Uusi tyyli – Suomessa jugend, maailmalla art nouveau – on 1800–1900-lukujen vaihteessa kukoistanut tyyli- ja taidesuuntaus. Art nouveau korosti käsityöläisyyttä ja luonnonmukaisuutta ja edusti vastavoimaa teollisesti ja koneellisesti valmistetulle tuotteille.
Suuntauksen tärkeä vaikuttaja oli englantilainen William Morrisin johtama Arts and Crafts -liike, jonka ideologia ammensi englantilaisen kirjailijan ja taidemaalarin John Ruskinin (1819–1900) ajatuksista taiteesta, luonnosta, moraalista ja ihmisestä.
Liikkeessä arvostettiin persoonallista muotokieltä hengettömäksi koettujen kertaustyylien sijaan ja korostettiin perinteisen käsityön ja ammattitaidon arvoa. Art nouveaun voi nähdä olleen eräänlainen kulttuurieliitin vastaisku.
Tyylin ja ideologian omaksuivat maineikkaat taiteilijat ja arkkitehdit, esimerkiksi taiteilijat Alfons Mucha ja Henri Touloise-Lautrec, arkkitehdit kuten Brysselin Hotel Tasselin suunnittelija Viktor Horta, Barcelonan Sagrada Família -kirkon suunnitellut Antoni Gaudí, Pariisin L'Art Nouveau -taidegallerian sisustuksen suunnitellut Henry van de Velde ja Pariisin metroasemien sisäänkäyntejä suunnitellut Hector Guimard.
Eri maissa tyyli sai erilaisia nimityksiä, kuten Stile Liberty Italiassa, Modern Style Isossa Britanniassa ja sesessionismi Unkarissa, Itävallassa, Puolassa ja Tšekissä. Pohjoismaissa tyyliä kutsuttiin jugendiksi. Nimitys tuli saksalaisen Die Jugend -lehden mukaan, jossa tyyliä oli esitelty.
Art nouveau oli ristiriitainen tyyli: se yhtäältä vastusti hengetöntä historismia, mutta ammensi silti paljon myös vanhoista tyylisuunnista kuten gotiikasta tai rokokoosta sekä oman maan historiasta, myyteistä, menneistä rakentamistyyleistä ja menetelmistä.
Art nouveau helppo tunnistaa
Vapaan muotokielensä ansiosta art nouveau on helposti tunnistettava tyylisuunta: ideoita ja inspiraatiota haettiin luonnosta.
Arkkitehtuurissa, taiteessa ja esineissä tyypillistä olivat orgaaniset kiemurtelevat muodot, kasviaiheet ja esimerkiksi julisteissa inspiroiduttiin japanilaisen taiteen viivankäytöstä ja sommittelusta.
Art nouveau oli yhtäältä menneisyyden kahleista vapauttava tyylisuunta, mutta ehdottomuudessaan kahlitseva. Paluuta menneiden aikojen käsityöläisyyteen ei teollisen ja koneellisen valmistustavan käyttöönoton jälkeen enää ollut.
Käsintehty oli huomattavasti kalliimpaa kuin teollisesti tuotettu, joten suuntausta arvosteltiin myöhemmin elitistiseksi. Jugendia seurasi tyylisuuntana funktionalismi, joka edusti pitkälti vastakkaisia arvoja.
Suomessa karelianismi kietoutui kansainvälisiin tuulahduksiin
Suomessa liikkeeseen kytkeytyi kansallisromantiikka ja Kalevalan innoittama karelianistinen tyyli. Vaikutteita haettiin sekä kansainvälisestä art nouveausta että karjalaisesta kansanarkkitehtuurista.
Jugendkotia pidettiin taideteoksena, johon arkkitehtuuri, taide ja sisustus loivat yhtenäisen ilmeen. Ihanne oli niin vaativa, että se toteutui vain taiteilijoiden tai varakkaimman eliitin kodeissa.
Onnistunut esimerkki tällaisesta kokonaistaideteoksesta on arkkitehtikolmikko Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen yhdessä suunnittelema ateljeekoti Hvitträsk Kirkkonummella.
Art nouveaun ja karelianismin inspiroimina syntyivät myös taiteilija-ateljeet Akseli Gallen-Kallelan Kalela, Pekka Halosen Halosenniemi ja Emil Vikströmin Visavuori.
Perinteisin rakennusmenetelmin toteutetuissa rakennuksissa suosittiin kotimaisia materiaaleja, kuten graniittia, vuolukiveä ja hirttä. Lisäksi kaikki pinnat pyrittiin koristelemaan.
Raja kaunotaiteen ja käyttötaiteen välillä hälveni: taiteilijat piirsivät huonekaluja ja jopa valmistivat itse tuoleja. He suunnittelivat myös ryijyjä ja julisteita.
Suomen Käsityön Ystävät taltioi jo kiihkeimpinä jugendvuosina vanhoja käsitöitä ja pyysi taiteilijoita suunnittelemaan myös uusia ryijyjä. Näistä tunnetuimpia lienee Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy, joka palkittiin Pariisissa vuoden 1900 maailmannäyttelyssä.
Valitettavasti moni jugendajan sisustuskokonaisuus on myöhemmin tuhoutunut. Viime vuosina huutokaupoista on saattanut tehdä ainutlaatuisia löytöjä, kun myyntiin on päätynyt joidenkin apteekkien ja jopa asemainteriöörien sisustuksia.
Katja Weiland-Särmälä
Filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
Nostokuva Hvitträskin museosta Timo Viitanen, Vastavalo
Artikkelisivulla jutun otsikko on muutettu 17.10.2022 muotoon: Art nouveau eli jugend katsoi menneeseen ja korosti käsityön arvoa. Alkuperäinen ostikko oli Art nouveau katsoi menneeseen – jugend korosti käsityön arvoa.
