Autolla ajamisen turvallisuus perustuu pääasiassa siihen mitä näemme ja miten reagoimme näkemäämme. Pimeällä ajettaessa osa vaaratekijöistä voi jäädä näkemättä ja osan huomaamme myöhemmin kuin päivänvalossa. Reagointiaikaa jää vähemmän.
Jo 1950-luvun loppupuolelta saakka erityisesti ammattiautoilijat ovat parantaneet pimeällä ajamisen turvallisuutta lisävaloilla. Sittemmin lisävalojen asentaminen on yleistynyt myös yksityisautoilijoiden keskuudessa.
Henkilöautojen valot ovat onneksi parantuneet vuosikymmen toisensa jälkeen tasaista tahtia. Valoteho on kasvanut ja lisäksi uusien autojen valot mukautuvat liikennetilanteisiin automaattisesti ja ehkäisevät vastaantulijan häikäistymistä.
Tarvitsenko lisävaloja
Herääkin kysymys, kannattaako nykyaikaiseen autoon enää edes harkita lisävalojen hankkimista? Vastaus on kyllä ja ei. Vastaus riippuu siitä, millaisilla teillä kukin meistä pääasiallisesti liikkuu.
Jos autolla liikkuminen painottuu Etelä-Suomen kaupunkeihin ja pääteille, kunnossa olevilla nykyaikaisen auton valoilla pärjää varmasti aivan hyvin, kunhan muistaa alentaa ajonopeutta ja lisätä tarkkaavaisuutta pimeällä.
Jos taas ajat usein pääteiden ulkopuolella, pitkiä ajomatkoja tai asut ruuhka-Suomen ulkopuolella, lisävalojen hankkiminen on järkevää. Paremmat ajovalot voivat myös vähentää jännitystä ja stressiä, mitä pimeässä ajaminen helposti lisää.
Kaukovalojen lisäksi joku voi kaivata parempia sumuvaloja tai tehokkaampaa peruutusvaloa, mikä voi olla tärkeä tietyissä työtehtävissä pimeillä piha-alueilla liikuttaessa.
Tyylikysymykset ratkaistavissa
Joskus kuulee kommentteja siitä, että lisävalo rumentaa auton, eikä sitä sen takia voi hankkia. Kieltämättä neliskulmainen ledipatteri auton keulalla harvoin parantaa auton ulkonäköä.
Tähänkin on olemassa ratkaisuja, eli moniin automalleihin on saatavana vaihdettava lisävalomaski tai puskurin alaosa, jossa on valmiiksi tehdyt paikat lisävaloille. Joissakin tapauksissa lisävalon voi asentaa maskin ritilän taakse piiloon.
Toisaalta siroimmat sauvan muotoiset valopaneelit ovat korkeussunnassa niin kapeita, että ne peittyvät helposti auton keulan rakenteisiin.
Espoolaisen Matti Ropposen Mercedes-Benz GLK on saamassa uuden Purelux-valopaneelin juuri ennen syksyn pimeitä ajokelejä. Asennusta tekemässä Koukkupajan Jeri Backholm. Kuva: Markus Nieminen
Jos lisävalon ”piilottaminen” ei onnistu, silloin auton omistajalle jää harkittavaksi kumpi hänelle on tärkeämpi, näkyvyyden parantaminen vai ulkonäköseikat.
Ledivalot jo valtavirtaa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana leditekniikalla toteutetuista valoista on tullut valtavirtaa. Ne kuluttavat vähemmän sähköä perinteisiin halogeenivaloihin verrattuna, mutta kestoikä on yleensä pidempi ja valoteho parempi.
Lisäksi ledivalot pystytään paketoimaan pienempiin ja kevyempiin kuoriin halogeeneihin verrattuna. Se helpottaa valojen asentamista.
Valostoren (valostore.fi) operatiivinen johtaja Niko Peltoniemi kertoo, että muita kuin ledivaloja ei juuri enää myydä. Halogeenien ja xenon-valojen kysyntä on hiipunut ledien vallattua alan.
Peltoniemen mukaan lisävalojen kysyntä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jatkoimme keskustelua muutamalla kysymyksellä.
Keskittyykö lisävalojen kysyntä Pohjois-Suomeen, missä on pidemmät etäisyydet ja pidempi pimeä jakso?
"Ei, lisävaloja myydään joka puolella maata, myös ruuhka-Suomessa. Valotyyppien kysynnässä on jonkin verran eroa etelän ja pohjoisen välillä. Etelä-Suomessa lisävalo on tyypillisesti yksi valopaneeli. Pohjoisessa myydään enemmän isompia pyöreitä valoja ja usean valon pattereita."
Millaisia ovat suosituimmat valot tällä hetkellä ja paljonko tällainen isävalo maksaa?
"Eniten myydyin valo on tällä hetkellä sauva-mallinen Purelux Panther -paneeli. Yksirivinen aero S540 on 150 euron hintaluokassa ja tehokkaampi kaksirivinen S540 noin 300 euroa."
Entä valon asennus, tehdäänkö se teillä ja paljonko asennustyö maksaa?
"Valostore ainoastaan myy valoja. Valtakunnallisena asennuskumppanina meillä on Koukkupaja Oy, heidän verkostonsa kattaa hyvin koko Suomen etelästä pohjoiseen. Asennuksen voi tietysti tehdä mikä tahansa autosähköliike tai merkkikorjaamo. Asennuksen hinta riippuu automallista ja se on tyypillisesti 100–300 euroa."
Onko autojen suhteen rajoituksia, voiko lisävalon laittaa mihin tahansa uuteenkin autoon?
"Sanoisin, että asennus onnistuu noin 95 prosenttiin kaikista autoista. Uusiin autoihin, joissa herätevirtatieto otetaan can-väylästä, on hankittava erillinen rele. Se lisää kustannuksia 150–200 euroa."
Nykyään on saatavana perinteisiin halogeenivaloihin (kuten H4, H1 ja H7) vaihdettavia ledipolttimoita. Ovatko ne tieliikenteeseen hyväksyttyjä?
"Toistaiseksi ne eivät ole sallittuja. Tulevaisuudessa tilanne voi muuttua, kun poltinvalmistajat hakevat lampuilleen E-hyväksynnät."
Katse pois vastaantulijan valoista
Valojen käytöstä puhuttaessa korostuu yleensä häikäisy. Enemmän pitäisi puhua katseen käytöstä ja samalla tarkentaa, mitä häikäisyllä oikeastaan tarkoitetaan. Ehkä häikäistymistä parempi termi olisi ”hetkellinen sokaistuminen”.
Jos vastaantulijan kaukovalot ärsyttävät tai häiritsevät, se valitettavasti kuuluu asiaan, mutta ei vielä vaaranna ajamista. Moni puhuu näissä tilanteissa häikäistymisestä.
Ajamista vaarantavalta sokaistumiselta yleensä välttyy, kun yksinkertaisesti suuntaa katseensa pois vastaantulijan valoista. Katse on pidettävä pitkällä edessä, mutta aina omalla kaistalla.
Jos autoon asennetaan tehokkaat lisävalot, on syytä tiedostaa, että lähivaloille on vaihdettava aiemmin, kun mihin on tottunut ilman lisävaloja. Tämä siis kohdattaessa vastaantulija pimeällä.
Näkökyky voi eri ihmisillä olla hyvin erilainen mm. iän ja mahdollisten silmäsairauksien takia. Kirkas valo voi häikäistä jotakuta vain vähän, kun taas jollekin toiselle se voi aiheuttaa hetkellistä sokaistumista.
Meidän autoilijoiden on syytä tiedostaa se, että pimeällä ajettaessa turvallisuus ei ole koskaan samalla tasolla kuin päivänvalossa, ellei ajonopeutta alenneta. Tätä ei voi täysin kumota edes hyvillä valoilla. Ajonopeus on sovitettava näkyvyyteen.
Lisävaloja myyvät ja asentavat erikoisliikkeet opastavat mielellään autoon ja käyttötarkoitukseen sopivien lisävalojen valinnassa.
Valomääräyksiä: Tiesitkö nämä faktat?
1. Henkilöautoissa saa olla 1–3 lisävaloa. Kaukovalaisimia voi siis olla yhteensä jopa viisi, kun mukaan lasketaan auton alkuperäiset kaukovalot.
2. Kaukovalaisimet voidaan kytkeä päälle yhtäaikaisesti tai pareittain, mutta vaihdettaessa takaisin lähivaloille kaikkien kaukovalaisinten tulee sammua yhtäaikaisesti. Lähivalot saavat jäädä palamaan, kun kaukovalot kytketään päälle.
3. Yhtäaikaisesti palavien kaukovalojen referenssiluku saa olla enintään 100. Tähän lasketaan mukaan myös auton omat valot. Esimerkkinä jos auton omien valojen referenssi on 2 x 20, lisävalojen yhteenlaskettu referenssi saa olla yhteensä 60.
4. Referenssiluku on laskennallinen suhdeluku, joka kertoo yksittäisen kaukovalon valovoiman pinta-alayksikköä kohden.
Markus Nieminen
Kirjoittaja on Taloustaidon autoaineiston tuottaja
