Kodin taideteokset ovat yleensä täynnä perheen yhteisiä muistoja ja tunteita. Vaikka perikunnille on vaikeaa luopua rakkaasta taiteesta, tavallisinta on silti se, että teokset halutaan myydä – ja mieluiten mahdollisimman nopeasti.
Ennen sitä perikunnan kannattaisi teettää arvio teosten arvosta saadakseen käsityksen siitä, minkälaisesta kokoelmasta ylipäätään on kysymys. Mitä arvokkaampia teokset ovat, sitä huolellisemmin on suunniteltava, miten niiden kanssa toimitaan.
Teokset kannattaa ensin listata arvojärjestykseen riippuen kunkin taiteilijan maineesta, valtakunnallisesta tunnettuudesta ja kiinnostavuudesta taidemarkkinoilla.
Heti seuraavaksi pitää selvittää, miten tärkeä teos on kyseisen taiteilijan tuotannossa. Onko kyse arvokkaimman tuotantokauden päätyöstä vai jonkin muun kauden tuotoksista eli ovatko teokset satojen vai tuhansien eurojen arvoisia?
Pääsääntöisesti korkeatasoisten klassikkoteosten arvo säilyy parhaiten, kun taas keskivertoteosten arvo laskee ajan mittaan.
Kannattaa pyytää useita tarjouksia
Jos teoksia ei haluta jakaa perikunnan jäsenten kesken teosten arvon perusteella, niin taidehuutokaupat ovat yleensä paras vaihtoehto jatkokäsittelyyn. Suurin osa huutokauppojen maalauksista tuleekin perikunnilta.
Hintatarjouksia kannattaa kuitenkin pyytää eri huutokaupoista ja arvioida itse, minne laittaa teokset myyntiin ja milloin. Ehkä parasta olisi jopa hajauttaa myynnit eri huutokauppoihin ja myös eri aikoihin.
Mitä arvokkaammasta teoksesta on kysymys, sitä suuremmalla syyllä se kannattaa myydä isoimpien huutokauppojen päähuutokaupoissa.
Taidekaupassa myynti kestää usein pidemmän aikaa, jos taidekauppiaalla ei ole teokselle heti kiinnostunutta ostajaa. On ensisijaisen tärkeää tehdä aina selvä dokumentti siitä, että teos on jätetty myyntiin.
Monesti perikunta haluaa myydä koko jäämistön kerralla samalle taholle. Kuolinpesien ammattilaiset näkevät nopeasti, löytyykö jäämistöstä jotain arvokkaampaa omaisuutta, jonka vuoksi kannattaa ostaa koko jäämistö.
Tyypillistä on, että jos taidetta on paljon, löytyy joukosta muutama hieman muita arvokkaampi teos. Sen vuoksi perikunnalla on hyvä olla ymmärrys teosten arvosta ennen kuin se ottaa yhteyttä esimerkiksi jäämistöjen tyhjentäjiin ja niiden myyjiin.
Tekijän selvittäminen on usein vaikeaa
Kokoelman käsittelyprosessi alkaa aina sillä, että selvitetään taideteosten tekijät. Siten saadaan tieto siitä, ovatko tekijät taidemarkkinoilla haluttuja ja mikä on heidän töidensä hintataso.
Tosin usein signeerauksista ei saa selvää. Tietoa kannattaa etsiä taidekauppiailta ja Kuvataiteen keskusarkistosta tai selvitellä käymällä kirjastossa ja etsimällä tietoa verkon hakukoneilla.
Jos kyseessä on ulkomainen, vähänkin tunnetumpi taiteilija, kannattaa teos myydä siinä maassa, missä taiteilija asui.
Vaikka jäämistön teokset jäisivät perikunnalle, olisi klassikkoteosten aitous periaatteessa hyvä tarkistaa ainakin pintapuolisesti konservaattorilla. Myynnin yhteydessä aitouden tarkistaa lopulta ostaja tai sitä ennen huutokauppatalo.
On tärkeää muistaa, että jos jäämistössä on arvoteoksia, ne tulee kirjata myös perukirjaan. Arvoteoksen on näyttävä perukirjassa, koska se on samalla myös vahva provenienssitieto.
4 VINKKIÄ – MITEN VALMISTAUTUA TEOSTEN MYYNTIIN?
- Hanki kaikki mahdollinen taustatieto teoksesta ja hankinnasta.
- Tarkista, kuuluuko teos taiteilijan tuotannon parhaimmistoon.
- Selvitä, onko arvoteos restauroinnin tarpeessa.
- Tarkista netistä taiteilijan saman aikakauden teosten viimeaikaisia myyntihintoja.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
