veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Asiantuntija avaa esineen salat antiikkiliikkeessä – kuva ei kerro koko tarinaa

Asiantuntija avaa esineen salat antiikkiliikkeessä – kuva ei kerro koko tarinaa
16.9.2021

Korona-aika ei ole kohdellut  kivijalkaputiikkeja silkkihansikkain. Antiikkialan yrittäjät ovat kuitenkin keksineet innovatiivisia keinoja, joilla tavoittaa asiakkaita.

Viime kesänä Billnäsissä järjestettiin jo toistamiseen Perniön vanhassa, myynnissä olevassa pappilassa kuukauden mittainen pop-up-tyylinen antiikkitapahtuma, joka keräsi yhteen seitsemän antiikkialan yrittäjää.

Pappila on sittemmin siirretty alkuperäisestä paikastaan Perniöstä nykyiselle paikalleen Billnäsiin rakennusapteekin viereen ja kunnostettu vanhaa säästäen ja vaalien. Rakennus on myytävänä.

Pappila oli sisustettu antiikkiesinein aivan kuin joku asuisi siellä. Esineitä oli keskiajalta 1900-luvun alkuun, mutta pääpaino oli 1700-1800-luvuilla.

Kokonaisuus sopi mainiosti vuonna 1768 rakennettuun vanhaan pappilaan. Mustekynä ja vanhat kirjeet on jätetty kirjoituspöydälle, ruokapöytä kutsuu viettämään iltaa sen ääreen ja rokokoonojatuoleihin tekisi mieli istahtaa hyvän kirjan kera.

Perniön pappilassa Billnäsissä oli esillä kesällä  seitsemän eri antiikkialan yrittäjän huikea kesäkattaus huonekaluja, valaisimia, tauluja ja mitä houkuttelevampia pienesineitä. Kuva: Katja Weiland-Särmälä

Pappilaa kiertäessäni inspiroiduin: juuri näin antiikkia kannattaa myydä. Tuoda se lähelle yleisöä autenttisessa miljöössä.

Talo kiehtoo minua muutenkin, sillä teen parhaillaan tutkimusta pappisperheestä, joka asui talossa 1800-luvun loppupuolella. Pappilaan liittyy myös onneton rakkaustarina, johon olen suvun kirjeenvaihdon välityksellä tutustunut. Historiaa henkivä rakennus vanhoine esineineen kuljetti minut toiseen aikaan ja tunnelmaan.

Kotoilu ja sisustusinnostus houkuttelevat antiikkikaupoille

Vieraillessani tapahtumassa kuulostelin yrittäjiltä, miltä alan tulevaisuus heidän silmissään näyttää. Ajattelin, että korona-aika rajoituksineen on ollut heille haasteellinen. Antiikkikauppiaiden mukaan sitä on toisaalta kompensoinut ihmisten lisääntynyt kotoilu ja sisustusinnostus.

”Korona-aika on myös pysäyttänyt ihmiset pohtimaan paitsi tulevaa myös mennyttä, ja kiinnostus vanhoihin esineisiin tuntuu olevan nousussa myös kierrätysaatteen ja ekologisuutensa vuoksi”, pohtivat Antiikki Minna -yrityksen omistaja Minna Santalo ja Antiikkiliike Occasionin Eija Hirvonen.

Occasionin Eija Hirvosen huoneen keskellä oleva upea kustavilaistyylinen talonpoikaissohva alkuperäisessä värityksessään olisi upea koristus mihin tahansa tilaan. Sohvan päällä on hienoa ammattikäsityöläistaitoa edustava kustavilainen lepänjuurirasia. Rasiasta puuttuu avain, mutta kenties sopiva löytyisi Risto Nevalaisen varastolta. Vanhat lukot ja avaimet ovat usein yhteensopivia. Taustalla kaunis kustavilainen kulmakaappi Teerijärveltä.

Pappilassa kävi kuukauden aikana kauppiaiden mukaan tuhansia ihmisiä, ja kauppa kävi vilkaasti. Myynnissä olevat esineet oli valikoitu tarkkaan,  ja ne edustavat oman tyylilajinsa parhaimmistoa.

”Meiltä on ostettu esineitä sekä kaupunkikoteihin että kesäasunnoille”, Eija Hirvonen kertoo tyytyväisenä.

Antiikki Minnan huoneessa minulle esiteltiin kustavilaisia tuolia, joiden alkuperäisväritys oli puhdistettu esiin. Puhdistaminen voidaan tehdä kuumailmapuhaltimella, myrkyillä, mutta Minna Santalo suosii kirurginveistä ja puukkoa.

Minna Santalo kertoi jättäneensä tuolia entisöidessään tarkoituksella kuluneen kohdan selkänojasta esille sellaisenaan. Joku olisi paljaaksi jääneen puupinnan ehkä maalannut vihertävällä sävyllä, mutta minusta se kertoi nyt tällaisenaan enemmän esineen historiasta.

Pelkkä valokuva ja esineen mitat eivät kerro kaikkea

Voimistuva trendi on nyt ostaa vanhoja esineitä huutokauppojen ja messujen lisäksi erilaisista nettiryhmistä. Kyselin, miksi esine kannattaisi ostaa kauppiaalta antiikkiliikkeestä, ja sain innostuneita vastauksia.

Yksityiskohta vanhasta pöydästä.

”Ensinnäkin esine täytyy nähdä luonnossa. Pelkkä kuva ja mitat eivät kerro kaikkea. Valokuva saattaa vääristää värisävyjä, ja esimerkiksi pöydän ja tuolien keskinäinen korkeus, istumistuntuma sekä materiaalin tuntu on hyvä itse kokea”, Minna Santalo sanoo.

”Lisäksi esineen todellinen koko tulee ilmi monesti vasta, kun sen on vienyt kotiinsa. Entisajan asunnot olivat usein korkeampia ja mittasuhteet saattavat hämätä. Meillä esineet voi saada kotiin sovitettavaksi”, sanoo Johan Schulman Oy Schulmanin Taideliikkeestä.

Johan Sculmanin esineitä täynnä olevassa huoneessa katseeni kiinnittyi ruotsalaiseen kustavilaistyyliseen kattokruunuun, joka on valmistettu 1800-luvun puolivälissä. Valaisin on myöhemmin sähköistetty, mutta sen saa tarvittaessa esinettä vahingoittamatta pois. Valaisimen alla oleva pöytä ja empirekynttilänjalat ovat samalta ajalta.

”Isoja ja hintaviakin ostoksia voi myös hetkisen miettiä ja piipahtaa liikkeessä useita kertoja. Tämä ei ole mahdollista messuilla tai huutokaupassa, joissa ostopäätökseen käytettävissä oleva aika on rajattu”, hän jatkaa.

Asiakas on myös juridisesti turvatumpi ostaessaan esineen yrittäjältä liikkeestä kuin esimerkiksi nettikirpputoreilta.

Risto Nevalaisen aarrepöydästä löytyi heloja ja muuta rekvisiittaa  joka lähtöön. Hän osaa myös kertoa, millaiset helat vaikkapa entisöitävään kaappiin kuuluu. Pöydällä olevat varaosat ovat vuosikymmenien keräilyn tulos. Hinnaltaan ne ovat varsin edulisua noin kymmenen euron molemmin puolin.

Risto Nevalaisella oli heloja joka lähtöön täydennyksiksi tai varaosiksi.

Tunnistaisitko tämän esineen? Arvelin sen olevan sokerileikkuri, mutta Risto Nevalainen kertoi sen olevan tupakka- ja sikarileikkuri. Kuva: Katja Weiland-Särmälä

Huutokaupoissa esineet myydään monesti sellaisina kuin ne ovat, jonka jälkeen ostajan vastuulla on esimerkiksi valaisimien sähköistyksen tarkistus, mahdollisesti uusi verhoilu tai kunnostus. 

”Me olemme kunnostaneet ja entisöineet esineet sellaisiksi, että ne voi ottaa vaikka heti käyttöön”, Minna Santalo kertoo.

”Esineen alkuperäisen värin esille saamiseen on saatettu käyttää yli sata tuntia, mutta se ei välttämättä suoraan näy hinnassa. Jokaista esinettä tekee ikään kuin itselle.” 

Esineiden kunnostus on aikaa vievä prosessi. Kuvan tuoli tullaa entisöimään niin, että vanhat kauniit satulavyöt säilytetään ja uudet kestävät asennetaan niiden alle. Näin esine näyttää mahdollisimman alkuperäiseltä. Kuva: Katja Weiland-Särmälä