KARON GRILLI ”Amerikkalainen sijoittaja Jesse Livermore, joka vaikutti pörssimarkkinoilla 1900-luvun alussa, sanoi: ’On aika ostaa, on aika myydä osakkeita ja on aika mennä kalaan.’ Tätä kalastusaikaa on jatkunut aika pitkään, eikä vieläkään voi sanoa, että kannattaa ostaa”, sanoo sijoittaja ja sijoituskirjailija Seppo Saario.
Heti perään hän kuitenkin lisää: ”Mutta todennäköisesti nyt ostaa suhteellisen halvalla.”
”Avaintekijänä on saada inflaatio alas, jolloin korot lähtevät alas. Kun korot nyt lähtevät alas, kurssit lähtevät ylös”, Saario pohtii Karon Grillissä.
Korot alkoivat laskea jo viime vuoden lopulla, jolloin myös osakekurssit lähtivät nousuun. Eikö kuitenkaan vielä ole aika siirtyä kalalta osakemarkkinoille?
Seppo Saarion huolet liittyvät tammikuun ensimmäisten kauppapäivien vaisuun menoon.
”Jos tammikuussa kurssit menevät alas, se on tosi huono merkki”, hän varoittaa.
Entä kuinka sijoittajalegenda arvioi Helsingin pörssin yleisindeksin olevan tammikuussa 2025 nykyiseen verrattuna?
”Aika paljon korkeammalla”, Saario sanoo. ”Jos käänne tulee, indeksi nousee 30 prosenttia. Nämä aina yllättävät. Kun mennään ylös, mennään ylemmäs kuin kuvitellaan, ja kun mennään alas, mennään paljon alemmas kuin on voitu uskoa.”
Mies joka toi osakesijoittamisen Suomeen
Seppo Saario on vain hieman liioitellen mies, joka toi osakesijoittamisen Suomeen. Ensimmäiset pörssiosakkeensa – Suomen Fordia – hän osti koulupoikana syksyllä 1954, ja osakesijoittamisen opiskeleminen vei hänet nuorukaisena kesätöihin kalifornialaiseen pankkiin.
Myöhemmin Saario työskenteli Yhdysvalloissa Huhtamäen palveluksessa ja opiskeli Columbian yliopiston Business Schoolissa, jossa muutamaa vuotta aiemmin oppia oli ammentanut Warren Buffett.
Vuoden 1973 alussa eli miltei päivälleen 51 vuotta sitten ilmestyi Saarion ensimmäinen sijoituskirja Pörssiosakkeet sijoituskohteena (W+G).
Sarajevon ja Los Angelesin olympialaisten eli Marja-Liisa Hämäläisen (nyk. Kirvesniemi) kolmen kultamitalin ja Martti Vainion dopingkäryn vuotena 1984 ilmestyi ensimmäinen Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirja, josta on tullut suomalaisen sijoituskirjallisuuden ohittamaton klassikko. Kirjasta on ilmestynyt lukuisia uudistettuja painoksia osin hieman eri nimillä. Viimeisin uudistettu painos ilmestyi vuonna 2020.
Miten sijoitan pörssiosakkeisiin oli pitkään käytännössä ainoa suomalainen osakesijoitusopas. Vasta vuosituhannenvaihteessa tarjonta alkoi laajentua toden teolla. Saarion kirja on inspiroinut lähes kaikkia Suomen osakesijoitusmaailmassa viime vuosikymmeninä toimineita, ja kaikilla on siitä mielipide.
Tärkein sijoitusvihje on kasvava osinko
Toimittaja Kirsi Poikolainen kutsui Talouselämässä Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjaa pörssiraamatuksi. Kun kirjailija oli markkinoinnin ammattilainen ja kustantamo ymmärsi myynnin päälle, sana painettiin vuoden 2000 painoksen kanteen, ja viimeistään siitä asti Saarion teokseen on viitattu yleisestikin raamatullisin termein.
Eniten raamattumaisuutta on teokseen kuuluvassa sadassa ikivihreässä pörssivihjeessä. Numeroidut pörssivihjeet ovat kuin Raamatun jakeita tai käskyjä, joista lukija voi valita itselleen sopivimman. Iskevät kiteytykset jäävät mieleen.
Sadan ikivihreän pörssivihjeen idean Saario sai ranskalaisesta reseptikirjasta. Pörssivihjeiden joukko on päivittynyt kirjan uudistusten yhteydessä, mutta perusajatus ja tärkeimmät opinkappaleet ovat säilyneet samoina.
Mutta mikä sadasta ikivihreästä pörssivihjeestä on kaikkein tärkein?
”Kaikista tärkein on numero yksi: Osakkeen arvonnousun peruste on kasvava osingonjako”, Seppo Saario sanoo.
”Rahavirran pitää tulla yhtiöstä osakkeenomistajalle, ja sen pitää kasvaa joka vuosi”, Saario sanoo.
”Jos yhtiö kasvaa ja sen suhteellinen kannattavuus pysyy ennallaan, automaattisesti sen nettotulos euroina kasvaa. Siitä jaetaan sopiva osuus osakkeenomistajille. Tämä on ydin, minkä takia osakkeita kannattaa omistaa.”
”Ellei yhtiö kasva tai ei tee tulosta, ei ole mitään virkaa omistaa sellaista.”
”Kaikki on kiinni ihmisistä”
Ennen täysipäiväiseksi sijoittajaksi ryhtymistään Seppo Saario teki pitkän työuran suomalaisen liike-elämän palveluksessa ensin Huhtamäellä, sitten Amerilla. Saario oli firettäjä jo aikana, jolloin termiä ei tunnettu, ja hänen sijoitustoimintansa tavoite oli taloudellinen riippumattomuus.
Kun vuonna 1989 kovan pörssibuumin aikaan Saario oli New Yorkissa markkinoimassa suomalaista uutta pörssiyhtiötä sijoittajille Kouri Capitalin leivissä, hän sai liiallisesta stressistä aiheutuneen sairauskohtauksen. Sen jälkeen hän 51-vuotiaana jättäytyi palkkatöistä.
Mitä toimiminen liike-elämän palveluksessa opetti osakesijoittamisen kannalta?
”Kaikki on ihmisistä kiinni, ihmisten motivaatiosta. Johtajan merkitys on valtavan suuri. Ihmisten merkitys ja heidän motivoiminen on avainasemassa”, Saario sanoo.
Toinen oppi: ”Miljoonan euron tienaaminen teollisuudessa on todella vaikeaa ja kunnioitettavaa. Sijoitusmarkkinoilla miljoonat ja miljardit hyppelevät koko ajan, mutta raaka työ teollisuudessa on aika kovaa.”
Karon Grillin erikoispitkässä jaksossa käsitellään Saarion elämää, uraa ja sijoitusperiaatteita tunnin ja vartin ajan.
Varma tapa hävitä sijoitusmarkkinoilla
Yksi rahoitusteorian havainnoista on, että aktiivisen sijoittajan on vaikea voittaa pörssien keskimääräistä kehitystä. Yhtä lailla aktiivisen rahaston on vaikea pärjätä indeksille, sillä rahastoja painavat rahastoyhtiön perimät hallinnointipalkkiot. Niinpä rahoitustutkimus suosittaa sijoittamaan indekseihin matalilla kuluilla, eli käytännössä indeksirahastoihin.
Nordealla on enemmän aktiivisia kuin passiivisia rahastoja. Miksi, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen?
”Aktiivisista rahastoista löytyy myös niitä, jotka voittavat indeksin”, Eronen huomauttaa.
”Passiiviset toimivat tietyillä markkinoilla. Yhdysvallat, Euroopan osakemarkkina, aika kivasti. Kehittyvät markkinat ei niin hyvin, korkomarkkinat – aika heikosti”, hän sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi suomalaisiin pienyhtiöihin ei löydy indeksirahastoja.
Eronen nostaa esiin rahastojen kulujen suhteen aktiivisuuteen. Hän kertoo myös, mikä on varma tapa hävitä rahastosijoituksilla.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut grillinpitäjä. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Nordeaa.
Karon Grillin Marinadi-osio on tehty kaupallisessa yhteistyössä Nordea Fundsin kanssa.
