Vintage on käsite, joka myy, mutta jota käytetään varsin väljästi. Mitä vintage on? Kuvaako se jotain erityistä?
Kuva: Katja Weiland-Särmälä
Olen ylläpitäjänä perustamassani Vintagen ystävät -Facebook-ryhmässä, jossa on yli 50 000 jäsentä. Ryhmään tarjotaan päivittäin myyntiin erilaisia esineitä, joista lähes kolmasosa on jotain muuta kuin vintagea.
Tämän artikkelin kirjoittaminen käynnistyi ryhmässä käydystä keskustelusta, jossa pohdittiin, mikä on vintagea ja mikä ei. Hylätessäni myynti-ilmoituksia vanhoista hokkareista, kulahtaneista Ikea-sohvista ja työkaluista aloin pohtia, että termiä käytetään aivan liian laveasti. Kaikki vanha tavara ei ole vintagea.
Puhekielessä vintagea käytetään osittain yleisterminä. Eihän kaikki vanha esineistö ole antiikkiakaan.
Esineitä myydään ja kategorisoidaan eri määrein: on second handia, vanhoja tavaroita, kitschiä, rihkamaa, romua, antiikkia, semiantiikkia ja vintagea. Näistä jokaisella on oma erityinen merkitysvivahteensa. Onko kulunut keittäjänessu tai vanha limsapullo vintagea? Vai ovatko ne sittenkin vain vanhaa tavaraa, rättejä, lumppuja tai rojua ennemmin kuin suoranaista vintagea?
Oman aikansa laadukas esine tai vaate on vintagea
Vintageen liittyy tietty elitismi, sillä alun perin sitä on käytetty, kun on puhuttu vuosikertaviineistä. Sittemmin termin käyttö on laajentunut. Vintagea voivat olla myös vaatteet, asusteet, laukut, hatut, kellot ja korut sekä huonekalut. Olen kuullut puhuttavan myös vintage-autoista.
Tiukimman määritelmän mukaan vintagea on esine, joka on valmistettu lähellä sen suunnitteluaikaa. Näin vaikkapa yhä tuotannossa olevat Arne Jacobsenin suunnittelemat 3107-tuolit eli Seiska-tuolit ovat vintagea vain, jos ne on valmistettu suunnitteluajankohtana 1950-luvulla.
Näin määriteltynä esimerkiksi 2000-luvulla tehdyt Seiska-tuolit eivät olisi vintagea, vaan niitä kutsuttaisiin second hand -esineiksi. Tämä on kuitenkin varsin tiukka eikä aivan aukoton määritelmä.
Itse ymmärrän vintagen viittaavan oman aikakautensa laadukkaaseen suunnitteluun. Vintagea eivät ole pelkästään designklassikot, kuten Alvar Aallon Paimio-tuolit, Eero Aarnion Pallotuolit, Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakot tai Diorin merkkilaukut.
Myös korkeatasoinen, mutta nimettömäksi jääneen puuseppäyrityksen tuotantoa tai ompelijan taidonnäyte 1960-luvulta, voidaan lukea vintageksi.
Kuva: Katja Weiland-Särmälä
Kuva: Katja Weiland-Särmälä
Vintage kiteyttää aikakauden hengen
Vintagen yhteydessä mainitsemani elitismi ei tarkoita välttämättä samaa kuin kalleus, sillä vintagea voivat olla vaikkapa vanhat käsintehdyt Weisteen joulukoristeet.
Vintageen liitetään usein myös nostalgia. Tästä näkökulmasta vintageksi voidaan määritellä esineet ja asusteet, jotka heijastavat aikakautensa henkeä ja joihin kiteytyy kulttuurihistoriallista arvoa. Esimerkiksi jenkkikassi oli muoti-ilmiö, joka on helposti liitettävissä tiettyyn aikaan ja nuorisokulttuuriin.
Myös vanhoja laadukkaita leluja voi hyvin kutsua vintageksi. Tässä mielessä kitschikin voi olla vintagea, jos se ilmentää tyypillisesti omaa aikaansa. Vintageksi voi kutsua myös kulttuurihistoriallista arvoa sisältäviä laadukkaita esineitä tai asioita.
Kuva: Katja Weiland-Särmälä
Kuva: Huutokauppa Helander
Vintage on antiikkia nuorempaa
Milloin esine muuttuu vintageksi? Vaikea sanoa, sillä termi elää.
Antiikin aikaraja on 100 vuotta. Helpoin tapa määritellä esine vintageksi on sanoa sen olevan antiikkia nuorempaa tuotantoa.
Yleisesti vintageksi luetaan yli 30–50 vuotta vanhat esineet. Vaatteissa sykli on kiivaampi, joten noin 20 vuotta vanhaa oman aikakautensa asua voi hyvin jo kutsua vintageksi.
Muuttuuko kaikki vintageksi, kun aikaa on kulunut tarpeeksi?
Halpa lastulevykaappi, työkalut tai Temusta ostetut vaatteet tuskin muuttuvat vintageksi koskaan. Tärkeä kriteerinä on laatu, olipa kyse sitten puusepän pajassa käsityönä valmistetusta tai teollisesti tuotetusta esineestä.
7 x Tunne termit
- Antiikki on yli 100 vuotta vanhaa laadukasta tavaraa ja esineistöä.
- Vintage on antiikkia nuorempaa ja edustaa oman aikansa laadukasta esineistöä.
- Semiantiikki on yli 50 vuotta ja alle sata vuotta vanha esine. Yleensä sitä käytetään matoista.
- Second hand on yleistermi käytettynä myytävistä esineistä tai vaatteista.
- Kitsch tarkoittaa massatuotantona valmistettua, tavanomaista tai jopa huonoa makua edustavaa esinettä.
- Retro on uutta tietyn aikakauden muotokieltä kopioivaa tai lainaavaa esineistöä. Siinä näkyy kuitenkin usein myös valmistusaika eli nykyhetki.
- Uustuotanto tarkoittaa saman mallin mukaan valmistettua alkuperäisen kaltaista esinettä. Esimerkiksi Tynellin valaisimia on otettu uustuotantoon, mutta niiden materiaalit saattavat erota alkuperäisistä.
Katja Weiland-Särmälä
Kirjoittaja on filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
