Suomalainen joulusesonki on nyt melko seesteinen, kun sitä vertaa vuosisataisten takaisiin perinteisiin meillä ja muualla.
Joulun vietto oli pitkään erilaisten pakanallisten perinteiden iloittelua pikemmin kuin kirkon ohjaamaa. Roomalaisten saturnalia perinteet yhdistyivät luontevasti muinaisskandinaavien talvipäivän seisauksen Jul-juhliin.
Railakkaita pikkujouluja taas muistuttivat erilaiset ”hölmöjen juhlat”, joissa yhteiskunnan hierarkiat käännettiin hetkeksi päälaelleen. Ainakin Ranskassa on vietetty tällaista Fête des fous -juhlaa, ja Britanniassa valittu epäjärjestyksen herra, Lord of Misrule.
Juhliin on kuulunut aina myös jonkinasteinen ylettömyys vatsan ilojen suhteen. Yksi talvikauden sesonkituotteista jo vuosisatojen ajan on ollut maustettu viini, meille tuttavallisemmin glögi.
Marketin hyllystä muutaman euron glögipullon napatessa ei tule heti ajatelleeksi, että kyseessä on ikivanha ultra-luksustuote, johon vain hyvin pienellä porukalla on ollut aikanaan varaa.
Erityisesti keskiajan ihmiset rakastivat mausteita, joita käyttivät ylettömästi kaikki, jotka vain pystyivät. Erilaisilla mausteilla muun muassa peitettiin viinin huonoa makua. Olipa monesti mukana myös lääkinnällinen tarkoitus, joka tosin saattoi olla myös verhottu ilmaus lemmenvoiman nostatuksesta.
Ilkka Mäntylä kertoo teoksessaan Viinin historia Suomessa (1998), miten Ruotsin vallan ajan Suomessa jo 1500-luvulla valmistettiin valkoviinistä, sahramista, kanelista, inkivääristä ja sokerista klaret-nimistä juomaa. Tai vastaavasti hipocras-juomaa punaviinistä, neilikoista, muskotista, kardemummasta ja sokerista. Molemmat tarjottiin lämmitettyinä. Kuulostaako tutulta?
Ehkä kaikkein jouluisin mauste onkin kaneli. Se on myös mausteista kaikkein vanhimpia. Kaneli tunnettiin Kiinassa jo noin 3 000 eea., ja se kuului kiinalaisen lääkärin perusvarustukseen.
Myöhemmin kanelia on käytetty afrodisiana, ja esimerkiksi renessanssin aikana italialaiset tohtorit totesivat kanelista: ”aistit väsyneet kaneli piristää ja lemmen liekkeihin sytyttää”.
1700-luvun ranskalainen lääkäri Louis Lémery antaa kuitenkin aiheellisen varoituksen teoksessaan Traité des aliments (suomennos Armas J. Pulla: Mausteet. 1977): ”Kuumaveristen ja riidanhaluisten ei pidä syödä eikä juoda mitään kanelilla maustettua, seuraukset voivat olla ylen ikäviä.”
Nauttikaamme siis joulusta kohtuudella.
Glögi ja hehkuviini lämmittävät
607398, Winter Village Glühwein, Saksa, 10,99 e
Saksassa joudutaan taas perumaan joulumarkkinoita, mutta ainakin glühwein tuo tunnelmaa.
- Maustekakku
331937, Blossa 21, Suomi, 14,98 e
Blossa on kehittänyt perinteen ja tuo joka vuosi uuden glögimaun joulusesonkiin.
- Lämmittäjäksi
607587, Attitude Cola Glögg, Suomi, 9,49 e
Kokeilunhaluisille kolan ja kanelin makuinen glögi.
- Joulun makeat
Joulupöydän viinit
948727, Joseph Drouhin Mâcon-Villages 2020, Ranska, 16,99 e
Tyylikäs ja klassinen valkoviini.
- Kalapöytä
942153, Tenuta Pianpolvere Dolcetto d'Alba Superiore 2015, Italia, 18,90 e
Sopivan hapokas ja keskitanniinen dolcetto sopii hyvin suomalaiseen joulupöytään.
- Kinkku ja kumppanit.
333956, Chapoutier Bila-Haut Banyuls 2018, Ranska, 19,99 e (0,5 l)
Klassinen makea viini eteläisestä Ranskasta.
- Suklaajälkiruuat
Kolme uutta jouluksi
591017, Prüm Wehlener Sonnenuhr Riesling Kabinett Trocken 2009, Saksa, 24,93 e
Huippuluokan valkoviini Moselin laaksosta. Huomaa kypsä vuosikerta!
- Nautiskeluun
914398, J. Laurens Les Graimenous Cremant de Limoux Brut 2019, Ranska, 19,99 e
Limoux’ssa on tuotettu kuplivia viinejä hyvin pitkään.
- Aperitiivi
942323, Podere San Cristoforo Baci di Sangiovese, Italia, 23,95 e
Moniulotteinen ja moderni viini Toscanasta. Sopii myös vegaaneille.
- Kovat juustot
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
