakko myydä näitä omistuksia kiireellä vaan vasta sopivan tarjouksen tullen.
Mandatumilla olisi vakavaraisuustunnuslukujen puolesta varaa ottaa omalla taseellaan enemmänkin riskejä, jos siihen vain olisi haluja. Sellaisia suunnitelma ei kuitenkaan ole.
”Olemme [laskuperustekorkoisen kannan taseen] sijoitustoimintamme riskinotossa ennemminkin menneet toiseen suuntaan, eli riskin vähentämiseen”, Petri Niemisvirta muistuttaa.
Mandatumin laskuperustekorkoisen kannan taseesta 73 prosenttia on korkosijoituksissa. Loput on sijoitettu listaamattomiin lainoihin (private debt), listaamattomiin osakkeisiin (private equity), noteerattuihin osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Karon Grillissä selviää myös, millä keinoilla Mandatum haluaa kansainvälistyä ja mitä mittareita toimitusjohtaja itse katsoo johtamassaan yhtiössä aamulla ensimmäiseksi. Petri Niemisvirta kertoo myös oman parhaan sijoituksensa.
Marinadissa biodiversiteettistrategia
Marinadi-osiossa käsitellään biodiversiteettiä. S-Pankin varainhoito julkisti vastikään biodiversitettiä eli luonnon monimuotoisuutta koskevan strategiansa. Miksi pankilla pitää olla sellainen?
”Maailman talousfoorumi on arvioinut, että ekosysteemipalvelut eli luonnon monimuotoisuus ja tämäntyyppiset asiat vaikuttavat noin 50 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. On aika luonnollista, että sijoittaja ja pankki ovat miettineet, miten biodiversiteettikato tulee vaikuttamaan jatkossa esimerkiksi sijoituksiin”, S-Pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen sanoo.
Leskisen mukaan S-Pankki ei ole vielä tässä vaiheessa tyrkännyt yhtiöitä pois sijoitusuniversumistaan biodiversiteettiasioiden vuoksi. Toisaalta ilmastonmuutos on yksi tärkeistä biodiversiteettikatoon vaikuttavista asioista.
”Tietenkin meillä on ilmastonmuutoksen vuoksi käytetty myös keppiä: ei sijoiteta yhtiöihin, joissa vaikka hiili näyttelee merkittävää osaa liikevaihdosta tai toiminnasta.”
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Hän omistaa Mandatumia.
Karon Grilli -haastattelu on tehty yhteistyössä Mandatumin kanssa. Mandatum maksaa osallistumisesta ohjelmaan mutta ei vaikuta siinä esitettyihin kysymyksiin. Karon Grilli -ohjelmaan sisältyvän Marinadi-osio on tehty yhteistyössä S-Pankin kanssa.
