veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Uusi tieliikennelaki muuttaa liudan sääntöjä – luvassa sekavia viivoja ja velvollisuus ennakoida

Uusi tieliikennelaki muuttaa liudan sääntöjä – luvassa sekavia viivoja ja velvollisuus ennakoida
29.5.2020

Suomessa on kautta aikojen ollut omia hullutuksiaan tieliikennelaissa. Aikoinaan sellainen oli lisäjarruvalon kielto. Tässä päättäjät uskoivat enemmän yhtä virkamiestä, U.U.J. Koposena tunnettua liikenneministeriön teknisen toimiston toimistopäällikköä, vanhaa katsastusmiestä Ukko Unto Johannes Koposta kuin autoalan asiantuntijoita, sillä seurauksella, että Suomeen tuotavista autoista piti poistaa niissä olevia lisäjarruvalot 1980-luvun puoliväliin asti.

Samanlainen typeryys on ollut varoitusvilkkujen käyttämisen kielto auton liikkuessa, joka on elänyt tähän päivään asti mutta siirtyy nyt uuden tieliikennelain myötä historiaan.

Samalla kuitenkin luovutaan muutamista hyvistä käytännöistä: Autoliitto, Liikenneturva ja poliisi korostivat jo vuonna 2017 omissa lausunnoissaan, ettei keltaisista sulkuviivoista tulisi luopua, mutta nyt 1.6.2020 niitä aletaan uuden tieliikennelain myötä maalata valkoisiksi. Taustalla on kansainvälinen liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus sekä lähes kaikissa muissa EU-maissa oleva yksivärijärjestelmä.

Jatkossa keltainen väri varataan tilapäisten liikennejärjestelyjen pituussuuntaisiin merkintöihin.

Keltaisia ovat myös linja-auto- ja raitiovaunupysäkeillä käytettävät reunamerkinnät sekä uuteen lakiin lisätyt pysäyttämisrajoitus ja risteysruudutus, joilla rajoitetaan ajoneuvon pysäyttämistä ajoradalle.

Värin ohella uutta tieliikennelaissa on se, että keskiviivan voi virallisestikin korvata kahdella rinnakkaisella keskiviivalla, jollaisia on tiemerkintäkokeiluissa jo nähty muutamilla tieosuuksilla.

Sekavalta kuulostaa se, että vaihtuvasuuntaisten kaistojen erottamiseen käytetään pitkiä yhtenäisiä varoitusviivoja ja ajosuunnat osoitetaan muilla merkinnöillä.

Uutta on myös se, että kiertoliittymien ajokaistanuolia voi näkyä jo kiertoliittymää lähestyttäessä.

Ontto ennakointivelvollisuus

Suuri muutos uudessa tieliikennelaissa on siirtyminen ennalta-arvattavuudesta ennakointiin, joka tulee aiheuttamaan oikeudessa setvimisiä siitä, mitkä toisten osapuolten ennalta-arvaamattomat liikkeet tienkäyttäjän olisi pitänyt osata ennakoida.

Yleensä auton kuljettaja on vapautettu syytteistä, kun on todettu, ettei hänellä ole ollut mitään mahdollisuutta nähdä toista osapuolta. Ex-päätoimittaja Martti Merilinna kuitenkin kertoi hiljattain Tekniikan Maailmassa korkeimman oikeuden päätöksestä 2013:94, jossa kuorma-auton kuljettaja todettiin syylliseksi, vaikka hän ei tosiasiallisesti pystynyt näkemään kääntyvän auton alle ajanutta polkupyöräilijää ja vaikka alemmat oikeusasteet olivat hänet syytteestä vapauttaneet.

Myöskään vuonna 2017 tapahtuneessa Raaseporin tasoristeysonnettomuudessa kuljettajalla ei ollut mitään mahdollisuutta nähdä junaa, kun radan ja tien kohtauskulma oli Tekniikan Maailman kertoman mukaan 47 astetta. Tasoristeys suljettiinkin onnettomuuden jälkeen. Vastoin yleistä mielipidettä apulaisoikeuskansleri kuitenkin vaati vailla vaihtoehtoja reitille määrätyn asevelvollisen kuskin syytteeseen.

Uudessa tieliikennelaissa kuljettajan pitäisi nähtävästi pystyä ennakoimaan mahdottomatkin tilanteet, kuten sen, että toinen osapuoli ei ehkä noudatakaan liikennesääntöjä, mikä kertoo huonosta lainvalmistelutyöstä.

Heikkoa lainsäädäntötyötä

Auto, liikenne ja kuljetus- sekä Ajolinja-hyötyajoneuvolehtiä julkaisevan B-yhtiöt Oy:n verkkolehti KN-Uutiset puolestaan julistaa, että uudessa tieliikennelaissa oleva liikennevirhemaksu on esimerkki huonosta ja rikosoikeudellisten kriminalisointiperiaatteiden vastaisesta lainsäädännöstä.

”Uusi tieliikennelaki mahdollistaa sen, että osa yli 20 km/h ylinopeuksista jää kokonaan rankaisematta, koska uuden liikennevirhemaksun soveltamisala päättyy 20 km/h ylinopeuteen ja jo 21 km/h ylinopeudesta tulisi rangaistussäännöksenä käyttää RL 23 luvun 1 §:ään kirjattua liikenneturvallisuuden vaarantamista.

Lain tulkinnan mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ei voida kuitenkaan rangaista silloin, jos tienkäyttäjän menettely on ollut omiaan aiheuttamaan vain vähäistä vaaraa. Kun liikennevirhemaksu voidaan määrätä enintään 20 km/h ylinopeudesta, sitä suuremmasta, vain vähäistä vaaraa aiheuttavasta ylinopeudesta ei voi määrätä kumpaakaan, ei sakkoa eikä liikennevirhemaksua”, KN-Uutiset väittää.

”On täysin käsittämätöntä, että kyseinen merkittävä epäkohta on jäänyt 1.6.2020 voimaan tulevaan uuteen tieliikennelakiin, vaikka useat liikenneturvallisuuden asiantuntijatahot ovat lain lausuntokierroksella omissa lausunnoissaan kiinnittäneet huomionsa edellä kuvattuun vakavaan epäkohtaan”, verkkojulkaisun uutisessa todetaan.

Prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ja Liikenneoikeusyhdistyksen puheenjohtaja, asianajaja Risto Tuori kiinnittivät tähän asiaan huomiota uudistuksessa jo vuonna 2018.

Luokatonta tiedottamista uudesta tieliikennalaista

Myös Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen arvostelee lain valmistelua.

”Lainsäädännön valmistelutyö on saanut viime vuosina osakseen runsaasti arvostelua. Kiire ja resurssipula, erityisesti suurten hankkeiden valmistelussa, ovat olleet leimallisia. Näyttää siltä, että kenelläkään ei ole aikaa perehtyä asioihin kunnolla. Näin kävi nyt myös tieliikennelain kohdalla. Mitä todennäköisimmin sitä joudutaan vielä korjauspaketin hyväksymisenkin jälkeen korjaamaan.”

Niemisen mielestä uudistuksesta tiedottaminenkin on ollut luokattoman huonoa.

”On käsittämätöntä ja edesvastuutonta, että näin merkittävästi jokaisen elämään vaikuttava asia on hoidettu lähes olan kohautuksella. Ei ole hyväksyttävää, että viranomaiset toteavat vastauksena kansalaisille, että lukekaa lakia”, Nieminen kirjoittaa Moottori-lehden ”Näkökulmassaan”.

”Valistaminen onkin jäänyt median tehtäväksi, eikä riittävää asiantuntemusta ole aina ollut käytettävissä. Julkisuudessa esitetyt uuden tieliikennelain tulkinnat ovat olleet ristiriitaisia ja joissakin tapauksissa jopa vääriä. Huolensa herättää sekin, että osa poliisihallinnon edustajien julkisuudessa esittämistä tulkinnoista osoittavat enemminkin suurta mielikuvitusta kuin laintuntemusta”, oikeustieteellisen koulutuksen omaava Nieminen toteaa.

Jokainen televisionkatsoja on voinut omakohtaisesti todeta, että Liikenneturvan teettämästä uuden tieliikennelain mainoksesta ei tule hullua hurskaammaksi – yksi osa huonoa tiedottamista sekin.

HUOMAA 1.2.2020! Maanantaina muuttuu moni asia liikenteessä – joko osaat uudet säännöt?

Juha Partanen

Rahat, verot, työ & eläke, koti