Kylmenevät vedet ja lähestyvä jäätalvi vaativat erityistä varovaisuutta. Kylmä vesi voi heikentää toimintakykyä nopeasti, eivätkä ensimmäiset jäät välttämättä kanna kulkijaa.
Vaikka veneilykausi alkaa olla ohi, vesillä liikutaan edelleen esimerkiksi kalastuksen ja muiden harrastusten parissa. Kylmenevät vedet, lyhenevät päivät ja vaihtelevat sääolosuhteet edellyttävät huolellista varautumista. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) muistuttaa ennakoinnin ja oikeanlaisten turvavarusteiden merkityksestä.
Äkillinen joutuminen kylmään veteen voi aiheuttaa kylmäsokin, joka vaikeuttaa hengityksen hallintaa ja lisää hukkumisriskiä jo ennen kehon varsinaista jäähtymistä.
"Turvallisuus ei saa jäädä sen varaan, ettei mitään satu. Pelastusliivit tulee pukea päälle jo ennen vesille lähtöä, ja kylmissä olosuhteissa on huolehdittava myös riittävästä lämpösuojauksesta", muistuttaa SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.
Vesille kannattaa lähteä kaverin kanssa ja ottaa mukaan vesitiiviisti suojattu puhelin avun hälyttämistä varten.
Ensijäiden kantavuutta ei voi arvioida silmämääräisesti
Talven lähestyessä SUH varoittaa myös heikoista ensijäistä. Jään kantavuus voi vaihdella huomattavasti jopa saman vesistön eri kohdissa.
Yksin kulkevan aikuisen alla on oltava vähintään 10 senttimetriä teräsjäätä. Moottorikelkka tai mönkijä edellyttää vähintään 15 senttimetrin paksuista teräsjäätä. Pelkkä jään kokonaispaksuus ei kuitenkaan kerro sen kantavuudesta, sillä esimerkiksi kohvajää on teräsjäätä heikompaa.
"Jäälle ei pidä lähteä pelkän silmämääräisen arvion perusteella. Jään kantavuus on aina varmistettava, ja erityisesti alkutalvesta olosuhteet voivat muuttua nopeasti", Hiltunen muistuttaa.
SUH kehottaa tarkistamaan jääturvallisuusvarusteet jo hyvissä ajoin ja kertaamaan, miten toimia, jos jää pettää alta. Jääturvallisuudesta kannattaa keskustella myös lasten ja nuorten kanssa.
NUMERO 16 | Vuosina 2016–2025 jäihin vajoamisen seurauksena hukkui keskimäärin 16 ihmistä vuodessa. Lähde: SUH
Minna Petäinen
